Navigation path

Left navigation

Additional tools

Euroopan komissio - Lehdistötiedote

Verkossa leviävän disinformaation torjunta: asiantuntijaryhmä peräänkuuluttaa verkkoalustojen suurempaa avoimuutta

Strasbourg 12. maaliskuuta 2018

Verkossa leviävää disinformaatiota käsittelevä korkean tason asiantuntijaryhmä antoi tänään raporttinsa digitaalitaloudesta ja -yhteiskunnasta vastaavalle komissaarille Mariya Gabrielille. Raportissa esitetään ilmiön määritelmä ja annetaan joukko suosituksia.

Riippumattomat asiantuntijat puoltavat sellaisten käytännesääntöjen laatimista, joihin verkkoalustojen ja verkkoyhteisöpalvelujen olisi sitouduttava. Raportti täydentää julkisen kuulemisen ja Eurobarometri-tutkimuksen ensimmäisiä tuloksia, jotka nekin julkaistiin tänään. Raporttia ja tuloksia hyödynnetään verkossa leviävän disinformaation torjuntaa koskevassa tiedonannossa, jonka komissio julkaisee keväällä.

Komissaari Gabriel kiittää korkean tason asiantuntijaryhmää ja sen puheenjohtajaa professori Madeleine de Cock Buningia työn valmistumisesta tiukassa määräajassa.”Koottujen mielipiteiden ja yhteisen laajan asiantuntemuksen ansiosta meillä on nyt käytettävissämme laaja valikoima materiaalia, joka auttaa meitä esittämään konkreettisia vaihtoehtoja siitä, kuinka voimme paremmin puuttua verkossa leviävän disinformaation aiheuttamiin riskeihin."

Korkean tason asiantuntijaryhmän puheenjohtaja professori Madeleine de Cock Buning totesi olevansa erittäin tyytyväinen ryhmän tuloksiin, etenkin kaikkien sidosryhmien, myös verkkoalustojen, sitoutumiseen toimiin, joita ryhmä suosittelee komissiolle. ”Kyseessä on suuri edistysaskel disinformaation leviämistä koskevassa kysymyksessä: olemme luoneet vankan lähtökohdan käytännesäännöille, joita sidosryhmien liittouma tukee.

Korkean tason asiantuntijaryhmän ongelmanmäärittely

Korkean tason asiantuntijaryhmän raportissa keskitytään erityisesti verkossa leviävän disinformaation aiheuttamiin ongelmiin eikä niinkään valeuutisiin. Asiantuntijat välttivät tietoisesti käyttämästä käsitettä 'valeuutiset', koska heidän mielestään se ei kata riittävällä tavalla disinformaation liittyviä monitahoisia ongelmia. Disinformaatioon sisältyvät myös sisällöt, joissa vääriä tietoja sekoitetaan tosiasioihin.

Disinformaatio määritellään raportissa virheelliseksi, paikkansa pitämättömäksi tai harhaanjohtavaksi tiedoksi, joka on suunniteltu tai esitetty tai jota edistetään voiton tavoittelemiseksi tai yleisen vahingon tarkoitukselliseksi aiheuttamiseksi. Tämä voi vahingoittaa demokraattisia prosesseja ja arvoja, ja se voidaan erityisesti kohdistaa tiettyihin aloihin, kuten terveydenhuoltoon, tutkimukseen, koulutukseen ja rahoitusalaan. Raportissa korostetaan tarvetta saada kaikki asianomaiset tahot mukaan mahdollisiin toimiin. Ensimmäisenä askeleena siinä suositellaan itsesääntelyyn perustuvaa toimintamallia.

Ryhmä suosittelee medialukutaidon edistämistä disinformaation torjumiseksi ja sellaisten välineiden kehittämistä, jotka antavat käyttäjille ja toimittajille paremmat valmiudet käsitellä disinformaatiota. Se suosittelee myös Euroopan uutismedioiden monimuotoisuuden ja kestävyyden turvaamista ja disinformaation vaikutuksia koskevan tutkimuksen jatkamista Euroopassa.

Ryhmä esittää myös sellaisten käytännesääntöjen laatimista, joihin verkkoalustojen ja verkkoyhteisöpalvelujen olisi sitouduttava. Raportissa esitetään 10 keskeistä periaatetta, joita verkkoalustojen olisi noudatettava. Verkkoalustojen olisi muun muassa varmistettava läpinäkyvyys kertomalla, kuinka uutisia valikoivat algoritmit toimivat. Niitä kannustetaan myös toteuttamaan yhteistyössä eurooppalaisten uutispalvelujen kanssa tehokkaita toimenpiteitä, joilla parannetaan luotettavien uutislähteiden näkyvyyttä ja helpotetaan käyttäjien pääsyä niihin.

Nämä toimenpiteet ovat sitäkin tärkeämpiä tulossa olevia vaaleja ajatellen. Ryhmä suosittelee myös sidosryhmien liittouman perustamista sen varmistamiseksi, että sovitut toimenpiteet toteutetaan ja niitä valvotaan ja tarkistetaan säännöllisesti.

Kyselyissä korostetaan laatumedian merkitystä

Komissio sai yli 3000 vastausta marraskuussa 2017 käynnistettyyn julkiseen kuulemiseen. Tarkoituksellinen disinformaatio, jolla pyritään vaikuttamaan vaaleihin ja maahanmuuttopolitiikkaan, olivat kaksi tärkeintä aihepiiriä, joissa suurin osa vastaajista arveli valeuutisten todennäköisesti aiheuttavan vahinkoa yhteiskunnalle.

Tuoreimman Eurobarometri-tutkimuksen (jossa haastateltiin noin 26 000 henkilöä) vastaajat katsovat, että EU:ssa leviää paljon valeuutisia, ja 83 prosenttia heistä totesi tämän ilmiön olevan vaaraksi demokratialle. Tutkimuksessa korostetaan myös laatumedian merkitystä: vastaajat pitävät perinteisiä tiedotusvälineitä luotettavimpana uutislähteenä (radio 70 %, TV 66 %, painettu media 63 %). Verkkouutispalvelut ja videojakelusivustot ovat vähiten luotettuja uutislähteitä; verkkouutispalveluihin luottaa 26 prosenttia ja videojakelusivustoihin 27 prosenttia vastaajista.

Nämä tulokset vahvistetaan myös julkisessa kuulemisessa. Sen mukaan vähiten luotetaan sosiaaliseen mediaan, uutissyötteisiin sekä blogeihin ja verkkosivuihin, ja eniten perinteisiin sanoma- ja aikakauslehtiin, erikoistuneisiin verkkosivuihin ja verkkojulkaisuihin, uutistoimistoihin ja viranomaistahoihin (niihin luottaa yleisesti ottaen yli 70 prosenttia vastaajista).

Julkisen kuulemisen perusteella yleisenä näkemyksenä on, että disinformaation levittäminen sosiaalisessa mediassa on helppoa, koska valeuutiset vetoavat lukijoiden tunteisiin (88 %), niitä levitetään julkisen keskustelun ohjaamiseksi (84 %) ja niitä tehtaillaan tulojen hankkimiseksi (65 %). Puolet vastaajista uskoo, että faktojen tarkastaminen disinformaation julkaisemisen jälkeen ei ole ratkaisu, sillä se ei tavoita alkuperäisen tiedon nähneitä ihmisiä.

Tausta

Puheenjohtaja Jean-Claude Juncker pyysi digitaalitaloudesta ja -yhteiskunnasta vastaavalle komissaarille Mariya Gabrielille antamassaan toimeksiantokirjeessä komissaaria tarkastelemaan haasteita, joita verkkoalustat aiheuttavat demokratioillemme virheellisen tiedon leviämisen suhteen, ja käynnistämään pohdinnan siitä, mitä EU:n olisi tarpeen tehdä kansalaistensa suojelemiseksi.

Korkean tason asiantuntijaryhmä perustettiin antamaan komissiolle neuvoja valeuutisilmiön laajuudesta. Ryhmään nimettiin 39 asiantuntijaa, jotka edustavat kansalaisyhteiskuntaa, sosiaalisen median foorumeja, uutisorganisaatioita, toimittajia ja korkeakoulumaailmaa.

Euroopan unioni toimii jo aktiivisesti valeuutisten torjumiseksi: maaliskuussa 2015 pidetyn Eurooppa-neuvoston kokouksen jälkeen samana vuonna perustettiin korkean edustajan, varapuheenjohtaja Federica Mogherinin alaisuuteen East StratCom -työryhmä torjumaan disinformaatiota EU:n itäisissä naapurimaissa. Komissio antoi myös hiljattain ehdotuksia EU:n tekijänoikeussääntöjen uudenaikaistamisesta. Niihin sisältyy säännös, jolla pyritään suojelemaan korkealaatuista journalismia antamalla uusille kustantajille verkko-oikeudet, jotta ne voivat mukautua muuttuvaan digitaaliseen toimintaympäristöön. EU:n tasolla myös medialukutaitoa käsittelevä EU:n asiantuntijaryhmä tarjoaa foorumin medialukutaitoa koskevien parhaiden käytäntöjen vaihtoon. Näihin lukeutuu myös kansalaisille tarkoitettu väline väärän tiedon kumoamiseen.

 

Lisätietoja

Verkossa leviävää disinformaatiota käsittelevän korkean tason asiantuntijaryhmän raportti

Julkisen kuulemisen ensimmäiset tulokset

Eurobarometri-tutkimuksen esittely

IP/18/1746

Lisätietoa tiedotusvälineille:

Lisätietoa yleisölle: Europe Direct -palvelu, puh. 00 800 67 89 10 11 tai sähköposti


Side Bar