Chemin de navigation

Left navigation

Additional tools

Euroopan komissio - Lehdistötiedote

Unionin tila 2018: EU:sta vahvempi maailmanlaajuinen toimija – Euroopan komissio ehdottaa päätöksenteon tehostamista yhteisessä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa

Bryssel 12. syyskuuta 2018

.

banner

Puheenjohtaja Jean-Claude Juncker totesi 12. syyskuuta 2018 pitämässään puheessaan unionin tilasta seuraavaa:  ”Meidän on kyettävä esiintymään yhtenäisemmin ulkopolitiikan alalla. Siksi komissio esittää tänään uuden ehdotuksen siitä, miten voisimme siirtyä määräenemmistöpäätöksiin tietyillä ulkosuhteiden aloilla. Ei kaikissa kysymyksissä, vaan tietyillä aloilla, esimerkiksi silloin kun on kyse ihmisoikeuksista tai siviilioperaatioista. Tämä on mahdollista nykyisten perussopimusten nojalla. Mielestäni nyt on aika hyödyntää tätä Lissabonin sopimuksen unohdettua siirtymälauseketta, jonka avulla voimme siirtyä määräenemmistöpäätöksiin.”

Euroopan komissio ehdotti tänään tapoja parantaa Euroopan unionin mahdollisuuksia tehostaa ja lisätä toimiaan maailmanpolitiikan näyttämöllä. Puheenjohtaja Juncker ehdotti, että jäsenvaltiot hyödyntäisivät nykyisiä EU:n sääntöjä siirtyäkseen yksimielisesti tehtävistä päätöksistä määräenemmistöpäätöksiin tietyillä EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan (YUTP) aloilla. Näin EU:sta voisi tulla vahvempi maailmanlaajuinen toimija, joka pystyy paremmin vaikuttamaan maailmanlaajuisiin tapahtumiin ja kantamaan kansainvälistä vastuuta.

Komissio on nimennyt kolme erityisalaa, joilla voidaan siirtyä määräenemmistöpäätöksiin. Näin varmistetaan, että EU edistää arvojaan maailmanlaajuisesti, puolustaa etujaan ja tekee päätökset nopeasti. Tavoitteena on 1) vastata yhtenä rintamana hyökkäyksiin ihmisoikeuksia vastaan, 2) soveltaa tehokkaita pakotteita ja 3) ottaa käyttöön ja hallinnoida siviiliturvallisuuteen ja puolustukseen liittyviä operaatioita.

Perussopimusten tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntäminen

Jäsenvaltiot ovat perussopimuksia muuttamalla vähitellen lisänneet määräenemmistöön perustuvaa päätöksentekoa. Ne perussopimusten määräykset, jotka mahdollistavat suuremman jouston yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan liittyvissä asioissa, ovat kuitenkin jääneet suurelta osin hyödyntämättä. Tämä koskee Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU-sopimus) 31 artiklan 2 ja 3 kohtaa. Niiden tarjoamia mahdollisuuksia ei ole toistaiseksi hyödynnetty. Maailma on nykyisin monimutkainen ja verkottunut, ja lisäksi vastakkainasettelu on lisääntynyt. Siksi on aika hyödyntää näitä mahdollisuuksia, joiden avulla EU voi suojella kansalaisiaan, ajaa yhteisiä etuja ja varmistaa vakauden naapurialueillaan ja niiden ulkopuolella.

Vaikka EU:n yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka on viime vuosina huomattavasti vahvistunut, yksimielisyysvaatimus on joissakin tapauksissa hankaloittanut päätöksentekoa ja estänyt EU:ta toimimasta nopeasti ja tehokkaasti. Sen vuoksi Euroopan komissio on nimennyt konkreettisia aloja, joilla EU:n toimintakykyä voitaisiin huomattavasti parantaa. Tänään esitetyssä tiedonannossa Euroopan komissio ehdottaa aloja, joilla neuvosto voisi hyödyntää nykyisiä perussopimuksia lisätäkseen määräenemmistöpäätöksentekoa ja kuitenkin säilyttää yhteisymmärrykseen perustuvan kulttuurin EU:ssa. Ulkopoliittisen päätöksenteon tehostaminen on sitäkin tärkeämpää, kun otetaan huomioon Euroopan unionin mahdollinen tuleva laajentuminen.

Euroopan komissio kehottaakin EU-johtajia sopimaan 9. toukokuuta 2019 Sibiussa järjestettävässä huippukokouksessa määräenemmistöpäätösten soveltamisalan laajentamisesta yhteisessä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa SEU-sopimuksen 31 artiklan 3 kohdan perusteella. Tämän siirtymälausekkeen mukaan Eurooppa-neuvosto voi (yksimielisesti) valtuuttaa neuvoston toimimaan määräenemmistöpäätöksellä tietyissä yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan liittyvissä asioissa. Tällaisia asioita ovat:

  1. Ihmisoikeuskysymykset kansainvälisissä yhteyksissä
  2. Pakotejärjestelmien käyttöönottoa koskevat päätökset
  3. Päätökset yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan liittyvissä siviilioperaatioissa.

Määräenemmistöpäätökset vahvistavat unionia ja helpottavat yhteisymmärryksen aikaansaamista

Muilla aloilla, joilla määräenemmistöpäätökset ovat sääntö (erityisesti EU:n kauppapolitiikassa), kokemus on osoittanut, että ne vahvistavat EU:n asemaa maailmanlaajuisena toimijana ja tehostavat päätöksentekoa. Mahdollisuus tehdä päätöksiä määräenemmistöllä sitouttaa jäsenvaltiot tehokkaasti tavoittelemaan yhteisymmärrystä ja yhtenäisyyttä. Yhteisymmärrys merkitsee myös suurempaa vastuuta päätöksistä.

Perussopimuksessa määrätään myös useista räätälöidyistä suojatoimista, joilla suojellaan yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskeisiä etuja ja jäsenvaltioiden oikeuksia, esimerkiksi päätöksiä, joilla on sotilaallista merkitystä tai merkitystä puolustuksen alalla, ei tehdä määräenemmistöllä (SEU-sopimuksen 31 artiklan 4 kohta). Lisäksi SEU-sopimuksen 31 artiklan 2 kohdassa määrätään eräänlaisesta ”hätäjarrusta”. Tällä tarkoitetaan, että jäsenvaltio voi vastustaa päätöksen tekemistä määräenemmistöllä ”elintärkeistä kansalliseen politiikkaan liittyvistä syistä”.

 

Tausta

Seuraavilla politiikan aloilla päätökset tehdään edelleen yksimielisesti: verotus, sosiaaliturva tai sosiaalinen suojelu, uusien valtioiden liittyminen EU:hun, operatiivinen poliisiyhteistyö ja yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka, vaikka perussopimukset antavat mahdollisuuden käyttää joustavampia päätöksentekomuotoja.

SEU-sopimuksessa määrätään mahdollisuudesta siirtyä nykyisestä yleissäännöstä, jonka mukaan yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan liittyvät päätökset tehdään yksimielisesti, määräenemmistöpäätöksiin. SEU-sopimuksen 31 artiklan 2 kohdan nojalla neuvosto voi tehdä päätöksensä määräenemmistöllä tietyissä ennalta määritellyissä asioissa. SEU-sopimuksen 31 artiklan 3 kohdassa määrätty yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskeva erityinen siirtymälauseke antaa Eurooppa-neuvostolle mahdollisuuden ulottaa määräenemmistöpäätökset yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan liittyviin asioihin, jos jäsenvaltiot yksimielisesti päättävät niin. Molemmat perussopimuksen määräykset osoittavat, että tehokkaassa, oikea-aikaisessa ja uskottavassa yhteisessä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa voidaan asteittain siirtyä yksimielisesti tehtävistä päätöksistä määräenemmistöpäätöksiin, ainakin tietyillä aloilla.

Rooman sopimuksen 60-vuotisjuhlan yhteydessä annetussa vuoden 2017 Rooman julistuksessa todettiin, että vahvan EU:n tarve on suurempi kuin koskaan. Jotta unionista tulisi vahvempi maailmanlaajuinen toimija, puheenjohtaja Juncker ehdotti vuonna 2017 pitämässään unionin tilaa koskevassa puheessaan, että jäsenvaltiot ”miettivät, mitkä ulkopolitiikan päätökset voitaisiin tehdä yksimielisyyden sijaan määräenemmistöllä”, mikä auttaisi tekemään EU:sta tehokkaamman globaalin toimijan. Tähän pyrkivät myös Saksan liittokansleri Angela Merkel ja Ranskan presidentti Emmanuel Macron kesäkuussa 2018 antamassaan Mesebergin julkilausumassa, joka koski Euroopan turvallisuutta ja vaurautta koskevien lupausten uusimista. Julkilausumassa kehotettiin etsimään uusia tapoja EU:n päätöksenteon nopeuttamiseksi ja tehostamiseksi yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla. Siinä kehotettiin myös tutkimaan mahdollisuuksia tehdä määräenemmistöpäätöksiä yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla määräenemmistöpäätöksistä EU:n politiikoissa koskevan laajemman keskustelun puitteissa.

 

Lisätietoja:

TIETOSIVU: Määräenemmistöpäätökset: tehostetaan EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa

Euroopan komission tiedonanto: Vahvempi globaali toimija: päätöksenteon tehostaminen EU:n yhteisessä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa

Puheenjohtaja Junckerin puhe unionin tilasta 2018

 

LIITE: SEU-sopimuksen 31 artikla

1. Eurooppa-neuvosto ja neuvosto tekevät tässä luvussa [2 LUKU – ERITYISMÄÄRÄYKSET YHTEISESTÄ ULKO- JA TURVALLISUUSPOLITIIKASTA] tarkoitetut päätökset yksimielisesti, jollei tässä luvussa toisin määrätä. Lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäviä säädöksiä ei voida antaa.

Äänestämästä pidättyvä neuvoston jäsen voi perustella pidättymistään antamalla tämän alakohdan mukaisesti virallisen lausuman. Tällöin kyseinen jäsenvaltio ei ole velvollinen soveltamaan kyseistä päätöstä, mutta se on velvollinen hyväksymään, että päätös sitoo unionia. Keskinäistä yhteisvastuullisuutta noudattaen kyseisen jäsenvaltion on pidättäydyttävä toimista, jotka voivat olla ristiriidassa mainittuun päätökseen perustuvan unionin toiminnan kanssa tai estää sen toteuttamisen, ja muiden jäsenvaltioiden on kunnioitettava sen kantaa. Jos tällä tavoin pidättymisensä perustelleet neuvoston jäsenet edustavat vähintään yhtä kolmasosaa jäsenvaltioista ja vähintään yhtä kolmasosaa unionin väestöstä, päätöstä ei tehdä.

2. Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa määrätään, neuvosto tekee ratkaisunsa määräenemmistöllä:

– tehdessään päätöksen, jossa määritellään unionin toiminta tai kanta unionin strategisia etuja ja tavoitteita koskevan, 22 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun Eurooppa-neuvoston päätöksen perusteella;

– tehdessään päätöksen, jossa määritellään unionin toiminta tai kanta ja joka perustuu unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ehdotukseen, joka on tehty sen jälkeen, kun Eurooppa-neuvosto on omasta aloitteestaan tai korkean edustajan aloitteesta sitä häneltä nimenomaisesti pyytänyt;

– tehdessään päätöksen sellaisen päätöksen täytäntöönpanosta, jossa määritellään unionin toiminta tai kanta;

– nimittäessään erityisedustajan 33 artiklan mukaisesti.

Jos neuvoston jäsen ilmoittaa, että se esittämistään elintärkeistä kansalliseen politiikkaan liittyvistä syistä aikoo vastustaa päätöksen tekemistä määräenemmistöllä, asiasta ei äänestetä. Korkea edustaja pyrkii tiiviisti asianomaisen jäsenvaltion kanssa neuvotellen löytämään ratkaisun, jonka tämä voi hyväksyä. Jollei tulokseen päästä, neuvosto voi määräenemmistöllä pyytää asian saattamista Eurooppa-neuvoston käsiteltäväksi yksimielisen päätöksen tekemiseksi.

3. Eurooppa-neuvosto voi tehdä yksimielisen päätöksen, jonka mukaan neuvosto tekee ratkaisunsa määräenemmistöllä muissakin kuin tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa.

4. Edellä 2 ja 3 kohtaa ei sovelleta päätöksiin, joilla on sotilaallista merkitystä tai merkitystä puolustuksen alalla.

5. Neuvosto tekee ratkaisunsa menettelykysymyksistä jäsentensä enemmistöllä.

IP/18/5683

Lisätietoa tiedotusvälineille:

Lisätietoa yleisölle: Europe Direct -palvelu, puh. 00 800 67 89 10 11 tai sähköposti


Side Bar