Navigation path

Left navigation

Additional tools

Euroopan komissio - Lehdistötiedote

Disinformaation torjunta verkossa: Komissio ehdottaa EU:n laajuisia käytännesääntöjä

Bryssel 26. huhtikuuta 2018

Komissio ehdottaa tänään toimenpiteitä disinformaation torjumiseksi verkossa. Näitä ovat muun muassa disinformaatiota koskevat EU:n käytännesäännöt, tuki riippumattomalle faktantarkastajaverkostolle ja toimet, joilla edistetään laadukasta journalismia ja medialukutaitoa.

Yhtiöitä Facebook ja Cambridge Analytica koskevat viimeaikaiset paljastukset osoittavat, miten henkilötietoja voidaan käyttää hyväksi vaaliyhteyksissä. Ne ovat myös ajankohtainen muistutus siitä, että lisätoimia tarvitaan demokraattisten prosessien resilienssin turvaamiseksi. Euroopan komissio ottaa tänään edistysaskeleita verkossa olevan disinformaation torjumisessa eurooppalaisten arvojen ja turvallisuuden suojelemiseksi.

Digitaalisista sisämarkkinoista vastaavan varapuheenjohtajan Andrus Ansipin mukaan disinformaatio ei ole uusi poliittisen vaikutusvallan väline. ”Erityisesti uudet digitaaliset teknologiat ovat vain lisänneet disinformaation kattavuutta verkkoympäristössä, mikä heikentää demokratiaa ja yhteiskuntaa. Koska verkkoluottamus on helppo rikkoa mutta vaikea rakentaa uudelleen, alan yritysten on tehtävä yhteistyötä EU:n tasolla ongelmien ratkaisemiseksi. Verkkoalustoilla on keskeinen rooli torjuttaessa sellaisten yksittäisten toimijoiden ja maiden organisoimia disinformaatiokampanjoita, joiden tavoitteena on uhata demokratiaa.”

Digitaalitaloudesta ja -yhteiskunnasta vastaavan komissaarin Mariya Gabrielin mukaan kaikkia toimijoita, erityisesti alustoja ja sosiaalisia verkostoja, joille kuuluu selkeä vastuu, kehotetaan toimimaan yhteisen eurooppalaisen lähestymistavan mukaisen toimintasuunnitelman pohjalta, jotta kansalaiset saavat tarvitsemansa valmiudet ja todellisen suojan disinformaatiota vastaan. ”Edistystä seurataan tarkasti. Jos saavutetut tulokset eivät ole tyydyttäviä, joulukuuhun mennessä ehdotetaan tarpeen tullen uusia, mahdollisesti myös lainsäädännöllisiä toimia.”

Turvallisuusunionista vastaavan komissaarin Julian Kingin mukaan Verkossa olevien valeuutisten ja disinformaation käyttö aseena on vakava turvallisuusuhka yhteiskunnille. ”Luotettavien kanavien heikentäminen sellaisen haitallisen sisällön levittämiseksi, joka luo vastakkainasettelua, edellyttää selkeitä vastatoimia, jotka perustuvat läpinäkyvyyteen, jäljitettävyyteen ja vastuuvelvollisuuteen. Internet-alustat ovat ratkaisevan tärkeässä asemassa pyrkimyksissä torjua vihamielisiä toimijoita, jotka väärinkäyttävät luotettavien kanavien infrastruktuuria, ja suojella käyttäjiä ja koko yhteiskuntaa.”

Valeuutisia ja verkossa olevaa disinformaatiota käsittelevän korkean tason asiantuntijaryhmän maaliskuussa 2018 julkaiseman riippumattoman raportin ja viimeksi kuluneen puolen vuoden aikana käytyjen laajojen kuulemisten perusteella komissio määrittelee disinformaation todennettavasti vääräksi tai harhaanjohtavaksi tiedoksi, jota luodaan, esitetään tai levitetään taloudellisen hyödyn saamiseksi tai suuren yleisön johtamiseksi harhaan tarkoituksella ja joka saattaa aiheuttaa yleistä vahinkoa.

Tuoreimman Eurobarometrin mukaan 83 % vastaajista katsoo, että valeuutiset ovat uhka demokratialle. Vastaajat ovat erityisen huolissaan tarkoituksellisesta disinformaatiosta, jolla pyritään vaikuttamaan vaaleihin ja maahanmuuttopolitiikkaan. Eurobarometrissä korostetaan myös laatumedian merkitystä: vastaajat pitävät perinteisiä tiedotusvälineitä luotettavimpana uutislähteenä (radio 70 %, TV 66 %, painettu media 63 %). Vähiten luotettuja uutislähteitä ovat verkkouutispalvelut (26 %) ja videojakelusivustot (27 %).

Euroopan komission yhteinen tutkimuskeskus (JRC) on julkaissut tutkimuksen valeuutisista ja disinformaatiosta. Siinä todetaan, että kaksi kolmasosaa kuluttajista tutustuu verkkouutisiin algoritmipohjaisten alustojen, kuten hakukoneiden ja uutissyötteiden, ja sosiaalisen median sivustojen kautta. Siinä todetaan myös, että markkinavoima ja tulovirrat ovat siirtyneet kustantajilta alustoille, joilla on dataa, jota tarvitaan artikkeleiden ja mainosten kohdentamiseksi lukijoille.

Verkossa olevan disinformaation torjuntatoimet

Mainittujen kehityssuuntausten kääntämiseksi komissio ehdottaa useita toimia verkossa olevan disinformaation torjumiseksi. Näitä ovat

  • disinformaatiota koskevat käytännesäännöt: Heinäkuuhun mennessä ja ensimmäisenä toimena verkkoalustojen olisi kehitettävä yhteiset käytännesäännöt ja noudatettava niitä, jotta

    • voidaan taata sponsoroidun sisällön, erityisesti poliittisen mainonnan, läpinäkyvyys, rajoittaa mahdollisuuksia kohdentaa poliittista mainontaa ja vähentää disinformaation tarjoajien tuloja,

    • voidaan lisätä selkeyttä algoritmien toimintatavoista ja mahdollistaa kolmannen osapuolen toteuttama todentaminen,

    • käyttäjien on helpompi löytää vaihtoehtoisia näkemyksiä edustavia uutislähteitä ja tutustua niihin,

    • voidaan tunnistaa ja sulkea valetilejä ja torjua automatisoituja botteja,

    • faktantarkistajat, tutkijat ja viranomaiset pystyvät valvomaan jatkuvasti verkossa olevaa disinformaatiota;

  • riippumaton eurooppalainen faktantarkistajaverkosto, joka laatii yhteiset työmenetelmät, vaihtaa parhaita käytäntöjä ja pyrkii saavuttamaan asiakorjauksille mahdollisimman laajan kattavuuden kaikkialla EU:ssa, jonka jäsenet valitaan omia tiukkoja periaatteitaan noudattavan kansainvälisen faktantarkastusverkoston EU-jäsenistä;

  • disinformaatiota koskeva suojattu eurooppalainen verkkoalusta, joka tukee faktantarkastajaverkostoa ja asiaankuuluvia akateemisia tutkijoita rajatylittävässä datankeruussa ja -analysoinnissa sekä edistää pääsyä dataan EU:n tasolla;

  • medialukutaidon parantaminen: parempi medialukutaito auttaa eurooppalaisia tunnistamaan verkossa olevaa disinformaatiota ja suhtautumaan kriittisesti verkkosisältöön. Tämän vuoksi komissio kannustaa faktantarkastajia ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioita tarjoamaan oppimateriaalia kouluille ja opetushenkilöstölle. Lisäksi komissio aikoo järjestää medialukutaidon eurooppalaisen teemaviikon;

  • Tuki jäsenvaltioille vaalien resilienssin varmistamiseksi: tavoitteena on torjua yhä monimutkaisempia kyberuhkia, kuten verkossa olevaa disinformaatiota ja kyberhyökkäyksiä;

  • Vapaaehtoisten verkkotunnistusjärjestelmien edistäminen: tavoitteena on parantaa tiedontarjoajien jäljitettävyyttä ja tunnistamista sekä lisätä luottamusta ja luotettavuutta verkkointeraktioiden sekä tiedon ja tietolähteiden suhteen;

  • Tuki laadukkaalle ja moniarvoiselle tiedolle: komissio kehottaa jäsenvaltioita lisäämään tukeaan laadukkaalle journalismille, jotta voidaan varmistaa moniarvoinen, vaihtoehtoisia näkemyksiä esiin tuova ja elinvoimainen mediaympäristö. Komissio aikoo käynnistää vuonna 2018 ehdotuspyynnön EU-asioita koskevan laadukkaan uutissisällön tuottamisesta ja levittämisestä datavetoisen uutismedian kautta;

  • Koordinoitu strateginen viestintäpolitiikka: komission yksiköt ovat laatineet viestintäpolitiikan, jossa yhdistellään nykyisiä ja tulevia verkossa olevaa disinformaatiota koskevia EU- ja jäsenvaltioaloitteita. Viestintäpolitiikka kattaa tiedotustoimia, joilla pyritään torjumaan perättömiä väitteitä Euroopasta ja disinformaatiota sekä EU:ssa että sen ulkopuolella.

Seuraavat vaiheet

Komissio aikoo lähiaikoina kutsua koolle monisidosryhmäfoorumin. Tarkoituksena on luoda kehys tehokkaalle yhteistyölle verkkoalustojen, mainosalan ja suurten mainostajien välillä sekä sitouttaa nämä koordinoimaan ja tehostamaan toimiaan disinformaation torjumiseksi. Foorumin tulisi ensimmäiseksi laatia disinformaatiota koskevat EU:n käytännesäännöt. Käytännesäännöt olisi julkaistava viimeistään heinäkuussa 2018, ja niiden odotetaan tuottavan mitattavissa olevia vaikutuksia viimeistään lokakuussa 2018. 

Joulukuuhun 2018 mennessä komissio aikoo raportoida edistyksestä tällä alalla. Edistyskertomuksessa tarkastellaan myös lisätoimien tarvetta jatkuvan seurannan ja arvioinnin varmistamiseksi.

Tausta

Puheenjohtaja Jean-Claude Juncker antoi digitaalitaloudesta ja -yhteiskunnasta vastaavalle komissaarille Mariya Gabrielille toukokuussa 2017 toimeksiantokirjeen, jossa hän pyysi tätä yksilöimään verkkoalustojen aiheuttamat disinformaatiohaasteet EU:n demokratioille ja käynnistämään EU:n vastauksen näihin haasteisiin.

Helmikuussa 2018 komissio antoi suosituksia vuoden 2019 Euroopan parlamentin vaaleja silmällä pitäen. Suosituksissa kehotetaan ”vaaleista vastaavia jäsenvaltioiden viranomaisia […] selvittämään omien kokemustensa ja muiden jäsenvaltioiden kokemusten pohjalta, mitkä ovat parhaat tavat tunnistaa, vähentää ja hallita vaalimenettelyyn liittyviä riskejä, jotka johtuvat kyberhyökkäyksistä ja disinformaation levittämisestä”.

Valeuutisia ja verkossa olevaa disinformaatiota käsittelevä korkean tason asiantuntijaryhmä on antanut komissiolle ohjeistusta verkossa olevan disinformaation torjumiseksi. Asiantuntijaryhmän päätelmät ja suositukset julkaistiin 12. maaliskuuta 2018.

Euroopan unioni on torjunut aktiivisesti disinformaatiota aiemminkin. Maaliskuussa 2015 Eurooppa-neuvosto antoi päätelmät, joissa se korosti, että Venäjän käynnissä oleviin disinformaatiokampanjoihin on reagoitava". Myöhemmin samana vuonna perustettiin East StratCom -työryhmä korkean edustajan/varapuheenjohtajan Federica Mogherinin johdolla. Työryhmä on toiminut syyskuusta 2015 lähtien Euroopan ulkosuhdehallinnon yhteydessä. Se viestii EU:n toimista EU:n itäisille naapurimaille, vahvistaa yleistä mediaympäristöä itäisessä naapurustossa, myös tukemalla median vapautta ja riippumattomuutta, ja parantaa EU:n kykyä ennakoida ja käsitellä Venäjän hallinnolle myönteistä disinformaatiotoimintaa ja lisätä tietoisuutta siitä.

Lisätietoja

Q & A

Tietosivu: Tackling the spread of disinformation online

Julkinen kuuleminen (yhteenvetoraportti)

Eurobarometri (täysimittainen raportti)

JRC Report

Valeuutisia ja verkossa leviävää disinformaatiota käsittelevän korkean tason asiantuntijaryhmän raportti

Yleistä tietoa EU:n toimista valeuutisten torjumiseksi

East StratCom -työryhmän tiedote

EUvsDisinfo-verkkosivusto

Tiedonanto ja muita hyödyllisiä linkkejä

IP/18/3370

Lisätietoa tiedotusvälineille:

Lisätietoa yleisölle: Europe Direct -palvelu, puh. 00 800 67 89 10 11 tai sähköposti


Side Bar