Navigation path

Left navigation

Additional tools

Euroopan komissio - Lehdistötiedote

Raportti: EU:n kauppajärjestelyillä edistetään taloudellista kehitystä ja ihmisoikeuksia

Bryssel 19. tammikuuta 2018

Euroopan komission ja Euroopan ulkosuhdehallinnon yhdessä tänään julkaisema raportti osoittaa Euroopan unionin tullialennusjärjestelmien myönteisen vaikutuksen kehittyviin talouksiin.

Kauppa toimii talouskasvun veturina ja auttaa edistämään ihmisoikeuksia ja työntekijöiden oikeuksia, hyvää hallintoa ja kestävän kehityksen periaatteita.

Sen jälkeen kun yleisenä tullietuusjärjestelmänä (GSP-järjestelmä) tunnettu uudistettu EU:n aloite tuli voimaan vuonna 2014, näistä tullialennuksista hyötyvien maiden vienti EU:hun kasvoi lähes neljänneksellä vuotuiseen 63 miljardin euron määrään. Vähiten kehittyneet maat hyötyivät eniten: niiden vienti EU:hun kasvoi lähes 40 prosenttia, ja sen arvo oli 23,5 miljardia euroa vuonna 2016.

Järjestelmästä koituvan taloudellisen hyödyn lisäksi tänään julkaistussa raportissa tuodaan esiin muissakin kysymyksissä tapahtunutta edistystä, esimerkkeinä naisten voimaannuttaminen, lapsityövoima ja pakkotyö, kidutus, laittomien huumausaineiden kauppa ja ilmastonmuutos. EU:n seurannassa on havaittu lukuisia myönteisiä muutoksia, jotka ovat seurausta EU:n toiminnasta järjestelmään liittyen. Esimerkkeinä voidaan mainita muun muassa Pakistanin uusi kunniamurhien ja raiskauksien vastainen lainsäädäntö tai Paraguayn sisällyttäminen niiden maiden luetteloon, jotka ovat vahvimmin sitoutuneet uhanalaisten lajien suojeluun luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa koskevan yleissopimuksen puitteissa. Raportissa tuodaan kuitenkin esiin myös osa-alueita, joilla on vielä parantamisen varaa, jotta järjestelmän edellytykset täyttyisivät. Näihin kuuluu asiaan liittyvän lainsäädännön täytäntöönpano ja noudattaminen edunsaajamaissa.

Raporttiin liittyy erillinen asiakirja, jossa esitetään yksityiskohtaisesti edistymistä ja jäljellä olevia puutteita erityisesti maissa, jotka osallistuvat kestävää kehitystä ja hyvää hallintoa edistävään erityiseen kannustusmenettelyyn (GSP+).

Raportista käy lisäksi ilmi kansalaisyhteiskunnan laajempi osallistuminen järjestelmän seurantaan: vuosina 2016 ja 2017 järjestettiin 16 vuoropuhelua kansalaisyhteiskunnan kanssa. Käsillä olevaa raporttia valmistelleeseen vuoropuheluun osallistui 20 kansalaisjärjestöä.

Ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja, komission varapuheenjohtaja Federica Mogherini totesi, että kun demokratia ja perusvapaudet taataan, taloutemme ovat vahvoja, yhteiskuntamme sopeutuvia, turvallisuutemme kestävällä pohjalla ja kehitys vankemmissa kantimissa. ”Yleinen tullietuusjärjestelmä täydentää Euroopan unionin poliittista sitoutumista kumppaneihinsa. Tämän seurauksena olemme osaltamme vahvistaneet kansalaisyhteiskuntaa ja riippumattomia ääniä ja edesauttaneet ihmisoikeuksien suojelua kumppanimaiden kansallisen lainsäädännön avulla. Aiomme jatkossakin toimia yhdessä kumppaneidemme kanssa ja investoida ihmisoikeuksiin, kansalaisyhteiskunnan toimintaan ja avoimiin yhteiskuntiin – kestävän turvallisuuden takaamiseksi kaikille.”

Kauppakomissaari Cecilia Malmström puolestaan toteaa, että EU:n politiikka tarjoaa etuuskohteluun perustuvan pääsyn EU:n markkinoille ja osoittaa vahvaa sitoutumista kansallisten viranomaisten suhteen. ”Eri puolilla maailmaa on nyt nähtävillä myönteisiä muutoksia, jotka vahvistavat EU:n kauppapolitiikan ydinarvoja, kuten ihmisoikeuksia ja kestävää kehitystä. Vahvemmat kotimaiset instituutiot ja lait auttavat panemaan täytäntöön olennaiset kansainväliset yleissopimukset. Joissakin maissa on edelleen ihmisoikeuksien ja kestävän kehityksen osalta vakavia huolenaiheita. Kauppajärjestelmämme antavat meille tältä osin vaikutusvaltaa niin, että voimme painostaa muutoksiin. Meidän onkin vahvistettava yhteisiä ponnistelujamme.”

Työllisyys- ja sosiaaliasioista, osaamisesta ja työvoiman liikkuvuudesta vastaavan komissaarin Marianne Thyssenin mukaan työllisyys- ja sosiaalipolitiikan kansainvälinen ulottuvuus on keskeisellä sijalla työllistävän, osallistavan ja kestävän kasvun saavuttamisen kannalta. ”GSP-järjestelmä on ainutlaatuinen väline ihmisarvoisten työolojen ja kansainvälisten työnormien noudattamisen edistämisessä. On ollut kannustavaa nähdä myönteistä kehitystä ja käydä avointa keskusteltua tärkeistä työntekijöiden oikeuksiin liittyvistä kysymyksistä, kuten lapsityövoiman käytön poistamisesta. Tärkeitä haasteita on vielä jäljellä, joten on entistäkin tärkeämpää tehostaa toimiamme. Olemme sitoutuneet edistämään työelämän perusperiaatteita ja -oikeuksia ja saamaan aikaiseksi kaikkia hyödyttävää kasvua.”

EU aikoo seuraavien kahden vuoden aikana edelleen tehdä tiivistä yhteistyötä kunkin GSP-edunsaajamaan kanssa tarvittavien ensisijaisten toimien alalla ja järjestää GSP-järjestelmän valvontamatkoja erityisesti niihin maihin, joissa toimia on tehostettava vakavien puutteiden vuoksi. EU aikoo myös edelleen tukea Kansainvälisen työjärjestön (ILO) toimia, jotta GSP+-maat noudattaisivat paremmin sen raportointia ja täytäntöönpanoa koskevia vaatimuksia. EU pyrkii myös edelleen voimaannuttamaan paikallisia kansalaisyhteiskunnan järjestöjä, jotta ne voisivat osallistua tehokkaammin kansainvälisten yleissopimusten täytäntöönpanoon. Tätä varten on olemassa kolmivuotinen EU:n rahoittama 4,5 miljoonan euron hanke.

Tausta

Yleinen tullietuusjärjestelmä (GSP) on EU:n tärkein kaupan alan väline kehitysmaiden tukemisessa. Siihen sisältyy kolme erilaista menettelyä, joilla myönnetään etuoikeutettu pääsy EU:n markkinoille ja joissa on otettu huomioon edunsaajamaiden erilaiset tarpeet:

  • yleisessä GSP-menettelyssä vähennetään EU:n tuontitulleja noin 66 prosentissa kaikista tuoteryhmistä 23 maan osalta.
  • kestävää kehitystä ja hyvää hallintoa edistävässä erityisessä kannustusmenettelyssä (GSP+) poistetaan tullit kahdelta kolmasosalta niistä tuotteista, jotka tulevat kymmenestä muusta heikommassa asemassa olevasta maasta (Armenia, Bolivia, Filippiinit, Georgia, Kap Verde, Kirgisia, Mongolia, Pakistan, Paraguay ja Sri Lanka), jotka ovat sitoutuneet soveltamaan 27:ää ihmisoikeuksien ja työntekijöiden oikeuksien, ympäristönsuojelun ja hyvän hallinnon alalla tehtyä kansainvälistä yleissopimusta.
  • Kaikki paitsi aseet (EBA) -menettelyssä poistetaan tullit lähes kaikilta tuotteilta, jotka tulevat 49:stä vähiten kehittyneestä maasta.

Nykyisessä tammikuusta 2014 lähtien voimassa olleessa GSP-asetuksessa edellytetään Euroopan komission antavan Euroopan parlamentille ja neuvostolle kahden vuoden välein kertomuksen GSP-järjestelmän vaikutuksista. Raportointiin sisältyy myös säännöllisesti pääraportin ohella annettava ”komission yksiköiden valmisteluasiakirja”, jossa keskitytään GSP+-edunsaajiin. Siinä tuodaan esiin lainsäädännön ja käytännön tason kehitystä GSP+-edunsaajamaissa niiden 27 kansainvälisen yleissopimuksen täytäntöönpanon osalta, joihin ne ovat sitoutuneet. EU:n seuranta muodostuu valvontamatkoista, vuoropuhelusta edunsaajamaiden kanssa ja kirjallisista kyselyistä.

Lisätietoja

Kysymyksiä ja vastauksia

Kertomuksen keskeiset kohdat

Kertomus

Kertomuksen mukana seuraava komission yksiköiden valmisteluasiakirja

Lisätietoa GSP-järjestelmästä

IP/18/301

Lisätietoa tiedotusvälineille:

Lisätietoa yleisölle: Europe Direct -palvelu, puh. 00 800 67 89 10 11 tai sähköposti


Side Bar