Navigation path

Left navigation

Additional tools

Euroopan komissio - Lehdistötiedote

Maailman luonnonvarat ennen näkemättömän paineen alla – tietoa aavikoitumisesta uudessa World Atlas of Desertification -julkaisussa

Bryssel 21. kesäkuuta 2018

Euroopan komission oma tutkimusyksikkö, Yhteinen tutkimuskeskus, julkaisee tänään uuden laitoksen julkaisusta World Atlas of Desertification. Se tarjoaa päätöksentekijöille välineen maaperän häviämistä ja huonontumista ehkäisevien paikallisten toimien kehittämiseen.

Atlas tarjoaa ensimmäisen kattavan, näyttöön perustuvan arvioinnin maaperän huonontumisesta koko maapallolla, ja siinä painotetaan korjaavien toimien kiireellisyyttä. 

Koulutus-, kulttuuri-, nuoriso- ja urheiluasioista sekä Yhteisestä tutkimuskeskuksesta vastaava komissaari Tibor Navracsics totesi, että viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana eli sen jälkeen, kun edellinen World Atlas of Desertification julkaistiin, maa-alueisiin ja maaperään kohdistuva paine on kasvanut merkittävästi. ”Jotta planeettamme säilyisi tuleville sukupolville, meidän on kiireellisesti muutettava tapaa, jolla käsittelemme näitä arvokkaita resursseja. Poliittiset päättäjät kaikkialla maailmassa saavat tästä uudesta, edelliseen verrattuna huomattavasti perusteellisemmasta versiosta monipuolisia ja helppokäyttöisiä tietoja maaperän huonontumisesta ja sen syistä. Lisäksi siinä esitetään mahdollisia korjaavia toimia, joilla voidaan torjua aavikoitumista ja ennallistaa huonontunutta maaperää”, Navracsics kertoi. 

Ympäristö-, meri- ja kalastusasioista vastaava komissaari Karmenu Vella lisäsi, että World Atlas of Desertification -julkaisu auttaa ymmärtämään aavikoitumisen ja maaperän huonontumisen kasvavaa ongelmaa ja löytämään tapoja puuttua siihen. ”Julkaisusta käy ilmi, miten aavikoituminen etenee EU:ssa, ja siinä painotetaan, miten tärkeää on toteuttaa maaperän suojelua sekä maan ja vesien kestävää käyttöä koskevia politiikkatoimia muun muassa maatalouden, metsätalouden, energian ja ilmastonmuutoksen alalla. Tätä toimintatapaa suositellaan EU:n maaperän suojelua koskevassa teemakohtaisessa strategiassa, ja vain sillä tavalla voidaan saavuttaa maaperän pilaantumisen nollataso vuodeksi 2030 asetettujen kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti”, Vella jatkoi. 

Atlas sisältää konkreettisia esimerkkejä siitä, millä tavalla ihmisen toiminta ajaa lajeja sukupuuttoon, uhkaa elintarviketurvaa, voimistaa ilmastonmuutosta ja pakottaa ihmisiä lähtemään kodeistaan. 

Julkaisun keskeiset havainnot osoittavat, että väestönkasvu ja kulutustottumustemme muuttuminen aiheuttavat ennennäkemätöntä painetta planeetan luonnonvaroille.

  • Maapallon maapinta-alasta yli 75 prosenttia on jo huonontunut, ja vuoteen 2050 mennessä huonontuneen maaperän osuus voi olla yli 90 prosenttia.

  • Koko maailmassa maaperää huonontuu joka vuosi puolta Euroopan unionia (4,18 miljoonaa km²) vastaava pinta-ala. Huonontuminen koskee eniten Afrikkaa ja Aasiaa.

  • Maaperän huonontumisen vuotuiset taloudelliset kustannukset EU:ssa ovat usean kymmenen miljardin euron luokkaa.

  • Maaperän huonontumisen ja ilmastonmuutoksen arvioidaan pienentävän maailmanlaajuista satoa noin 10 prosentilla vuoteen 2050 mennessä. Vaikutukset ovat suurimmat Intiassa, Kiinassa ja Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Näillä alueilla maaperän huonontuminen saattaa puolittaa kasvintuotannon.

  • Kiihtyvän metsäkadon seurauksena ilmastonmuutoksen vaikutusten lieventämisestä tulee entistä vaikeampaa.

  • Arvioiden mukaan vuoteen 2050 mennessä jopa 700 miljoonaa ihmistä siirtyy pois asuinseuduiltaan maaperän resurssien niukkuuteen liittyvistä syistä. Vuosisadan loppuun mennessä määrä saattaa nousta jopa 10 miljardiin. 

Maaperän huonontuminen on maailmanlaajuinen ongelma, mutta se tapahtuu paikallisesti ja edellyttää paikallisia ratkaisuja. Tarvitaan lujempaa sitoutumista ja tehokkaampaa yhteistyötä paikallistasolla, jotta maaperän huonontuminen ja luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen voidaan pysäyttää. 

Yksi suurimmista maaperän huonontumisen aiheuttajista on maatalous. Sen laajenemista voitaisiin rajoittaa parantamalla nykyisen maanviljelysmaan tuottoa, siirtymällä kasvipohjaisiin ruokavalioihin, kuluttamalla kestävistä lähteistä saatavia eläinvalkuaisia sekä vähentämällä ruokahävikkiä ja -jätettä. 

World Atlas of Desertification -julkaisussa esitetään selkeä katsaus maaperän huonontumisen taustalla oleviin syihin eri puolilla maailmaa. Siihen sisältyy myös lukuisia erilaisia faktoja, ennusteita ja maailmanlaajuisia tietokokonaisuuksia, joita voidaan käyttää sellaisten merkittävien biofysikaalisten ja sosioekonomisten prosessien tunnistamiseen, jotka yksinään tai yhdessä voivat johtaa kestämättömään maankäyttöön ja maan huonontumiseen. 

Tausta 

Maailman johtajat ovat Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen toimintaohjelman mukaisesti sitoutuneet ”torjumaan aavikoitumista, ennallistamaan pilaantunutta maaperää esimerkiksi aavikoitumiselle, kuivuudelle ja tulville altistuneilla alueilla ja pyrkimään nollatason saavuttamiseen maaperän pilaantumisessa” vuoteen 2030 mennessä. Globaalilla tasolla aavikoitumista torjutaan YK:n aavikoitumisen estämistä koskevan yleissopimuksen (UNCCD) puitteissa. Maaperän huonontumisen ongelma puolestaan liittyy Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutoksen torjumista koskevaan puitesopimukseen ja biologista monimuotoisuutta koskevaan yleissopimukseen. Maaperän huonontumiseen ja aavikoitumiseen liittyvät ongelmat ovat vakavia, ja sen vuoksi on vahvistettu kestävän kehityksen tavoite 15.3, jonka avulla pyritään maaperän pilaantumisen nollatasoon. 

Aavikoitumisesta kärsii kahdeksan prosenttia EU:n maa-alueesta etenkin Etelä-, Itä- ja Keski-Euroopassa. Kyseiset alueet – yhteensä noin 14 miljoonaa hehtaaria – ovat erittäin alttiita aavikoitumiselle. Kolmetoista jäsenvaltiota on ilmoittanut, että niissä esiintyy UNCCD-sopimuksen soveltamisalaan kuuluvaa aavikoitumista. Ne ovat Bulgaria, Espanja, Italia, Kreikka, Kroatia, Kypros, Latvia, Malta, Portugali, Romania, Slovakia, Slovenia ja Unkari. EU on täysin sitoutunut maaperän suojeluun ja kestävän maankäytön edistämiseen ja ottaa sitoumuksensa huomioon laatiessaan ehdotuksia, jotka liittyvät energiaan, maatalouteen, metsätalouteen, ilmastonmuutokseen, tutkimukseen sekä muihin aloihin. 

Tänään julkaistua World Atlas of Desertification -julkaisun uutta laitosta laadittaessa on käytetty EU:n tutkijoiden uusia tietojenkäsittelymenetelmiä, tuhansia suurtehotietokoneita ja 1,8 petatavua satelliittidataa. Datan määrä vastaa 2,7:ää miljoonaa CD-ROM-levyä tai täysteräväpiirtovideotallennusta 24/7 yli 6 vuoden ajalta. Atlaksen ensimmäinen laitos julkaistiin vuonna 1992 ennen Rio de Janeirossa pidettyä ympäristökonferenssia. Viisi vuotta myöhemmin, vuonna 1998, julkaistuun toiseen laitokseen sisältyi joitakin uusia tapaustutkimuksia. 

Lisätietoja

New World Atlas of Desertification 

Yhteisen tutkimuskeskuksen tiedote

 

IP/18/4202

Lisätietoa tiedotusvälineille:

Lisätietoa yleisölle: Europe Direct -palvelu, puh. 00 800 67 89 10 11 tai sähköposti


Side Bar