Navigation path

Left navigation

Additional tools

Euroopan komissio - Lehdistötiedote

Unionin tila 2018: Komissio esittää tehokkaampaa rahoitusrakennetta EU:n ulkopuolisiin maihin tehtävien investointien tukemiseksi

Bryssel 12. syyskuuta 2018

Euroopan komissio esittää toimia, joilla luodaan tehokkaampi hallinnointimalli ja lisätään yhteistyötä monenvälisten ja kansallisten kehitysalan toimijoiden välillä.

 

banner

 

Syyskuun 12. päivänä 2018 pitämässään unionin tilaa koskevassa puheessa komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker ehdotti uutta Afrikan ja EU:n kestävien investointien ja työpaikkojen allianssia, jotta investoinnit voidaan kohdentaa sinne, missä niitä tarvitaan eniten: osaamiseen ja työpaikkojen luomiseen. Tätä varten Euroopassa tarvitaan tehokkaampaa hallinnointimallia ja tiiviimpää yhteistyötä monenvälisten ja kansallisten kehitysalan toimijoiden välillä. Euroopan komissio esittää sen vuoksi erilaisia tapoja käsitellä Afrikkaan ja EU:n naapuruusmaihin liittyviä sekä maailmanlaajuisia investointihaasteita ja -mahdollisuuksia. Näihin sisältyvät monenvälisten ja kansallisten kehitysalan toimijoiden yhteisiä aloitteita koskevat ehdotuspyynnöt sekä tehokkaampi eurooppalainen rahoitusrakenne, jolla pystytään saavuttamaan hiljattain ehdotetun naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineen tavoitteet.

Komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin mukaan Euroopan unioni on tukenut hyvin merkittävissä määrin EU:n ulkopuolella tehtyjä investointeja. ”Voisimme kuitenkin saada aikaan paljon enemmän, jos tekisimme tehokkaampaa ja tiiviimpää yhteistyötä”, Juncker totesi ja jatkoi: ”Emme tarvitse tavoitteidemme saavuttamiseksi uusia instituutioita tai viisaiden ryhmiä: tarvitsemme viisaita päätöksiä, jotka on tehty ripeästi ja luottaen olemassa oleviin rakenteisiimme ja kumppaneihimme. Komissio on valmis ohjaamaan toimia oikeaan suuntaan. Investointihaasteisiin ja -mahdollisuuksiin Afrikassa, EU:n naapuruusmaissa ja muualla maailmassa on tartuttava heti.”

Työllisyydestä, kasvusta, investoinneista ja kilpailukyvystä vastaava Euroopan komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen puolestaan totesi, että EU:n ulkoisen toiminnan rahoitusvoimaa on parannettava. ”Periaate on yksinkertainen. Moninkertaistamme käytettävissä olevat varat Euroopan investointiohjelmaan sisältyvän innovatiivisen mallin mukaisesti kokoamalla yhteen varoja EU:n talousarviosta sekä Euroopan investointipankista, Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankista, jäsenvaltioiden kehityspankeista ja yksityissektorilta. Näin voimme investoida enemmän ohjelmiin, joilla tuetaan kasvua, työllisyyttä ja kehitystä ja puututaan muuttoliikkeen perimmäisiin syihin naapurimaissamme, Afrikassa ja muualla”, Katainen sanoi.

Kansainvälisestä yhteistyöstä ja kehitysasioista vastaava komissaari Neven Mimica lisäsi, että ”julkisten ja yksityisten investointien helpottaminen Afrikassa, EU:n naapuruusmaissa ja muissa kumppanimaissa eri puolilla maailmaa on olennaisen tärkeää kestävän kehityksen varmistamiseksi, vakauden edistämiseksi ja maailmanlaajuisten haasteiden voittamiseksi ympäristössä, jolle antaa leimansa taloudellinen ja poliittinen epävakaus. Äskettäin ehdotetun naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineen avulla komissio pyrkii kunnianhimoisiin tavoitteisiin tällä alalla. Olen vakuuttunut siitä, että tänään esittämämme rakenne on lyhyellä aikavälillä paras ja tehokkain tapa toteuttaa kunnianhimoiset ehdotuksemme”, Mimica totesi.

Päällekkäisten toimien välttäminen yhteistyöllä

Komissio on määrittänyt mahdollisuuksia tiiviimpään yhteistyöhön Euroopan investointipankin (EIP), joka toimii EU:n pankkina, Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin (EBRD) sekä kansallisten ja alueellisten kehitysalan toimijoiden välillä. Tarkoituksena on hyötyä keskinäisesti kokemuksista ja asiantuntemuksesta mutta säilyttää samalla markkinoiden monimuotoisuus. Yksi tällaisesta koordinoinnista jo saatu onnistunut esimerkki on Länsi-Balkanin investointikehys, jossa Euroopan investointipankki ja Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki ovat yhteistyökumppaneita yhdessä komission, Euroopan neuvoston kehityspankin ja useiden kahdenvälisten tuenantajien kanssa. Tällaista mallia voitaisiin soveltaa myös muilla aloilla. Käytössä olevia nykyisiä rakenteita olisi hyödynnettävä, sen sijaan että luotaisiin uusia, ja niissä olisi keskityttävä synergiaetuihin ja tehokkaampaan yhteistyöhön. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi nykyisten yksittäisten kumppanirahoituslaitosten alueellisen ja temaattisen erikoistumisen kautta tai tekemällä yhteisiä aloitteita.

Toimien tehostaminen tehokkaammalla eurooppalaisella rahoitusrakenteella

Sen varmistamiseksi, että EU saavuttaa ulkopoliittiset tavoitteensa ja että veronmaksajien rahat käytetään tehokkaasti, komissio on valmis toteuttamaan vahvempaa politiikan ohjausta ja valvontaa, kun on kyse päätöksistä, jotka koskevat EU:n talousarviotakauksen käyttämistä ulkoisten investointien yhteydessä – omaksumatta kuitenkaan kehityspankin tehtäviä. Lisäksi komissio ehdottaa toimien tiiviimpää koordinointia etukäteen jäsenvaltioiden kesken, jotta kansainvälisten rahoituslaitosten hallintoelimissä voidaan puhua yhdellä äänellä ja jotta EU:n kehitysrahoituksen tavoitteet saavutetaan paremmin. Tämä voisi pitkällä aikavälillä pohjustaa yhteisäänestystä Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin hallintoelimissä EU:n kaikkien jäsenmaiden puolesta.

EU:n olisi lisäksi perustettava ulkoinen investointifoorumi osana seuraavaa monivuotista rahoituskehystä. Sen avulla voitaisiin koota yhteen kaikki EU:n talousarvion nykyiset ulkoiset investointiohjelmat ja -välineet yhteen foorumiin. Komissio ja jäsenvaltiot asettaisivat alakohtaiset ja maantieteelliset prioriteetit, ja riippumattomat asiantuntijat toteuttaisivat ohjelmien ja hankeportfolioiden riskinarviointeja. Euroopan investointipankki, joka toimii investointikumppanina, ja muut kehitysrahoituslaitokset saisivat asiantuntemuksensa pohjalta suoraan EU:n takuun, jotta käytännön lisäarvovaikutukset olisivat mahdollisimman suuret. Komissio vastaisi siitä, että hankejatkumoiden yhteydessä noudatetaan toimintapolitiikkaa, samoin kuin EU:n takauksen käytön yleisestä hallinnoinnista, mutta ei kuitenkaan suorittaisi mitään pankkitoimintoja.

Seuraavat vaiheet

Komissio järjestää lokakuussa 2018 kokouksen kaikille asiaankuuluville toimijoille, mukaan lukien jäsenvaltiot, kehitysrahoituslaitokset ja muut sidosryhmät. Tarkoituksena on ottaa tänään esitetyt toimet käyttöön mahdollisimman pian. Tämä ei vaikuta käynnissä oleviin neuvotteluihin tulevasta naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineestä, jota koskevan ehdotuksen komissio teki kesäkuussa 2018 (89,2 miljardia euroa EU:n talousarviosta). Välineellä pyritään sen kolmen toimintalinjan – maantieteelliset ohjelmat, temaattiset ohjelmat ja nopean vasteen toimet – kautta ratkaisemaan maailmanlaajuisia haasteita, jotka liittyvät muun muassa ihmisoikeuksiin, sukupuolten tasa-arvoon, ilmastonmuutokseen, muuttoliikkeeseen ja konfliktien ehkäisemiseen. Uudessa ehdotuksessa keskitytään kussakin tilanteessa tarkoituksenmukaisimpiin rahoitusvälineisiin, joita ovat esimerkiksi avustukset, rahoitusvälineet ja takaukset tai näiden yhdistelmät. Siinä otetaan huomioon ulkoisen investointiohjelman malli ja laajennetaan Euroopan kestävän kehityksen rahastoa. Tähän sisältyvälle uudelle ulkosuhdetoimien takuujärjestelylle osoitetaan 60 miljardin euron määrärahat. Euroopan parlamentti ja jäsenvaltiot neuvottelevat nyt ehdotuksesta neuvostossa.

Tausta

Jotta voimme vastata yhä monimutkaisempiin ja maailmanlaajuisiin haasteisiin, esimerkkeinä konfliktit, muuttoliike, ilmastonmuutos ja väestökehitys, kehitysrahoituksessa on tarpeen käyttää julkisten ja yksityisten rahoituslähteiden yhdistelmää. EU:n on mukautettava nykyisiä mallejaan maksimoidakseen toimiensa tuloksellisuuden kehitysmaissa.

Euroopan ulkoinen investointiohjelma käynnistettiin vuonna 2016. Sen tarkoituksena on vauhdittaa investointeja kumppanimaissa Afrikassa ja EU:n naapuruusmaissa. Sillä pyritään edistämään YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista ja saamaan liikkeelle kestäviä julkisia ja yksityisiä investointeja, jotta voidaan vahvistaa taloudellista ja sosiaalista kehitystä ja luoda työpaikkoja. Sen rahoituskanavana toimii Euroopan kestävän kehityksen rahasto, jonka toimissa hyödynnetään investointiohjelman osana perustetusta Euroopan strategisten investointien rahastosta saatuja hyviä kokemuksia. Näihin kuuluu 4,1 miljardin euron suuruisen EU:n talousarviotakauksen käyttö, jotta saataisiin yksityisiä sijoittajia mukaan hankkeisiin, jotka ovat innovaatioiden ja riskien kannalta tavallista suurempia. Ulkoisen investointiohjelman avulla voitaisiin 75 miljoonan euron takauksen ansiosta luoda 800 000 työpaikkaa.

Ulkoisen investointiohjelman puitteissa tehdyn työn ensimmäiset tulokset ovat jo näkyvissä. EU hyväksyi 10. heinäkuuta 2018 rahoitusvakuusohjelmia koskevan paketin, jonka arvo on noin 800 miljoonaa euroa. Sen avulla voidaan saada lisäksi arviolta 8–9 miljardia euroa julkisina ja yksityisinä investointeina Afrikassa ja EU:n naapuruusmaissa. Tavoitteena on 44 miljardia euroa vuoteen 2020 mennessä. Jos jäsenvaltioista ja muista lähteistä saadaan vastaava määrä rahoitusta, ohjelma voisi kaksinkertaistaa investoinnit 88 miljardiin euroon.

EU-komissio ehdottaa, että ulkoisten toimien rahoitusta lisätään EU:n seuraavassa pitkän aikavälin talousarviossa (2021–2027) 123 miljardiin euroon ja että rahoitusrakenteesta tehdään huomattavasti yksinkertaisempi, joustavampi ja tehokkaampi, jotta voidaan vastata nykyisiin maailmanlaajuisiin haasteisiin.

Lisätietoja

Taustatiedote: Unionin tila 2018: Tehokkaampi rahoitusrakenne EU:n ulkopuolisten investointien tukemiseksi: Usein kysyttyä

Tiedonanto: Tehokkaampi rahoitusrakenne EU:n ulkopuolisia investointeja varten

Tiedonanto: Uusi Afrikan ja EU:n kestävien investointien ja työpaikkojen allianssi

Ulkoisen investointiohjelman verkkosivusto

Lehdistötiedote 11. heinäkuuta 2018: EU:n ulkoinen investointiohjelma: ensimmäiset hankkeet Afrikassa ja EU:n naapuruusmaissa

Lehdistötiedote 14. kesäkuuta 2018: EU muokkaa talousarviotaan vastaamaan unionin roolia vahvana globaalina toimijana

Puheenjohtaja Junckerin puhe unionin tilasta vuonna 2018

IP/18/5703

Lisätietoa tiedotusvälineille:

Lisätietoa yleisölle: Europe Direct -palvelu, puh. 00 800 67 89 10 11 tai sähköposti


Side Bar