Navigation path

Left navigation

Additional tools

Euroopan komissio - Lehdistötiedote

EU:n talousarvio: Komissio ehdottaa nykyaikaista talousarviota EU:lle, joka suojelee, puolustaa ja tarjoaa mahdollisuuksia

Bryssel 2. toukokuuta 2018

Komissio ehdottaa EU:lle tänään käytännöllistä, nykyaikaista pitkän aikavälin talousarviota vuosiksi 2021–2027.

Sillä pyritään rehellisesti vastaamaan tämän päivän todellisuuteen, jossa Euroopan odotetaan ottavan suuremman roolin turvallisuuden ja vakauden luomisessa tässä epävakaassa maailmassa samaan aikaan, kun brexit jättää huomattavan aukon EU:n talousarvioon. Tämänpäiväisessä ehdotuksessa näihin haasteisiin vastataan yhtä lailla menoleikkauksin kuin uusin resurssein. EU:n uusien ja keskeisten painopisteiden rahoitus säilytetään ennallaan tai sitä vahvistetaan, mikä tarkoittaa väistämättä leikkauksia muilla osa-alueilla. Paljon on pelissä, joten on toimittava vastuullisesti. Tämänpäiväinen talousarvioehdotus on näin ollen sekä kohdennettu että realistinen.

Komission ehdotuksella EU:n talousarviosta tehdään sen poliittisten painopisteiden mukainen. Nämä painopisteet sisältyvät puheenjohtaja Jean-Claude Junckerin unionin tilasta 14. syyskuuta 2016 pitämässä puheessa esitettyyn myönteiseen toimintaohjelmaan, josta EU27:n johtajat sopivat Bratislavassa 16. syyskuuta 2016 ja joka vahvistettiin 25. maaliskuuta 2017 annetussa Rooman julistuksessa. Talousarviossa keskitytään asioihin, joissa EU:lla on parhaat edellytykset toimia. Se on talousarvio EU:lle, joka suojelee, puolustaa ja tarjoaa mahdollisuuksia.

Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Junckerin mukaan ”uusi talousarvio tarjoaa tilaisuuden muovata tulevaisuuttamme uutena, kunnianhimoisena unionina, jossa solidaarisuus sitoo 27 jäsenvaltiota yhteen”. ”Tänään antamassaan ehdotuksessa komissio esittää vision siitä, millaisen unionin haluamme, ja myös käytännön suunnitelman siitä, miten saadaan enemmän aikaan vähemmillä resursseilla. Talouden myötätuuli antaa meille vähän hengähdysaikaa, mutta emme kuitenkaan välty säästöiltä joillakin aloilla”, Juncker totesi. ”Aiomme varmistaa moitteettoman varainhoidon kaikkien aikojen ensimmäisellä oikeusvaltiomekanismilla. Veronmaksajien rahojen vastuullisessa käytössä on kyse juuri tästä. Pallo on nyt parlamentilla ja neuvostolla. Uskon vahvasti, että meidän olisi pyrittävä sopimaan talousarviosta ennen ensi vuonna pidettäviä Euroopan parlamentin vaaleja”, Juncker jatkoi.

Budjetista ja henkilöstöstä vastaava komissaari Günther H. Oettinger puolestaan totesi, että budjettiesityksessä on kyse EU:n tason lisäarvosta. ”Me panostamme entistä enemmän asioihin, joissa jäsenvaltio ei voi toimia yksin tai joissa on tehokkaampaa toimia yhdessä – olipa kyse sitten tutkimuksesta, muuttoliikkeestä, rajavalvonnasta tai puolustuksesta”, kertoi Oettinger. ”Ja me jatkamme perinteisten – mutta uudistettujen – politiikanalojen, kuten yhteisen maatalouspolitiikan ja koheesiopolitiikan rahoittamista, koska kaikki hyötyvät laadukkaista maataloustuotteista ja siitä, että alueet kurovat kiinni taloudellista etumatkaa”, Oettinger jatkoi.

1. Kohdennettu talousarvio: tavoitteiden ja resurssien yhteensovittaminen

27 jäsenvaltion EU on asettanut poliittiset painopisteensä ja tarvitsee nyt niitä vastaavat resurssit.

Komissio ehdottaa vuosiksi 2021–2027 pitkän aikavälin talousarviota, joka on maksusitoumusmäärärahoina 1 135 miljardia euroa (vuoden 2018 hintoina)[1] eli 1,11 prosenttia suhteessa EU27:n bruttokansantuloon (BKTL) (ks. liite 2; yleinen tietokooste). Maksumäärärahoina talousarvion suuruus on 1,105 miljardia euroa (eli 1,08 prosenttia suhteessa BKTL:oon vuoden 2018 hintoina[2]). EU:n talousarvioon yhdistetään Euroopan kehitysrahasto, joka on EU:n tärkein väline kehitysyhteistyön rahoittamiseen Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maissa. Tähän asti sen rahoituksesta on sovittu hallitusten välillä. Inflaatio huomioon ottaen talousarvion suuruusluokka on verrattavissa nykyiseen vuosien 2014–2020 talousarvioon ( Euroopan kehitysrahasto mukaan lukien).

Nykyisten määrärahojen tasoa on korotettava uusien ja kiireellisten painopisteiden rahoittamiseksi. Kun esimerkiksi tutkimukseen ja innovointiin, nuoriin, digitaalitalouteen, rajaturvallisuuteen, sisäiseen turvallisuuteen ja puolustukseen panostetaan nyt, se tuottaa vaurautta, kestävyyttä ja turvallisuutta tulevaisuudessa. Esimerkiksi Erasmus+-ohjelman ja Euroopan solidaarisuusjoukkojen määrärahat kaksinkertaistetaan.

Toisaalta komissio on tutkinut kriittisesti, missä voidaan saada aikaan säästöjä ja lisätä tehokkuutta. Komissio ehdottaa, että yhteisen maatalouspolitiikan ja koheesiopolitiikan rahoitusta vähennetään kohtuullisesti – kummastakin noin 5 prosenttia – jotta voidaan ottaa huomioon uusi tilanne, jossa jäsenvaltioita on 27. Maatalous- ja rakennepolitiikkaa uudistetaan, jotta niillä voidaan edelleen saada aikaan tuloksia vähemmillä resursseilla ja jopa palvella uusia tavoitteita. Esimerkiksi koheesiopolitiikalla tulee olemaan yhä tärkeämpi rooli rakenneuudistusten tukemisessa ja maahanmuuttajien pitkän aikavälin kotouttamisessa.

Näiden muutosten tuloksena talousarvion tasapaino muuttuu ja keskitytään yhä enemmän osa-alueisiin, joilla EU:n talousarviolla on suurin vaikutus.

2. Nykyaikainen, yksinkertainen ja joustava talousarvio

EU:n talousarvio on vaatimaton verrattuna Euroopan talouden ja kansallisten talousarvioiden kokoon. Sillä voi kuitenkin olla todellista merkitystä kansalaisten ja yritysten kannalta – edellyttäen, että panostetaan asioihin, joissa EU:lla voi olla suurempi vaikutus kuin jäsenvaltiotasolla käytettävillä julkisilla varoilla ja joissa voidaan tuottaa todellista EU:n tason lisäarvoa. Esimerkkejä ovat huippututkimushankkeet, joissa tuodaan yhteen parhaat tutkijat eri puolilta Eurooppaa, digitalisaatioon tähtäävät laajamittaiset infrastruktuurit ja hankkeet tai EU:n varustaminen välineillä, joita se tarvitsee suojellakseen ja puolustaakseen kansalaisiaan. Tämä on välttämätöntä tämän päivän nopeasti muuttuvassa maailmassa, jossa Euroopalla on edessään väestöhaasteita, epävakaa tilanne lähialueilla ja monia muita polttavia kysymyksiä, jotka ylittävät valtioiden rajat.

Siksi komissio ehdottaa nykyaikaista, yksinkertaista ja joustavaa talousarviota:

Nykyaikaisuus: Uusi 27 jäsenvaltion EU tarvitsee uuden, nykyaikaisen talousarvion, joka osoittaa, että se on ottanut opikseen aiemmista kokemuksista. Tämä tarkoittaa, että tuensaajia ja hallintoviranomaisia rasittavaa byrokratiaa vähennetään edelleen tekemällä säännöistä johdonmukaisempia yhteisen sääntökirjan pohjalta.Se tarkoittaa myös selkeämpien tavoitteiden asettamista ja keskittymistä tuloksiin. Tulosten seuranta ja mittaaminen – ja tarpeen mukaan myös muutosten tekeminen – helpottuu.

Yksinkertaisuus: Talousarvion rakenne on selkeämpi ja se vastaa paremmin EU:n painopisteitä. Tällä hetkellä varat ovat hajallaan liian monissa ohjelmissa ja välineissä niin talousarvion sisällä kuin se ulkopuolellakin. Siksi komissio ehdottaa, että ohjelmien määrää supistetaan yli kolmanneksella (nykyisistä 58:sta 37:ään) esimerkiksi yhdistämällä hajanaisia rahoituslähteitä uusiin yhdennettyihin ohjelmiin ja virtaviivaistamalla rahoitusvälineiden käyttöä radikaalisti, esimerkiksi InvestEU-rahaston kautta.

Joustavuus: Viimeaikaiset haasteet – ja erityisesti muuttoliike- ja pakolaiskriisi vuonna 2015 – ovat osoittaneet, että EU:n talousarvio ei ole tarpeeksi joustava riittävän nopeaan ja tulokselliseen reagointiin. Siksi komission ehdotukseen sisältyy joustavuuden lisääminen ohjelmien sisällä ja niiden välillä, kriisinhallintavälineiden vahvistaminen ja uusi ”unionin varaus”, jonka avulla voidaan reagoida odottamattomiin tapahtumiin ja esimerkiksi turvallisuuteen ja muuttoliikkeeseen liittyviin hätätilanteisiin.

3. EU:n talousarvio ja oikeusvaltioperiaate: moitteeton varainhoito

Merkittävä uudistus ehdotetussa talousarviossa on EU:n rahoituksen ja oikeusvaltioperiaatteen kytkeminen vahvemmin toisiinsa. Oikeusvaltioperiaatteen kunnioittaminen on välttämätön ennakkoedellytys moitteettomalle varainhoidolle ja EU:n rahoituksen tuloksellisuudelle. Tämän vuoksi komissio ehdottaa uutta mekanismia, jolla EU:n talousarviota suojataan taloudellisilta riskeiltä, jotka kytkeytyvät oikeusvaltioperiaatteeseen liittyviin yleisiin puutteisiin jäsenvaltioissa. Ehdotettujen uusien välineiden avulla unioni voisi keskeyttää, vähentää tai rajoittaa mahdollisuuksia saada EU:n rahoitusta sen mukaan, minkä tyyppisiä ja miten vakavia ja laajoja oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen kohdistuvat yleiset puutteet ovat. Tällaisen päätöksen tekee neuvosto komission ehdotuksesta käänteisellä määräenemmistöllä[3].

4. EU:n talousarvio vahvemman ja vakaamman talous- ja rahaliiton edistäjänä

Vakaa euroalue on ennakkoedellytys työpaikkojen luomiselle, investoinneille ja sosiaaliselle oikeudenmukaisuudelle koko EU:ssa. Komissio esitti joulukuussa 2017 etenemissuunnitelman Euroopan talous- ja rahaliiton syventämiseksi. Etenemissuunnitelmassa esitetään, miten EU:n rahoitusjärjestelmässä voitaisiin kehittää uusia budjettivälineitä, joilla tuetaan euroalueen vakautta ja euroalueeseen lähentymistä. Uudessa monivuotisessa rahoituskehyksessä ehdotetaan kahta uutta välinettä:

– Uudesta uudistusten tukiohjelmasta, jonka kokonaismäärärahat ovat 25 miljardia euroa, tarjotaan kaikille jäsenvaltiolle taloudellista ja teknistä tukea erityisesti talouspolitiikan EU-ohjausjakson yhteydessä määritettyjen ensisijaisten uudistusten toteuttamiseen. Lisäksi lähentymisvälineestä tarjotaan kohdennettua tukea jäsenvaltioille, jotka valmistautuvat yhteisen rahan käyttöönottoon.

Euroopan investointien vakautusjärjestely, jonka avulla pyritään säilyttämään investointien taso laajojen epäsymmetristen häiriöiden yhteydessä. Järjestely käynnistetään EU:n talousarviosta taatuilla enimmillään 30 miljardin euron back-to-back-lainoilla sekä jäsenvaltioiden korkokulujen kattamiseen tarkoitetulla rahoitustuella. Näillä lainoilla tarjotaan ylimääräistä taloudellista tukea silloin, kun julkiset taloudet ovat tiukoilla ja ensisijaiset investoinnit on säilytettävä.

5. EU:n talousarvion rahoituslähteiden nykyaikaistaminen

Uudet painopisteet edellyttävät uusia investointeja. Siksi komissio ehdottaa niiden rahoittamista uudella rahalla (noin 80 %) sekä kohdentamalla määrärahoja uudelleen ja tekemällä säästöjä (noin 20 %).

Komissio ehdottaa korkean tason työryhmän antamien, EU:n rahoituksen tulevaisuutta koskevien suositusten pohjalta, että nykyistä, ns. omiin varoihin perustuvaa rahoitusjärjestelmää nykyaikaistetaan ja yksinkertaistaan ja samalla monipuolistetaan talousarvion tulolähteitä.

Uusia rahoituslähteitä pitkän aikavälin talousarviolle

Komissio ehdottaa alv-perusteisten omien varojen yksinkertaistamista ja poliittisiin painopisteisiin kytketyn uusien omien varojen korin käyttöönottoa.

Ehdotettu uusien omien varojen kori muodostuu seuraavista:

– 20 prosenttia päästökauppajärjestelmästä saatavista tuloista

– uuteen yhteiseen yhdistettyyn yhteisöveropohjaan sovellettava 3 prosentin verokanta (asteittain sen jälkeen, kun tarvittava lainsäädäntö on annettu)

– kansallinen rahoitusosuus, jonka määrä lasketaan kunkin jäsenvaltion kierrättämättömän muovisen pakkausjätteen määrän perusteella (0,80 €/kg).

Näiden uusien omien varojen osuus EU:n kokonaistalousarviosta on noin 12 prosenttia, ja ne voisivat tuottaa vuosittain jopa 22 miljardia euroa uusien painopisteiden rahoittamiseen.

Alennukset rahoitusosuuksista

– Yhdistyneen kuningaskunnan lähtö EU:sta tarjoaa mahdollisuuden uudistaa monimutkaista nykyjärjestelmää, jossa on alennuksia ja jopa alennuksen alennuksia. Komissio ehdottaa, että kaikki rahoitusosuuksien alennukset poistetaan ja että määrä, jonka jäsenvaltiot pitävät, kun ne keräävät EU:n talousarvioon tullimaksuja (jotka kuuluvat ns. omiin varoihin), pienennetään 20 prosentista 10 prosenttiin. Nämä toimenpiteet yksinkertaistavat EU:n talousarviota ja lisäävät sen oikeudenmukaisuutta.

– Jotta joidenkin jäsenvaltioiden rahoitusosuuksien äkillinen ja jyrkkä nousu voidaan välttää, komissio ehdottaa, että nykyiset alennukset poistetaan asteittain viidessä vuodessa.

Seuraavat vaiheet

Lähiviikkoina komissio esittää tänään annettujen ehdotusten pohjalta yksityiskohtaiset ehdotukset tulevista alakohtaisista rahoitusohjelmista (ks. liite 1).

Neuvosto tekee päätöksen EU:n tulevasta pitkän aikavälin talousarviosta yksimielisesti Euroopan parlamentin annettua hyväksyntänsä. Ajoitus on tärkeä. Neuvottelut EU:n nykyisestä pitkän aikavälin talousarviosta kestivät liian kauan. Tämän seurauksena keskeiset rahoitusohjelmat viivästyivät, ja hankkeet, joilla oli todellisia mahdollisuuksia vauhdittaa talouden elpymistä, lykkääntyivät.

Neuvottelujen olisi näin ollen mentävä kaiken edelle, ja sopimukseen olisi päästävä ennen Euroopan parlamentin vaaleja ja 9. toukokuuta 2019 pidettävää Sibiun huippukokousta. Komissio tekee kaiken voitavansa, jotta talousarviosta voitaisiin sopia nopeasti.

Lisätietoja

– Nykyaikainen talousarvio EU:lle, joka suojelee, puolustaa ja tarjoaa mahdollisuuksia: Kysymyksiä ja vastauksia (2. toukokuuta 2018)

– Tietokoosteet ja säädökset (2. toukokuuta 2018)

o Tiedonanto, jonka liitteessä kuvaillaan kaikki ohjelmat

o Asetus monivuotisesta rahoituskehyksestä (2. toukokuuta 2018)

o Asetus talousarvion toteuttamisesta oikeusvaltioperiaatteen mukaisesti

o Toimielinten sopimus talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta

o Päätös omista varoista, täytäntöönpanoehdotukset ja asiaa koskeva valmisteluasiakirja

o Asetus, täytäntöönpanoasetus, asetuksen N:o 1553/89 muutos

o Arvonlisäverosta kertyvien omien varojen lopullinen yhdenmukainen kantomenettely (neuvoston asetus (ETY, Euratom) N:o 1553/89)

o Valmisteluasiakirja menojen uudelleenarvioinnista

– Keskeistä tietoa EU:n tulevasta talousarviosta – Monivuotinen rahoituskehys (2021–2027)

Tiedonanto ja tietokoosteet (lehdistötiedote, 14. helmikuuta 2018)

– Pohdinta-asiakirja EU:n rahoituksen tulevaisuudesta (28. kesäkuuta 2017)

 

[1] Käypiin hintoihin (inflaatio huomioon ottaen) tämä olisi maksusitoumusmäärärahoina 1 279 miljardia euroa.

[2] Käypiin hintoihin (inflaatio huomioon ottaen) tämä olisi maksumäärärahoina 1 246 miljardia euroa.

[3] Käänteisessä määräenemmistöäänestyksessä komission ehdotus katsotaan neuvoston hyväksymäksi, ellei neuvosto päätä määräenemmistöllä hylätä komission ehdotusta.

IP/18/3570

Lisätietoa tiedotusvälineille:

Lisätietoa yleisölle: Europe Direct -palvelu, puh. 00 800 67 89 10 11 tai sähköposti


Side Bar