Navigation path

Left navigation

Additional tools

Euroopan komissio - Lehdistötiedote

EU:n talousarvio: Aluekehitys ja koheesio vuoden 2020 jälkeen

Strasbourg 29. toukokuuta 2018

Komissio ehdottaa pitkäaikaisen, vuodet 2021–2027 kattavan EU:n talousarvion yhteydessä koheesiopolitiikan uudistamista. Tämä politiikka on EU:n tärkein investointipolitiikka ja yksi sen konkreettisimmista välineistä solidaarisuuden osoittamiseen.

EU:n talous on elpymässä, mutta lisäinvestointeja tarvitaan jäsenvaltioiden välillä ja sisällä edelleen esiintyvien erojen kaventamiseksi. Vuosien 2021–2027 koheesiopolitiikalle esitetään 373 miljardin euron[1] maksusitoumusmäärärahaa, josta voidaan tehdä alueellisia eroja kaventavia investointeja. Varat kohdennetaan jatkossakin pääasiassa alueille, jotka ovat kauimpana jäljessä muista EU-maista. Koheesiopolitiikka muodostaa vahvan ja suoran yhteyden EU:n ja sen alueiden ja kaupunkien välille.

Työllisyydestä, kasvusta, investoinneista ja kilpailukyvystä vastaava komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen totesi: ”Koheesiopolitiikalla autetaan tulevan vuosikymmenen kuluessa kaikkia alueita nykyaikaistamaan teollisuuttaan, investoimaan innovointiin ja siirtymään vähähiiliseen kiertotalouteen. Komission ehdotus parantaa lisäksi liiketoimintaympäristöä Euroopassa, mikä luo otolliset olosuhteet kasvulle, työpaikkojen luomiselle ja investoimiselle.”

Aluepolitiikasta vastaavan komissaari Corina Crețun mukaan kaikille alueille tarkoitettu koheesiopolitiikka ei jätä niistä yhtäkään jälkeen ja lisäsi: ”Ehdottamamme uusien toimintalinjojen mukainen politiikka on aiempaa joustavampaa, ja se suojelee paremmin kansalaisia. Lisäksi sen sääntöjä yksinkertaistetaan, mikä hyödyttää kaikkia pienyrityksistä ja -yrittäjistä kouluihin ja sairaaloihin, joiden on aiempaa helpompaa hankkia tätä rahoitusta.”

Koheesiopolitiikan uudistamista koskevan komission ehdotuksen keskeinen sisältö:

1. Keskittyminen ensisijaisiin investointikohteisiin, joissa EU:lla on parhaat edellytykset saavuttaa tuloksia: Suurin osa Euroopan aluekehitysrahaston ja koheesiorahaston investoinneista kohdennetaan innovointiin, pienten yritysten tukemiseen, digitaaliteknologiaan ja teollisuuden nykyaikaistamiseen. Niitä käytetään myös Pariisin sopimuksen tavoitteiden mukaisesti siirtymiseen vähähiiliseen kiertotalouteen ja toimiin ilmastonmuutoksen torjumiseksi.

2. Koheesiopolitiikkaa kaikkien alueiden hyväksi ja entistä räätälöidympi lähestymistapa aluekehitykseen

  • Investointeja kaikille alueille: Pääasiassa Etelä- ja Itä-Euroopassa sijaitsevat alueet, joiden talouskasvu ja tulotaso ovat edelleen muita jäljessä, saavat jatkossakin EU:n tukea. Koheesiopolitiikalla investoidaan kuitenkin edelleen kaikilla alueilla, sillä kaikkialla Euroopassa – myös rikkaammissa jäsenvaltioissa – on alueita, joiden on vaikea toteuttaa teollisuuden muutosprosessia, torjua työttömyyttä ja pitää puolensa globaalistuneessa taloudessa.
  • Räätälöity lähestymistapa: Koheesiopolitiikassa säilytetään alueiden jaottelu kolmeen luokkaan: vähemmän kehittyneet, siirtymävaiheessa olevat ja kehittyneemmät alueet. Tärkeimpänä varojenjakokriteerinä käytetään jatkossakin asukasta kohden laskettua bruttokansantuotetta. Sen avulla voidaan kaventaa eroja ja tukea alhaisen tulotason ja kasvun alueita. Lisäksi uusilla kriteereillä pyritään ottamaan paremmin huomioon realiteetit, kuten nuorisotyöttömyys, heikko koulutustaso, ilmastonmuutos ja maahanmuuttajien vastaanotto ja kotouttaminen.
  • Paikallisjohtoisuus: Vuosien 2021–2027 koheesiopolitiikalla toteutetaan Euroopan lupausta tarjota mahdollisuuksia, koska sen avulla tuetaan paikallisesti johdettuja kehitysstrategioita. Paikalliset ja alueelliset sekä kaupunkien viranomaiset osallistuvat aiempaa enemmän EU:n varojen hallinnointiin, ja yhteisrahoitusosuuden kasvattaminen vahvistaa EU:n tuella rahoitettujen hankkeiden omistajuutta alueilla ja kaupungeissa.

3. Sääntöjä vähennetään ja selkeytetään ja kehyksen joustavuutta lisätään

  • Varojen saannin yksinkertaistaminen: Komissio ehdottaa sääntöjen tuntuvaa yksinkertaistamista seuraavalla pitkän aikavälin budjettikaudella byrokratian vähentämiseksi ja EU:lta tukea saavien yritysten ja yrittäjien valvontamenettelyjen keventämiseksi.
  • Yhteiset säännöt: Yhteiset säännöt kattavat jatkossa seitsemän EU:n rahastoa, joita hallinnoidaan yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa. Tämä on helpotus niille, jotka hallinnoivat näistä rahastoista tuettavia ohjelmia. Se helpottaa myös yhteisvaikutuksen aikaansaamista esimerkiksi koheesiopolitiikan rahoituksen ja turvapaikka- ja maahanmuuttorahaston välillä paikallisten kotouttamisstrategioiden kehittämisessä maahanmuuttajia varten. Kehys mahdollistaa myös tehokkaammat kytkökset muuhun rahoitukseen, jota on tarjolla EU:n talousarviosta. Jäsenvaltiot voivat esimerkiksi päättää siirtää osan koheesiopolitiikan resursseistaan InvestEU-ohjelmaan.
  • Tarpeiden mukaan: Uudessa kehyksessä yhdistyvät lisäksi pitkän aikavälin investointisuunnittelun edellyttämä vakaus ja sopiva jousto ennakoimattomien tilanteiden varalta. Väliarvioinnissa tarkastellaan, tarvitaanko ohjelmiin muutoksia rahoituskauden kahta viimeistä vuotta varten, ja pienet varojen siirrot EU:n rahastojen ohjelmien välillä ovat mahdollisia.

4. Vahvempi yhteys talouspolitiikan EU-ohjausjaksoon Euroopan investointiympäristön parantamiseksi: Komissio ehdottaa, että koheesiopolitiikan yhteyttä EU-ohjausjaksoon vahvistetaan, jotta Eurooppaan saadaan kasvulle ja liiketoiminnalle suotuisat olosuhteet ja jotta EU:n ja jäsenvaltioiden investoinneilla voidaan saavuttaa mahdollisimman paljon. Lisäämällä koheesiopolitiikan tukea rakenneuudistuksille varmistetaan, että tämä politiikka täydentää uutta tehostettua uudistusten tukiohjelmaa ja että politiikan toteutusta koordinoidaan ohjelman kanssa.

Seuraavat vaiheet

Avoimuuden lisäämiseksi Euroopan komissio esitti ehdotuksensa EU:n uudesta pitkän aikavälin talousarviosta 2. toukokuuta ensimmäistä kertaa sekä käypinä hintoina että vuoden 2018 kiinteinä hintoina. Saman periaatteen mukaisesti komissio on tänään julkaissut myös koheesiopolitiikan jäsenvaltiokohtaiset määrärahat sekä käypinä että vuoden 2018 kiinteinä hintoina (ks. liite).

EU:n pitkän aikavälin talousarviosta ja siihen liittyvistä eri aloja koskevista ehdotuksista on tärkeä päästä yhteisymmärrykseen nopeasti, jotta EU:n rahoituksella voidaan saavuttaa tuloksia mahdollisimman pian.

Jos valmistelut viivästyvät kuten nykyisen vuosien 2014–2020 budjettikauden alkaessa, 100 000:n EU:n rahoittaman hankkeen käynnistäminen lykkääntyisi. Se tarkoittaisi sitä, että monien koulujen olisi odotettava tarvitsemiaan remontteja, sairaalat saisivat laitetoimituksia myöhässä tai pienyritykset joutuisivat suunnittelemaan investointeja epävarmuudessa.

Jos seuraava pitkän aikavälin talousarvio hyväksytään vuonna 2019, voidaan siirtyä saumattomasti nykyisestä, vuosien 2014–2020 pitkän aikavälin talousarviosta seuraavaan ja varmistaa näin rahoituksen ennakoitavuus ja jatkuvuus. Siitä olisi hyötyä kaikille osapuolille.

Lisätietoja

Aluekehitys ja koheesio vuoden 2020 jälkeen: Kysymyksiä ja vastauksia

Oikeudelliset tekstit ja tietokoosteet:

  • Aluekehitys ja koheesio: uusi kehys lyhyesti
  • Entistä räätälöidympi lähestymistapa aluekehitykseen
  • Yksinkertaisempi ja joustavampi kehys koheesiopolitiikalle
  • Vahvempi yhteys talouspolitiikan EU-ohjausjaksoon ja unionin talouden ohjausjärjestelmään
  • Enemmän synergiaa EU:n talousarvion sisällä

Lisätietoa EU:n tulevasta talousarviosta

 

LIITE

Koheesiopolitiikan määrärahat vuosiksi 2021–2027

Avoimuuden lisäämiseksi Euroopan komissio esitti ehdotuksensa EU:n uudesta pitkän aikavälin talousarviosta 2. toukokuuta ensimmäistä kertaa sekä käypinä hintoina että vuoden 2018 kiinteinä hintoina. Saman periaatteen mukaisesti komissio julkaisee eri rahoitusohjelmia koskevat määrät sekä käypinä hintoina että vuoden 2018 kiinteinä hintoina.

 

VISUAL

 

 

[1] Käyvät hinnat – inflaatio huomioon ottaen.

IP/18/3885

Lisätietoa tiedotusvälineille:

Lisätietoa yleisölle: Europe Direct -palvelu, puh. 00 800 67 89 10 11 tai sähköposti


Side Bar