Navigation path

Left navigation

Additional tools

Euroopan komissio - Lehdistötiedote

EU:n talousarvio: 4,8 miljardia euroa Euroopan turvallisuuden rahoittamiseen

Strasbourg 13. kesäkuuta 2018

Euroopan komissio ehdottaa turvallisuuden takaamiseen käytettävän rahoituksen tuntuvaa kasvattamista – 3,5 miljardista 4,8 miljardiin euroon – EU:n seuraavassa pitkän aikavälin talousarviossa 2021–2027.

Turvallisuusuhat ovat luonteeltaan yhä monimutkaisempia ja kansainvälisempiä, ja EU-rahoitus voi vahvistaa EU:ta kohtaamaan tulevaisuuden turvallisuushaasteita ja reagoimaan hätätilanteisiin paremmin. EU:n sisäisen turvallisuuden rahastolle (ISF) ehdotetaan 2,5 miljardin euron määrärahaa. Tämän lisäksi ehdotetaan lähes 1,2 miljardia euroa ydinlaitosten turvalliseen käytöstä poistamiseen muutamassa jäsenvaltiossa sekä 1,1 miljardia euroa turvallisuuden alalla toimivien EU:n virastojen vahvistamiseen.

Komission ensimmäinen varapuheenjohtaja Frans Timmermans luokittelee turvallisuuden tunteen kotona tai kadulla yhdeksi ihmisen olennaisista perusoikeuksista. ”Eurooppalaiset odottavat hallituksiltaan ja unioniltaan tuon turvallisuuden takaamista. Sen joustavampi rahoitus jäsenvaltioiden erityistarpeet huomioon ottaen varmistaa eurooppalaisille heidän ansaitsemansa paremman suojelun.”

Muuttoliike-, sisä- ja kansalaisasioista vastaavan komissaari Dimitris Avramopoulosin mukaan kansalaisten turvallisuudesta ei voida tinkiä. ”Kaikki keinot on käytettävä, ja rahoitusta on oltava sitä myöten. Siksi kasvatamme tulevien vuosien turvallisuusbudjettiamme kolmanneksella 4,8 miljardiin euroon. Autamme jäsenvaltioita valmistautumaan tulevaisuuden turvallisuushaasteisiin ja odottamattomiin hätätilanteisiin. Rakennamme kansalaisillemme turvallisempaa ja suojautumiskykyisempää Eurooppaa – Eurooppaa, joka suojelee.”

Turvallisuusunionista vastaava komissaari Julian King: ”Meidän on kehitettävä väkevä suoja terroristien ja rikollisten luomia moniulotteisia, rajat ylittäviä ja jatkuvasti muuttuvia turvallisuusuhkia vastaan – suoja, joka ei ole toistoa jäsenvaltioiden tekemälle työlle vaan täydentää sitä yhdistämällä pisteet EU:ssa ja sen ulkopuolella. Tämänpäiväinen ehdotus sisäisen turvallisuuden rahaston huomattavaksi kasvattamiseksi tarjoaa juuri tätä – suojautumiskykyistä Eurooppaa toimivan ja aidon turvallisuusunionin peruskivenä.”

EU:n sisäisen turvallisuuden rahaston (ISF) vahvistaminen

Kansalaisten suojelu on ensisijaisesti kansallisen tason tehtävä, mutta EU:lla on tärkeä rooli jäsenvaltioiden työn tukemisessa. Komissio ehdottaa tänään, että sisäisen turvallisuuden rahastoa – keskeistä jäsenvaltioita tukevaa rahoitusvälinettä turvallisuuden alalla – kasvatetaan 1 miljardista 2,5 miljardiin euroon eli yli kaksinkertaiseksi. Uuteen rahastoon sisältyy:

  • Uusi tavoitekokonaisuus: Vahvistetussa sisäisen turvallisuuden rahastossa on 3 uutta tavoitetta: 1) lisätään EU:n lainvalvontaviranomaisten välistä tiedonvaihtoa, 2) tehostetaan yhteisiä rajat ylittäviä toimintoja ja 3) lisätään valmiuksia torjua ja ehkäistä rikoksia ja radikalisoitumista. Tämä tukee jäsenvaltioita joustavammin ja tehokkaammin ensisijaisissa turvallisuushaasteissa: terrorismin ja radikalisoitumisen torjunnassa, vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa, kyberrikollisuuden torjunnassa ja rikosten uhrien suojelemisessa.
  • Lisää joustavuutta ja paremmat valmiudet hätätilanteisiin: 1,5 miljardia euroa rahastosta osoitetaan jäsenvaltioille pitkän aikavälin turvallisuuden rakentamiseen. Loput 1 miljardia euroa varataan ennakoimattomiin turvallisuushaasteisiin auttamaan jäsenvaltioita reagoimaan nopeasti hätätilanteisiin ja kanavoimaan varoja eniten tarvitseville jäsenvaltioille.
  • EU-politiikkojen parempi koordinointi: Turvallisuus on jatkuvasti muuttuva ja monialainen kysymys, johon EU:n on vastattava koordinoidusti. Vahvistettu sisäisen turvallisuuden rahasto toimii tehokkaammin muiden EU-rahastojen kanssa ja maksimoi EU:n tehokkuuden turvallisuusuhkien hallinnassa kaikilla rintamilla. Näitä rahastoja ovat esimerkiksi koheesiopolitiikan rahastot ja Euroopan horisontti sekä yhdennetty rajaturvallisuuden rahasto ja turvapaikka- ja maahanmuuttorahasto.
  • Vahva ulkoinen ulottuvuus: Turvallisuus on globaali asia, ja turvallisuutemme EU:ssa riippuu toimistamme EU:n ulkopuolella. Sisäisen turvallisuuden rahastosta jatketaan EU:n ulkopuolisten maiden tukemista pitäen mielessä unionin sisäiset turvallisuusprioriteetit ja kyseisten maiden yleiset tavoitteet.
  • EU:n virastojen vahvistaminen: ISF-rahaston ulkopuolella esitetään erikseen lähes 1,1 miljardia euroa turvallisuusalalla toimiville EU:n virastoille, joita ovat Euroopan unionin lainvalvontayhteistyövirasto (EUROPOL), Euroopan unionin lainvalvontakoulutusvirasto (CEPOL) ja Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus (EMCDDA).

Ydinlaitosten turvallinen käytöstäpoisto

Ydinvoimalaitosten käytöstäpoiston avustusohjelmilla (NADP) autetaan jäsenvaltioita sulkemaan turvallisesti elinkaarensa päähän tulleita ydinlaitoksia. Budjettikaudella 2021–2027 unioni jatkaa ydinlaitosten käytöstäpoiston tukemista 118 miljoonan euron tarkasti kohdennetulla rahoituksella Bulgariassa ja Slovakiassa, ja Liettualle on osoitettu samaan tarkoitukseen 552 miljoonaa euroa. Lisäksi on varattu 348 miljoonaa euroa Euroopan komission ydintutkimuslaitosten käytöstä poistamista ja radioaktiivisen jätteen käsittelyä varten, ja yleiseen ydinturvallisuuden tukemiseen annetaan 160 miljoonaa euroa.

Komissio ehdottaa myös unionin pelastuspalvelumekanismin vahvistamista rescEU-järjestelmän kautta 1,4 miljardilla eurolla. Tämä määräraha ei sisälly sisäisen turvallisuuden rahaston 4,8 miljardin euron määrärahaan.

Seuraavat vaiheet

EU:n pitkän aikavälin talousarviosta ja siihen liittyvistä eri aloja koskevista ehdotuksista on tärkeää päästä yhteisymmärrykseen nopeasti, jotta voidaan varmistaa, että EU:n rahoituksella saadaan käytännön tuloksia mahdollisimman pian.

Jos valmistelut viivästyvät, kuten kävi nykyisen vuosien 2014–2020 budjettikauden alkaessa, seurauksilta ei vältyttäisi: 5 000 kenttätyön tekijää – opettajia, nuorisotyöntekijöitä, poliiseja ja vankilahenkilökuntaa – jäisi vaille mahdollisuutta jakaa kokemuksiaan radikalisoitumisen ehkäisemisestä, internetin sisältöä seuraavalta Europolin yksiköltä (IRU) jäisi rekisteröimättä yli 40 000 esimerkkiä ääriainesten tuottamasta väkivaltaisesta verkkosisällöstä ja EU-maat eivät kykenisi vaihtamaan tärkeitä turvallisuustietoja (esimerkiksi Schengenin tietojärjestelmässä (SIS) tehtiin vuonna 2017 kaikkiaan 5 miljardia tiedustelua).

Jos seuraava pitkän aikavälin talousarvio hyväksytään vuonna 2019, voidaan siirtyä saumattomasti nykyisestä, vuosien 2014–2020 pitkän aikavälin talousarviosta seuraavaan ja varmistaa näin rahoituksen ennakoitavuus ja jatkuvuus. Siitä olisi hyötyä kaikille osapuolille.

Tausta

Turvallisuus on ollut yksi komission poliittisista painopisteistä Jean-Claude Junckerin puheenjohtajakauden alusta asti. Aihe oli keskeisessä asemassa niin Junckerin komission poliittisissa suuntaviivoissa (heinäkuu 2014) kuin myös tuoreimmassa unionin tilaa käsittelevässä puheessa 13.9.2017). 

Vuosina 2015–2016 koetun pakolaiskriisin laajuus ja vakavuus tulivat kuitenkin koko Euroopalle yllätyksenä. EU käytti budjetistaan kaiken joustovaran, jotta saatiin käyttöön lisävaroja yhteisiin toimiin humanitaarisen kriisin ja uusien turvallisuusuhkien torjumiseksi. Rajavalvonta- ja poliisitoimiin (AMIF- ja ISF-rahastot) oli kaudella 2014–2020 budjetoitu alun perin 6,9 miljardia euroa, minkä lisäksi otettiin käyttöön 3,9 miljardin euron lisärahoitus. Näin muuttoliiketoimiin, rajaturvallisuuteen ja sisäiseen turvallisuuteen osoitettiin yhteensä 10,8 miljardia euroa – mihin ei edes sisälly EU:n ulkopuolella toteutettaviin pakolaiskriisien hallintatoimiin mobilisoitu huomattava rahoitus.

Näiden kokemusten perusteella komissio ehdottaa nyt alan kokonaisrahoituksen kaksinkertaistamista yli 23 miljardiin euroon. Kokonaismäärästä osoitetaan 10,4 miljardia euroa muuttoliikkeen hallintaan, 9,3 miljardia rajaturvallisuuteen, 2,5 miljardia euroa sisäiseen turvallisuuteen ja 1,2 miljardia euroa eräiden jäsenvaltioiden ydinlaitosten turvalliseen käytöstä poistamiseen.

Lisäksi turvallisuudesta, rajavalvonnasta ja muuttoliiketoimista vastaavien EU:n virastojen määrärahoja lisätään 4,2 miljardista eurosta 14 miljardiin euroon.

Lisätietoja

Kysymyksiä ja vastauksia – EU:n talousarvio: turvallisuuden rahoituksen lisääminen kaudella 2021–2027

Oikeudelliset tekstit ja tietokoosteet:

Sisäisen turvallisuuden rahasto

  • Tietokooste – EU:n talousarvio tulevaisuutta varten: Sisäisen turvallisuuden rahasto
  • Asetusehdotus sisäisen turvallisuuden rahaston perustamiseksi
  • Sisäisen turvallisuuden rahaston perustamisasetuksen liitteet

Ydinlaitosten käytöstäpoisto

  • Tietokooste – EU:n talousarvio tulevaisuutta varten: Ydinturvallisuus ja ydinvoimalaitosten käytöstäpoisto
  • Ehdotus neuvoston asetukseksi Liettuassa sijaitsevan Ingalinan ydinvoimalan käytöstä poistamisen avustusohjelmasta
  • Ehdotus neuvoston asetukseksi ydinlaitosten käytöstä poistamista ja radioaktiivisen jätteen huoltoa koskevan erityisen rahoitusohjelman perustamisesta sekä neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1368/2013 kumoamisesta
  • Kertomus ydinvoimaloiden käytöstäpoistoa Liettuassa, Bulgariassa ja Slovakiassa koskevien EU:n avustusohjelmien arvioinnista ja täytäntöönpanosta

Unionin pelastuspalvelumekanismi (rescEU)

  • Tietokooste – EU:n talousarvio tulevaisuutta varten: rescEU – unionin pelastuspalvelumekanismi

 Lisätietoa EU:n tulevasta talousarviosta

 

IP/18/4125

Lisätietoa tiedotusvälineille:

Lisätietoa yleisölle: Europe Direct -palvelu, puh. 00 800 67 89 10 11 tai sähköposti


Side Bar