Navigation path

Left navigation

Additional tools

Euroopan komissio - Lehdistötiedote

Jäsenvaltioilla vielä parannettavaa EU:n lainsäädännön noudattamisessa

Bryssel 12. heinäkuuta 2018

Jäsenvaltioilla vielä parannettavaa EU:n lainsäädännön noudattamisessa

Tänään julkistetussa vuosikertomuksessa Euroopan unionin oikeuden soveltamisen valvonnasta esitetään, miten komissio seurasi ja valvoi EU:n lainsäädännön täytäntöönpanoa vuonna 2017. Tänään on julkistettu myös sisämarkkinoiden tulostaulu 25 vuotta täyttävien EU:n sisämarkkinoiden kunniaksi. Sen mukaan suurin osa ihmisten, palvelujen, tavaroiden ja pääoman vapaan liikkuvuuden esteistä on saatu poistettua, mutta on vielä aloja, joilla tilanne on pysynyt ennallaan tai jopa huonontunut.

Lakien tehokas soveltaminen on välttämätöntä, jotta kansalaiset ja yritykset hyötyvät EU:n lainsäädännön tarjoamista eduista. Vaikka säännöt olisi laadittu miten huolellisesti tahansa, ne eivät toimi ilman tehokasta täytäntöönpanoa. Näin ollen kun komissio ehdottaa uutta lainsäädäntöä, joka edistää sen poliittisia painopisteitä, se pyrkii aina myös varmistamaan, että lainsäädäntö pannaan asianmukaisesti täytäntöön ja täytäntöönpanoa valvotaan. Esimerkiksi vuonna 2017 komissio pani määrätietoisesti täytäntöön sääntöjä tietosuojan, muuttoliikkeen, kuluttajansuojan, rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan sekä ilmanlaadun parantamisen aloilla.

Komission ja jäsenvaltioiden välinen tiivis yhteistyö on edelleen keskeisellä sijalla, kun pannaan täytäntöön EU:n lainsäädäntöä ja puututaan siinä mahdollisesti ilmeneviin ongelmiin. Komissio auttoi läpi vuoden jäsenvaltioita niiden valmistellessa yleisen tietosuoja-asetuksen (asetus (EU) 2016/679) voimaantuloa.

Vuosikertomus Euroopan unionin oikeuden soveltamisen valvonnasta vuonna 2017

Kesken olevien rikkomusmenettelyjen määrä on vuoden 2017 vuosikertomuksen mukaan vähentynyt hieman (5,91 prosenttia) edellisvuoteen verrattuna.Määrä oli suurimmillaan viiteen vuoteen vuonna 2016 mutta alkoi tasoittua vuonna 2017 (ks. kaavio 1). On kuitenkin huomattava, että aina kun EU:n lainsäädäntöä sovelletaan puutteellisesti, se vie kansalaisilta ja yrityksiltä mahdollisuuden nauttia EU:n lakien mukaisia oikeuksista ja eduista. Esimerkiksi muovikassien käytön vähentämistä koskevan direktiivin täysimääräinen saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä ja täytäntöönpano on olennaisen tärkeää, jotta voidaan vastata kansalaisten kasvavaan huoleen muovin ympäristövaikutuksista.

Jäljempänä olevassa kaaviossa 2 esitetään yleiskatsaus tilanteesta kussakin jäsenvaltiossa. Eniten tapauksia, joissa EU-säädöksen kansallinen voimaansaattaminen oli viivästynyt, oli Belgiassa, Kyproksessa ja Portugalissa ja vähiten taasen Italiassa, Tanskassa ja Unkarissa. Eniten kesken olevia tapauksia, joissa voimaansaattaminen on ollut virheellistä ja/tai EU:n lainsäädäntöä on sovellettu väärin, oli Espanjassa, Italiassa ja Saksassa. Vähiten tällaisia tapauksia oli viime vuonna ratkaisematta Tanskassa.

Politiikan alat, joilla pantiin vireille eniten uusia rikkomusmenettelyjä vuonna 2017, olivat liikenne ja liikkuminen, ympäristö, rahoitusvakaus, palvelut ja pääomamarkkinat (ks. kaavio 3).

Direktiivien myöhäisen voimaansaattamisen torjuminen

Jotta kansalaiset ja yritykset saisivat täyden hyödyn EU:n lainsäädännöstä, jäsenvaltioiden on saatettava EU:n direktiivit osaksi kansallista lainsäädäntöään sovittujen määräaikojen puitteissa.

Kansallisen lainsäädännön osaksi saattamisen viivästymiseen liittyvien uusien rikkomusmenettelyjen määrä laski jyrkästi 34 prosenttia vuonna 2017 (847 tapausta vuonna 2016 ja 558 tapausta vuonna 2017), ja se on nyt lähempänä vuoden 2015 tasoa (543 tapausta). Komissio on käynnistänyt useimpia jäsenvaltioita vastaan uusia rikkomusmenettelyjä, koska ne eivät ole saattaneet osaksi kansallista lainsäädäntöään muovikassien käyttöä, jätteitä ja ajoneuvojen liikennekelpoisuutta koskevia direktiivejä[1].

Edistääkseen unionin lainsäädännön oikea-aikaista ja asianmukaista voimaansaattamista komissio on avustanut jäsenvaltioita laatimalla täytäntöönpanosuunnitelmia, verkkosivuja ja ohjeasiakirjoja sekä järjestämällä asiantuntijakokouksia, joissa voidaan vaihtaa parhaita käytäntöjä. Komissio esimerkiksi julkaisi jo tammikuussa 2018, ennen yleisen tietosuoja-asetuksen voimaantuloa 25. toukokuuta 2018, yksityiskohtaiset ohjeet, jotta jäsenvaltiot voivat soveltaa uusia sääntöjä ajoissa.

Viime vuonna komissio nosti unionin tuomioistuimessa viittä jäsenvaltiota vastaan yhden tai useampia kanteita, joissa vaadittiin sakkojen määräämistä. Nämä jäsenvaltiot olivat Belgia[2] ja Kroatia[3] (kaksi kannetta) sekä Slovakia[4], Slovenia[5] ja Espanja[6] (yksi kanne).

Sisämarkkinoiden tulostaulu vuonna 2018

Sisämarkkinoiden tulostaulussa esitetään yksityiskohtainen yhteenveto EU:n sisämarkkinasääntöjen täytäntöönpanon tilanteesta Euroopan talousalueella vuonna 2017. Siinä arvioidaan, miten hyvin EU:n ja ETA:n jäsenvaltiot noudattavat näitä sääntöjä, ja yksilöidään puutteet, joiden osalta niiden ja komission olisi tehostettava toimiaan.

Jäsenvaltioille annettiin vuoden 2017 osalta 152 vihreää, 135 keltaista ja 49 punaista korttia. Kortit osoittavat, millä alueilla ne suoriutuivat joko erinomaisesti (vihreä), keskinkertaisesti (keltainen) tai keskitasoa huonommin (punainen).

Yhteenveto (jäljempänä kaaviossa 4) osoittaa, että jäsenvaltiot ovat edistyneet ammattipätevyyden tunnustamisessa, sisämarkkinoihin liittyvien sääntöjen saattamisessa osaksi kansallista lainsäädäntöä sekä sisämarkkinoiden toimintaa tukevien välineiden kehittämisessä (Sinun Eurooppasi -portaali, e-Certis-sovellus ja EURES-portaali). Edelliseen tulostauluun verrattuna jäsenvaltiot myös saivat enemmän punaisia kortteja alueilla, jotka koskevat tavaroiden ja palveluiden rajatylittävän kaupan avoimuutta, julkisten hankintajärjestelmien tasapuolisuutta ja rikkomusmenettelyjen määrää.

Parhaiten suoriutuivat Suomi, Tanska ja Slovakia, kun taas eniten punaisia kortteja saivat Tšekki, Irlanti ja Kreikka.

Komissio reagoi kansalaisten kanteluihin

Kansalaiset, yritykset, kansalaisjärjestöt ja muut sidosryhmät voivat ilmoittaa EU:n lainsäädännön rikkomista koskevista epäilyistään Europa-sivuston Tietoa oikeuksistasi EU:ssa ‑sivulla olevalla verkkolomakkeella.Vuonna 2017 suurin osa kanteluista koski oikeus- ja kuluttajansuoja-asioita, työllisyyttä, EU:n sisämarkkinoita, teollisuutta ja pk-yrityksiä. Sisämarkkinoiden ongelmanratkaisuverkko (SOLVIT) voi kantelulomakkeen perusteella auttaa kansalaisia ja yrityksiä ratkomaan ongelmia toisen EU:n jäsenvaltion viranomaisten kanssa.

Tausta

Komissio on Euroopan parlamentin pyynnöstä vuodesta 1984 lähtien laatinut vuosikertomuksen EU:n lainsäädännön soveltamisen valvonnasta edeltävän vuoden aikana. Euroopan parlamentti antaa komission kertomusta koskevan päätöslauselman.

Komissio keskittyy ensisijaisesti ongelmiin, joihin se voi oikeasti vaikuttaa täytäntöönpanon valvontatoimillaan ja siten tuottaa todellista lisäarvoa kansalaisille ja yrityksille. EU:n toimielinten välisen vastuunjaon mukaisesti Euroopan komissiolla on yleinen vastuu käynnistää lainsäädäntöprosessi. Neuvosto ja Euroopan parlamentti päättävät komission ehdotuksesta. Jäsenvaltiot ovat vastuussa EU:n lainsäädännön oikea-aikaisesta ja asianmukaisesta soveltamisesta, täytäntöönpanosta ja valvonnasta kansallisella tasolla. Komissio saattaa tämän prosessin päätökseen seuraavasti: kun sen ehdotus on hyväksytty EU:n säädökseksi, se valvoo, että jäsenvaltiot soveltavat säädöstä asianmukaisesti, ja ryhtyy tarvittaessa toimiin, jos se havaitsee ongelmia. Komission olisi näin ollen toimittava päättäväisesti ja nopeasti silloin, kun rikkominen vaikeuttaa EU:n poliittisten tavoitteiden saavuttamista. Komissio on sitoutunut olemaan ”isompi ja kunnianhimoisempi isoissa asioissa ja pienempi ja vaatimattomampi pienissä asioissa”. Niinpä se hiljattain ilmoitti ottavansa käyttöön tämän sitoumuksen mukaisen, entistä strategisemman tavan hoitaa täytäntöönpanon valvontaa.[7]

Vuosittain julkaistavassa sisämarkkinoiden tulostaulussa arvioidaan sitä, miten jäsenvaltiot

- panevat täytäntöön EU:n sääntöjä

- luovat avoimia ja yhdennettyjä markkinoita (esim. julkiset hankinnat, tavaroiden ja palvelujen kauppa)

- käsittelevät ulkomaalaisia työntekijöitä koskevia hallinnollisia asioita (esim. ammattipätevyysasiat)

- tekevät yhteistyötä ja edistävät erilaisia EU:n laajuisia hallintovälineitä (esim. Sinun Eurooppasi, Solvit ja EURES).

Tänä vuonna EU:n sisämarkkinat täyttävät 25 vuotta. Sisämarkkinoiden tulostaulun juhlavuoden julkaisussa arvioidaan tuloksia neljällä politiikan alalla, kahta markkinoiden avoimuutta ja yhdentymistä koskevaa alaa sekä 13:a hallintovälinettä.

Lisätietoja

a) Vuosikertomus Euroopan unionin oikeuden soveltamisen valvonnasta vuonna 2017:

EU:n oikeuden soveltamisen valvontaa koskevat vuosikertomukset

maakohtaiset tietosivut

tietosivu EU-28.

– Yleistä tietoa EU:n rikkomusmenettelystä on taustatiedotteessa 17/01/2012.

b) Sisämarkkinoiden tulostaulu vuonna 2018:

tulostaulu

maakohtaiset tietosivut

yleiskatsaus suoriutumisesta.

 

[1] Muovikassien käyttöä koskeva direktiivi (EU) 2015/720,jätedirektiivit (EU) 2015/720, (EU) 2015/863 ja (EU) 2016/774 sekä ajoneuvojen liikennekelpoisuutta koskeva direktiivi 2014/47/EU.

[2] Komissio v. Belgia (C-543/17). Komissio nosti tuomioistuimessa kanteen Belgiaa vastaan, koska se ei ollut pannut täysimääräisesti täytäntöön toimenpiteistä nopeiden sähköisten viestintäverkkojen käyttöönoton kustannusten vähentämiseksi annettua direktiiviä. Komissio ehdotti 54 639,36 euron päiväkohtaista uhkasakkoa. Toisessa tapauksessa (komissio v. Belgia, C-564/17) komissio nosti kanteen Belgiaa vastaan, koska se ei ollut pannut täysimääräisesti täytäntöön yhdistelmälupadirektiiviä. Komissio ehdotti 70 828,80 euron päiväkohtaista uhkasakkoa.

[3] Komissio v. Kroatia (C-381/17). Komissio nosti tuomioistuimessa kanteen Kroatiaa vastaan, koska se ei ollut pannut täysimääräisesti täytäntöön asuntoluottodirektiiviä. Komissio ehdotti 9 865,40 euron päiväkohtaista uhkasakkoa. Toisessa tapauksessa (komissio v. Kroatia, C-415/17) komissio nosti kanteen Kroatiaa vastaan, koska se ei ollut pannut täysimääräisesti täytäntöön tilinpäätösten ja konsolidoitujen tilinpäätösten lakisääteisestä tilintarkastuksesta annettua direktiiviä. Komissio ehdotti 9 275,20 euron päiväkohtaista uhkasakkoa.

[4] Komissio v. Slovakia (C-605/17). Komissio nosti tuomioistuimessa kanteen Slovakiaa vastaan, koska se ei ollut pannut täysimääräisesti täytäntöön toimenpiteistä nopeiden sähköisten viestintäverkkojen käyttöönoton kustannusten vähentämiseksi annettua direktiiviä. Komissio ehdotti 10 036,80 euron päiväkohtaista uhkasakkoa.

[5] Komissio v. Slovenia (C-594/17). Komissio nosti tuomioistuimessa kanteen Sloveniaa vastaan, koska se ei ollut pannut täysimääräisesti täytäntöön jäsenvaltioiden julkisen talouden kehyksiä koskevista vaatimuksista annettua neuvoston direktiiviä. Komissio ehdotti 7 099,20 euron päiväkohtaista uhkasakkoa.

[6]  Komissio v. Espanja (C-569/17). Komissio nosti tuomioistuimessa kanteen Espanjaa vastaan, koska se ei ollut pannut täysimääräisesti täytäntöön asuntoluottodirektiiviä. Komissio ehdotti 105 991,60 euron päiväkohtaista uhkasakkoa.

[7] Ks. tiedonanto ”EU:n lainsäädäntö: parempiin tuloksiin soveltamista parantamalla", C(2016)8600, EUVL C 18, 19.1.2017.

IP/18/4295

Lisätietoa tiedotusvälineille:

Lisätietoa yleisölle: Europe Direct -palvelu, puh. 00 800 67 89 10 11 tai sähköposti


Side Bar