Chemin de navigation

Left navigation

Additional tools

Euroopan komissio - Lehdistötiedote

EU:n talousarvio: Yhteinen maatalouspolitiikka vuoden 2020 jälkeen

Bryssel 1. kesäkuuta 2018

Euroopan komissio ehdottaa yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) uudistamista EU:n seuraavalla pitkän aikavälin talousarviokaudella vuosina 2021–2027.

Tavoitteena on, että maatalouspolitiikka ottaa vastedeskin huomioon tulevat tarpeet, tukee edelleen maataloustuottajia ja maaseutuyhteisöjä, edistää EU:n maatalouden kestävää kehitystä ja ottaa huomioon unionin ympäristö- ja ilmastotavoitteet. YMP:lle esitetään 365 miljardin euron kokonaismäärärahoja. Tänään julkaistuissa ehdotuksissa jäsenvaltioille annetaan suurempi vastuu ja mahdollisuus valita joustavasti, miten ne käyttävät maataloustukirahansa, kunhan EU-tason kunnianhimoiset tavoitteet saavutetaan. YMP:n tavoitteena on edistää kehitystä kohti älykästä, kestävää ja kilpailukykyistä maataloutta ja varmistaa samalla viljelijöille oikeudenmukainen ja paremmin kohdennettu tulotuki.

"Yhteinen maatalouspolitiikka on yksi EU:n keskeisistä politiikoista. Se vaikuttaa kaikkien eurooppalaisten elämään. Komission perustellut ehdotukset edistävät maatalousalan kilpailukykyä ja parantavat samalla sen kestävyyttä. Uudessa täytäntöönpanomallissa vahvistetaan toissijaisuusperiaatetta, eli siirretään päätöksentekoa enemmän jäsenvaltioiden tasolle. Näin politiikka on tehokkaampaa ja sen tuloksia voidaan seurata paremmin”, toteaa komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen, joka vastaa komissiossa työllisyydestä, kasvusta, investoinneista ja kilpailukykyasioista.

Tämänpäiväiset ehdotukset osoittavat, että komissio on sitoutunut uudistamaan ja yksinkertaistamaan yhteistä maatalouspolitiikkaa. Uudistusten avulla painotetaan toissijaisuusperiaatteen soveltamista aidosti jäsenvaltioiden suuntaan, parannetaan EU:n maatalousalan häiriönsietokykyä ja tähdätään kunnianhimoisempiin ympäristö- ja ilmastotavoitteisiin”, sanoo maataloudesta ja maaseudun kehittämisestä vastaava komissaari Phil Hogan.

YMP:n nykyaikaistamiseen ja yksinkertaistamiseen tähtäävä ehdotus pääpiirteissään:

1. Uusi toimintamalli: EU:n jäsenvaltiot saavat vapaammin päättää, miten ne käyttävät niille osoitetut tukimäärärahat. Näin ne voivat suunnitella ohjelmansa niin, että ne täyttävät mahdollisimman hyvin maanviljelijöiden ja maaseutuyhteisöjen tarpeet. Jäsenvaltioilla on myös mahdollisuus siirtää enintään 15 prosenttia YMP:n määrärahoista suorien tukien ja maaseudun kehittämistuen välillä varmistaakseen riittävän rahoituksen ensisijaisiin tavoitteisiinsa ja toimenpiteisiinsä. Tasapuolisuus jäsenvaltioiden kesken varmistetaan seuraavasti:

  • Kukin jäsenvaltio laatii strategiasuunnitelman, joka kattaa koko ohjelmakauden. Suunnitelmassa määritellään, miten 9 talouteen, ympäristöön ja yhteiskuntaan liittyvää EU-tason erityistavoitetta aiotaan saavuttaa käyttämällä sekä suoria tukia että maaseudun kehittämisvaroja. Komissio hyväksyy suunnitelmat ja varmistaa, että ne ovat johdonmukaiset ja sisämarkkinavaatimusten mukaiset.
  • Komissio seuraa tiiviisti kunkin maan tuloksia ja edistymistä sovittujen tavoitteiden saavuttamisessa.

2. Oikeudenmukaisempi tuen jakautuminen: Maatalouspolitiikassa säilyvät keskeisessä osassa suorat tuet, joilla varmistetaan vakaus ja ennakoitavuus viljelijöiden kannalta.Tukea aiotaan suunnata ensisijaisesti pienille ja keskisuurille tiloille – jotka muodostavat pääosan EU:n maatiloista – ja nuorille viljelijöille. Komissio haluaa edelleen varmistaa tukien ulkoisen yhdenmukaistamisen avulla, että suorat tuet jakautuvat oikeudenmukaisemmin jäsenvaltioiden välillä.

Lisäksi otetaan käyttöön seuraavat periaatteet:

  • Viljelijöille maksettavia suoria tukia alennetaan, jos ne ylittävät 60 000 euroa, ja tilakohtaisille tuille asetetaan 100 000 euron yläraja. Laskelmissa otetaan huomioon tilojen työvoimakustannukset. Näin pyritään jakamaan rahoitusta oikeudenmukaisemmin.
  • Pienten ja keskisuurten tilojen hehtaarikohtaista tukea lisätään.
  • Kunkin jäsenvaltion on varattava vähintään 2 prosenttia suorien tukien määrärahoista tilanpitoa aloittavien nuorten viljelijöiden tukemiseen. Tämän lisäksi osoitetaan varoja maaseudun kehittämiseen ja toimiin, joilla helpotetaan maatalousmaan hankintaa ja maaomaisuuden siirtoja.

3. Kunnianhimoisemmat tavoitteet ympäristö- ja ilmastotoimille: YMP:n uudistusehdotuksen EU:n laajuiset erityistavoitteet koskevat ilmastonmuutoksen torjuntaa sekä luonnonvarojen, luonnon monimuotoisuuden, elinympäristöjen ja maisemien suojelua. Viljelijöiden tulotuen edellytyksenä on jo nykyisellään ympäristöä ja ilmastoa säästävien maatalouskäytäntöjen noudattaminen. Uudessa YMP:ssä vaatimuksia tiukennetaan entisestään käyttämällä sekä pakollisia toimenpiteitä että kannustimia seuraavasti:

  • Suorien tukien saamisen ehdoksi asetetaan entistä tiukemmat ympäristö- ja ilmastovaatimukset.
  • Kunkin jäsenvaltion on otettava käyttöön ns. ekojärjestelmiä, joilla tuetaan viljelijöitä, jotka haluavat soveltaa pakollisia vaatimuksia pidemmälle meneviä ympäristökäytäntöjä. Ekojärjestelmät rahoitetaan kansallisista suorien tukien määrärahoista.
  • Vähintään 30 prosenttia maaseudun kehittämisohjelmien kansallisista määrärahoista on kohdennettava ympäristö- ja ilmastotoimiin.
  • Odotuksena on, että YMP:n kokonaisbudjetista 40 prosenttia edistää ilmastotoimia.
  • Sen lisäksi, että jäsenvaltiot voivat siirtää pilarista toiseen 15 prosenttia YMP:n määrärahoista, ne voivat myös siirtää ensimmäisen pilarin määrärahoista toiseen pilariin vielä ylimääräisen 15 prosentin määrärahaosuuden, joka käytetään ilmasto- ja ympäristötoimiin (ilman kansallista yhteisrahoitusosuutta).

4. Teknologian ja innovaatioiden hyödyntäminen: Uudistetussa maatalouspolitiikassa hyödynnetään seuraavilla tavoilla uutta teknologiaa ja innovaatioita, mikä helpottaa sekä viljelijöiden että hallintoviranomaisten työtä:

  • EU:n Euroopan horisontti -tutkimusohjelmasta varataan 10 miljardin euron määrärahat elintarvikkeita, maataloutta, maaseudun kehittämistä ja biotaloutta koskeviin tutkimus- ja innovointihankkeisiin.
  • Jäsenvaltioita kannustetaan käyttämään massadataa ja uutta teknologiaa seurannassa ja valvonnassa. Esimerkiksi tukihakemusten yhteydessä on mahdollista tarkistaa tilakokoja satelliittikuvien avulla, jolloin tarve paikalla tehtäviin tarkastuksiin vähenee huomattavasti.
  • Maaseutualueiden digitalisaatiokehitystä halutaan vauhdittaa esimerkiksi laajentamalla laajakaistayhteyksiä. Näin voidaan parantaa elämänlaatua maaseudulla ja edistää myös eurooppalaisen maatalouden kilpailukykyä.

Seuraavat vaiheet

EU:n pitkän aikavälin talousarviosta ja sen alakohtaisista ehdotuksista on tärkeää päästä yhteisymmärrykseen nopeasti, jotta unionin rahoituksella saadaan aikaan käytännön tuloksia mahdollisimman pian. Varmuus ja ennustettavuus ovat tärkeitä myös viljelijöiden toiminnan suunnittelun ja investointipäätösten kannalta.

Jos ratkaisu viivästyy, kuten nykyisen rahoituskauden (2014–2020) alussa kävi, viljelijät ja kansalliset hallintoviranomaiset eivät välttämättä pääse hyötymään YMP:n uudistuksista, esimerkiksi kevennetyistä hallintovelvoitteista ja suuremmasta joustavuudesta. Viivästyminen lykkäisi myös tuhansia uusia hankkeita, joilla voitaisiin tukea maataloustuottajia ja maaseutuyhteisöjä eri puolilla EU:ta sekä esimerkiksi tehostaa ympäristönsuojelua ja houkutella maatalouteen uusia yrittäjiä.

Jos uusi pitkän aikavälin talousarvio hyväksytään vuonna 2019, voidaan siirtyä saumattomasti nykyisestä, vuosien 2014–2020 talousarviosta seuraavaan ja varmistaa näin rahoituksen ennakoitavuus ja jatkuvuus. Siitä olisi hyötyä kaikille osapuolille.

Lisätietoja

Tietosivut ja säädösehdotukset

TAUSTATIEDOTE: Yhteinen maatalouspolitiikka vuoden 2020 jälkeen

Lisätietoa EU:n pitkän aikavälin talousarviosta

IP/18/3985

Lisätietoa tiedotusvälineille:

Lisätietoa yleisölle: Europe Direct -palvelu, puh. 00 800 67 89 10 11 tai sähköposti


Side Bar