Navigation path

Left navigation

Additional tools

Euroopan komissio - Lehdistötiedote

EU muokkaa talousarviotaan vastaamaan unionin roolia vahvana globaalina toimijana

Bryssel 14. kesäkuuta 2018

EU-komissio ehdottaa, että ulkoisten toimien rahoitusta lisätään seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä (2021–2027) 123 miljardiin euroon ja että rahoitusrakenteesta tehdään huomattavasti yksinkertaisempi, joustavampi ja tehokkaampi, jotta voidaan vastata nykyisiin maailmanlaajuisiin haasteisiin.

Ulkoisiin toimiin tarkoitettu rahoitus on EU:n tärkein väline tukea kumppanimaita niiden poliittisissa ja taloudellisissa muutoksissa, jotka liittyvät kestävään kehitykseen, vakauteen, demokratian lujittamiseen, sosioekonomiseen kehitykseen ja köyhyyden poistamiseen. Ulkoisten toimien määrärahojen ansiosta EU voi jatkaa humanitaarista apua kaikkialla maailmassa. EU:n naapurimaiden osalta ulkoisten toimien määrärahat ovat keino edistää näiden maiden taloudellista yhdentymistä kohti EU:n sisämarkkinoita.

Komission varapuheenjohtaja, unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Federica Mogherini totesi komission esittävän Euroopan unionin ulkoisia toimia varten yhteensä 123 miljardin euron rahoitusta seuraavien seitsemän vuoden ajaksi. Rahoitusta on kasvatettu 30 prosenttia, joten kyse on ennätysmäisen suuresta investoinnista unionin maailmanlaajuiseen toimintaan. Lisäresurssien ansiosta EU voi rahoittaa enemmän toimia ja olla luotettava, ennakoitavissa oleva ja yhteistyökykyinen maailmanlaajuinen toimija. Juuri sitä EU:n kansalaiset ja kumppanit odottavat näinä vaikeina aikoina. ”Ulkoisten toimien rahoituksen lisääminen tarkoittaa, että tunnustamme EU:n ulkoisen politiikan tuoman lisäarvon. Yhdessä voimme saada aikaan vaikutuksia, joihin yksikään jäsenvaltio ei nykymaailmassa kykenisi yksin”, Mogherini lisäsi.

Euroopan naapuruuspolitiikasta ja laajentumisneuvotteluista vastaava komissaari Johannes Hahn totesi, että EU voi suuremman ja nykyaikaisemman rahoituksen ansiosta jatkaa yhteistyötään niiden maiden kanssa, jotka ovat sitoutuneet liittymään EU:hun. Lisäksi EU pitää edelleen yllä erityistä suhdettaan itäisiin ja eteläisiin naapurialueisiin. ”Tämä tukee strategista tavoitettamme luoda vakauden, turvallisuuden ja vaurauden alue lähellä EU:n ulkorajoja”, Hahn korosti.

Kansainvälisestä yhteistyöstä ja kehitysasioista vastaava komissaari Neven Mimica puolestaan totesi, että EU:lla on keskeinen asema YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelman ja kestävän kehityksen tavoitteiden edistämisessä. ”Komission ehdotukset muodostavat talouden perustan, jonka avulla EU säilyy jatkossakin kehitysalan johtavana toimijana ja voi tukea kumppaneitaan köyhyyden poistamisessa ja maailmanlaajuisten haasteiden ratkaisemisessa sekä varmistaa, että yksikään maa ei jää ilman tukea”, Mimica lupasi.

Humanitaarisesta avusta ja kriisinhallinnasta vastaava komissaari Christos Stylianides totesi, että koska humanitaariset kriisit lisääntyvät maailmassa vuosi vuodelta ja muuttuvat yhä monimutkaisemmiksi, EU vahvistaa johtoasemaansa humanitaarisen avun tarjoajana. ”Lisäämällä rahoitusta voimme jatkossakin osoittaa solidaarisuutta miljoonia hädänalaisia kohtaan eri puolilla maailmaa”, Stylianides sanoi.

Ulkoisia toimia koskevan rahoitusehdotuksen keskeinen sisältö:

  • Rahoituksen lisääminen: rahoitusta kasvatetaan kaudella 2014–2020 käytettävissä olevista 94,5 miljardista eurosta 30 prosenttia eli 123 miljardiin euroon vuosina 2021–2027.
  • Yksinkertaistaminen: komissio ehdottaa rahoitusvälineiden lukumäärän vähentämistä sekä Euroopan kehitysrahaston sisällyttämistä EU:n talousarvioon. Näin voidaan johdonmukaistaa toimintaa ja keskittyä paremmin poliittisiin tavoitteisiin ja kumppaneille annettuihin sitoumuksiin EU:n arvojen ja prioriteettien mukaisesti.
  • Joustavuus: uusi talousarviorakenne mahdollistaa varojen käytön ja käyttämättömien varojen ottamisen uudelleen käyttöön monivuotiselta pohjalta. Tämä parantaa EU:n mahdollisuuksia reagoida paremmin muuttuviin olosuhteisiin ja tehdä työtään köyhyyden poistamiseksi sekä kestävän kehityksen, vaurauden, rauhan ja vakauden edistämiseksi.
  • Suurempi läpinäkyvyys ja demokraattisen valvonnan lisääminen: esimerkiksi Euroopan kehitysrahasto on tarkoitus sisällyttää EU:n talousarvioon.

Ehdotetut uudet välineet EU:n ulkoisia toimia varten:

  • Naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön väline (NDICI) (89,2 miljardia euroa): Tämä uusi tehokas väline käsittää kolme pilaria: 1. Maantieteellisessä pilarissa keskitytään erityisesti EU:n naapurustoon ja Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan, ja siihen on tarkoitus osoittaa huomattavasti määrärahoja. Pilarin määrärahojen avulla pyritään yhdessä ratkaisemaan maailmanlaajuisia haasteita, jotka liittyvät muun muassa inhimilliseen kehitykseen ja sukupuolten väliseen tasa-arvoon, ilmastonmuutokseen, ympäristönsuojeluun, muuttoliikkeeseen ja elintarviketurvaan. 2. Temaattinen pilari täydentää maantieteellistä pilaria, ja siitä rahoitetaan tukea ihmisoikeuksien, demokratian, kansalaisyhteiskunnan, vakauden ja rauhan edistämiseen, sillä ne edellyttävät usein maailmanlaajuisia toimia. Lisäksi pilarista myönnetään rahoitusta muiden sellaisten maailmanlaajuisten haasteiden ratkaisemiseen, joita ei voida kattaa maantieteellisestä pilarista. 3. Nopean toiminnan pilarin avulla EU voi reagoida nopeasti kriisitilanteissa ja tukea konfliktien ehkäisemistä, lisätä valtioiden, yhteiskuntien, yhteisöjen ja yksilöiden selviytymiskykyä, yhdistää humanitaarisen avun ja kehitysyhteistyön sekä toteuttaa varhaisia toimia, joilla tuetaan muita ulkopolitiikan tavoitteita.
  • Uusi eurooppalainen ydinturvallisuusväline (300 miljoonaa euroa) perustuu Euratomin perustamissopimukseen, ja tällä uudella tehokkaalla välineellä täydennetään olemassa olevia toimia.
  • Liittymistä valmistelevasta tukivälineestä (IPA III) (14,5 miljardia euroa) tarjotaan enemmän tukea ehdokasmaille ja mahdollisille ehdokkaille niiden edetessä perusteellisten ja kattavien uudistusten kautta kohti EU:n liittymisperusteiden täyttämistä.
  • Humanitaarisen avun välineestä (11 miljardia euroa) EU voi antaa tarpeisiin perustuvaa apua. Tavoitteena on pelastaa ja suojella ihmishenkiä, ehkäistä ja lievittää inhimillistä kärsimystä ja turvata luonnon tai ihmisen aiheuttamien katastrofien uhreiksi joutuneiden ihmisryhmien koskemattomuus ja ihmisarvo.
  • Yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan (3 miljardia euroa) avulla tuetaan jatkossakin toimia, joilla vastataan ulkoisiin konflikteihin ja kriiseihin, kehitetään kumppanimaiden valmiuksia ja suojellaan EU:ta ja sen kansalaisia.
  • Yhteistyöllä merentakaisten maiden ja alueiden, mukaan lukien Grönlannin, kanssa (500 miljoonaa euroa) pyritään tukemaan ja lujittamaan EU:n taloudellisia, poliittisia ja kulttuurisia siteitä sellaisten 13 merentakaisen maan ja alueen kanssa, joilla on siteitä EU-maihin.
  • Jäljellä oleva noin 4,5 miljardin euron määrä käsittää talousarviossa olevan liikkumavaran (3,2 miljardia euroa) ja muita rahoituseriä, kuten avustuksina myönnettävän makrotaloudellisen rahoitusavun, arviointi- ja tarkastustoimet sekä kansainvälisiin järjestöihin ja erillisvirastoihin liittyvät toimet.
  • Komission ehdotukseen sisältyy ulkoisille toimille tarkoitettu investointikehys, jota varten osoitetaan 60 miljardin euron määrärahat. Investointikehyksessä on hyödynnetty Euroopan ulkoisesta investointiohjelmasta saatuja hyviä kokemuksia, ja sen avulla yksityiseltä sektorilta on tarkoitus kerätä lisää taloudellisia resursseja kestävän kehityksen edistämistä varten.
  • Korkea edustaja ehdottaa komission tuella, että EU:n talousarvion ulkopuolelle perustetaan Euroopan rauhanrahasto, jonka määrärahat ovat 10,5 miljardia euroa. Euroopan rauhanrahastosta on tarkoitus rahoittaa sellaisia yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan alaan kuuluvia operatiivisia toimia, joilla on sotilaallista merkitystä tai merkitystä puolustuksen alalla ja joita ei voida sen vuoksi rahoittaa EU:n talousarviosta. Rauhanrahaston avulla vahvistetaan unionin kykyä turvata rauha, estää konfliktit ja lisätä kansainvälistä turvallisuutta Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan tavoitteiden ja periaatteiden mukaisesti.

 

Seuraavat vaiheet

Euroopan parlamentin ja Euroopan unionin neuvoston olisi päästävä nopeasti sopimukseen EU:n pitkän aikavälin rahoituskehyksestä ja siihen liittyvistä alakohtaisista ehdotuksista, jotta voidaan varmistaa, että EU:n varoilla saadaan aikaan käytännön tuloksia mahdollisimman pian.

Mikäli ehdotuksen hyväksyminen viivästyy samalla tavalla kuin nykyisen, vuodet 2014–2020 kattavan rahoituskehyskauden alussa tapahtui, EU:n mahdollisuudet noudattaa kansainvälisiä velvoitteitaan ja kumppaneilleen antamia sitoumuksia saattaisivat vaarantua vakavasti.

Mikäli seuraava monivuotinen rahoituskehys hyväksytään vuonna 2019, nykyisestä rahoituskehyksestä (2014–2020) voidaan siirtyä uuteen kehykseen sujuvasti ja samalla voidaan varmistaa rahoituksen ennakoitavuus ja jatkuvuus kaikkia osapuolia hyödyttävällä tavalla.

 

Lisätietoja

MEMO

Säädöstekstit ja tietokoosteet: Naapurialueet ja muu maailma

Euroopan rauhanrahasto

Lisätietoja sivustolla EU:n monivuotinen talousarvio

IP/18/4086

Lisätietoa tiedotusvälineille:

Lisätietoa yleisölle: Europe Direct -palvelu, puh. 00 800 67 89 10 11 tai sähköposti


Side Bar