Navigation path

Left navigation

Additional tools

Euroopan komissio - Lehdistötiedote

Euroopan innovaatioiden tulostaulu 2018: EU:n on parannettava innovointikykyään

Bryssel 22. kesäkuuta 2018

Komission tänään julkaisemasta Euroopan innovaatioiden tulostaulusta 2018 käy ilmi, että EU:n innovaatiosuorituskyky kasvaa koko ajan mutta Euroopan globaalin kilpailukyvyn varmistaminen edellyttää lisätoimia.

Komissio julkaisee vuosittain vertailevan arvioinnin innovointia koskevasta EU-jäsenvaltioiden suorituskyvystä, jota verrataan myös kilpailijoihin muualla maailmassa. Tietojen avulla jäsenvaltioissa sekä EU:ssa kokonaisuutena pystytään arvioimaan, millä aloilla tarvitaan lisätoimia.

Sisämarkkinoista, teollisuusasioista, yrittäjyydestä ja pk-yrityksistä vastaava komissaari Elżbieta Bieńkowska totesi vuoden 2018 tulostaulun osoittavan jälleen, että Euroopasta löytyy runsaasti osaamista ja yrittäjyyshenkeä. ”Meidän on kuitenkin pystyttävä paremmin muuntamaan huippuosaaminen menestykseksi. EU:n, jäsenvaltioiden, alueiden ja eri toimialojen – lukuisat pk-yrityksemme mukaan lukien – on tehtävä yhteistyötä, jotta voidaan lisätä talouden allokatiivista tehokkuutta, parantaa sisämarkkinoiden toimintaa ja varmistaa Euroopan pysyminen innovoinnin kansainvälisessä eturintamassa”, komissaari jatkoi.

Tutkimuksesta, tieteestä ja innovoinnista vastaava komissaari Carlos Moedas lisäsi, että myös tämänkertaisen tulostaulun mukaan Eurooppa on vahva tieteen alalla mutta ei menesty yhtä hyvin innovoinnissa. ”Uudistetussa tutkimus- ja innovointiohjelmassa esitetään joukko toimenpiteitä, joiden avulla Eurooppa voi saavuttaa globaalin johtoaseman innovoinnin alalla. Ehdotuksemme Euroopan horisontti -ohjelmaksi, joka on EU:n seuraava tiede- ja innovointiohjelma, vauhdittavat innovointia koko arvoketjussa ja helpottavat käänteentekevien innovaatioiden tunnistamista ja levittämistä”, Moedas totesi.

Tämänvuotinen Euroopan innovaatioiden tulostaulu osoittaa suuntauksen olevan myönteinen suurimmassa osassa EU-maita. Huomattavinta kehitys on Maltalla, Alankomaissa ja Espanjassa. Ruotsi on edelleen innovoinnin kärkimaa EU:ssa. EU ottaa vähitellen kiinni keskeisiä kilpailijoitaan, kuten Kanadaa, Japania ja Yhdysvaltoja. Tämän innovointikuilun umpeen kurominen ja etumatkan säilyttäminen Kiinaan nähden vaatii kuitenkin yhteisiä ponnisteluja Euroopan innovointipotentiaalin kehittämiseksi.

Nämä havainnot antavat tukea komission hiljattain hyväksymälle uudistetulle tutkimuksen ja innovoinnin ohjelmalle. Siinä kehotetaan EU:n johtajia toimimaan nyt, jotta EU:sta voi tulla sellainen maailmanlaajuinen innovoinnin moottori, johon sillä on potentiaalia. EU:n johtajat kävivät 16. toukokuuta Sofiassa epävirallisen keskustelun, ja sitä koskevat päätelmät laadittaneen 28. ja 29. kesäkuuta pidettävässä Eurooppa-neuvoston kokouksessa. Komissio ehdotti 7. kesäkuuta tähän mennessä kunnianhimoisinta EU:n tutkimuksen ja innovoinnin rahoitusohjelmaa, Euroopan horisontti -ohjelmaa, jolle esitetään 100 miljardin euron määrärahoja vuosiksi 2021–2027. Sen avulla on tarkoitus edistää EU:n maailmanlaajuista johtoasemaa innovoinnin alalla. EU:n rahoitus yksinään ei kuitenkaan riitä. Eurooppalaisen elämäntavan ylläpitäminen ja parantaminen edellyttää julkisen ja yksityisen sektorin yhteisiä toimia.

Euroopan innovaatioiden tulostaulu 2018: tärkeimmät havainnot

  • Ruotsi on jälleen EU:n innovaatiojohtaja. Sen perässä tulevat Tanska, Suomi, Alankomaat, Yhdistynyt kuningaskunta sekä Luxemburg, joka nousee innovaatiojohtajien joukkoon tänä vuonna. Saksa putoaa vahvojen innovoijien joukkoon.

 Figure

Jäsenvaltioiden järjestys vuoden 2018 Euroopan innovaatioiden tulostaulussa. Y-akseli: innovaatiosuorituskyky vuonna 2017 (värilliset pylväät), vuonna 2016 (vaakasuorat katkoviivat) ja vuonna 2010 (harmaat pylväät) suhteessa EU:n keskiarvoon vuonna 2010 – 27 indikaattorin yhdistelmä; X-akseli: EU:n jäsenvaltiot

  • EU:n innovaatiosuorituskyky on kasvanut keskimäärin 5,8 prosenttia vuoteen 2010 verrattuna. Viimeksi kuluneiden kahdeksan vuoden aikana innovaatiosuorituskyky on parantunut 18 EU-maassa, ja kymmenessä se on heikentynyt. Eniten suorituskyky on parantunut Liettuassa, Maltalla, Alankomaissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Suorituskyvyn lasku on ollut suurinta Kyproksessa ja Romaniassa.

  • Maailmanlaajuisesti tarkasteltuna EU on saamassa kiinni Kanadan, Japanin ja Yhdysvaltojen etumatkaa. EU säilyttää etumatkansa Kiinaan nähden. Etumatka kaventuu kuitenkin nopeasti, sillä Kiina on parantanut suorituskykyään lähes kolme kertaa nopeammin kuin EU. EU on ollut jäämässä jälkeen Etelä-Koreasta, mutta välimatkan odotetaan kuroutuvan vähitellen kiinni lähivuosina.

  • Yksittäisillä innovaatioaloilla EU:n kärjessä ovat seuraavat jäsenvaltiot:

    • Tanska – henkilöresurssit ja innovoinnille suotuisa ympäristö;

    • Luxemburg – houkuttelevat tutkimusjärjestelmät;

    • Ranska – rahoitus ja tuki;

    • Irlanti – innovointi pk-yrityksissä, vaikutukset työllisyyteen ja vaikutukset myyntiin;

    • Belgia – innovaatioyhteydet ja -yhteistyö.

  • Innovaatiotoiminnan suorituskyky on parantunut eniten laajakaistayhteyksien kattavuuden ja henkilöresurssien osalta sekä tutkimusjärjestelmien houkuttelevuuden osalta erityisesti kansainvälisten yhteisjulkaisujen ansiosta.

  • Julkiset t&k-menot suhteessa BKT:hen ovat edelleen alle vuoden 2010 tason.

  • Seuraavien kahden vuoden aikana EU:n yhteenlasketun innovaatiosuorituskyvyn odotetaan paranevan 6 prosenttia.

Taustaa

Noin kaksi kolmasosaa Euroopan talouden kasvusta on viime vuosikymmenien aikana perustunut innovointiin. Euroopan osuus maailman väestöstä on vain 7 prosenttia. Sen osuus koko maailman tutkimus- ja kehitysinvestoinneista on 20 prosenttia, ja se tuottaa kolmanneksen kaikista korkealaatuisista tieteellisistä julkaisuista. Euroopalla on globaali johtoasema monilla teollisuuden aloilla (mm. lääkkeet, kemikaalit, tekninen suunnittelu ja muoti). Euroopassa myös tuetaan vahvasti innovointia keskeisten mahdollistavien teknologioiden, kuten fotoniikan ja bioteknologian, avulla.

On kuitenkin monia aloja, joilla Eurooppa on jälkijunassa. EU:n yritykset investoivat innovointitoimintaan kilpailijoitaan vähemmän. Riskipääomarahastot ovat edelleen alikehittyneitä Euroopassa, minkä vuoksi yrityksiä siirtyy ekosysteemeihin, joissa niillä on paremmat mahdollisuudet nopeaan kasvuun. Julkiset investoinnit EU:n alueella eivät yllä tavoitteeseensa, joka on 3 prosenttia BKT:stä. T&k-intensiteetti vaihtelee edelleen EU:n eri alueiden välillä, ja investoinnit ja tutkimus ovat keskittyneet voimakkaasti Länsi-Eurooppaan. Lisäksi 40 prosentilla Euroopan työvoimasta ei ole riittäviä digitaalisia taitoja.

Vuotuisessa Euroopan innovaatioiden tulostaulussa esitetään vertaileva arviointi tutkimus- ja innovaatiosuorituksista EU:n jäsenvaltioissa ja tietyissä kolmansissa maissa. Siinä analysoidaan kansallisten tutkimus- ja innovointijärjestelmien suhteellisia vahvuuksia ja heikkouksia ja autetaan maita arvioimaan, mihin aloihin niiden on kohdistettava toimiaan parantaakseen innovointisuoritustaan.

Lisätietoja

IP/18/4223

Lisätietoa tiedotusvälineille:

Lisätietoa yleisölle: Europe Direct -palvelu, puh. 00 800 67 89 10 11 tai sähköposti


Side Bar