Chemin de navigation

Left navigation

Additional tools

Autres langues disponibles: FR EN DE SV EL BG

Euroopan komissio - Lehdistötiedote

EU:n yhdennetty meripolitiikka: komissio vie Suomen, Bulgarian ja Kreikan EU:n tuomioistuimeen

Bryssel 7. joulukuuta 2017

EU:n yhdennetty meripolitiikka: komissio vie Suomen, Bulgarian ja Kreikan EU:n tuomioistuimeen

Euroopan komissio päätti tänään nostaa kanteen Suomea, Bulgariaa ja Kreikkaa vastaan EU:n tuomioistuimessa, koska ne eivät ole ilmoittaneet tai ovat ilmoittaneet vain osittain toimenpiteistä, joilla merten aluesuunnittelun puitteista annetut EU:n säännöt (direktiivi 2014/89/EU) saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä. Jäsenvaltioiden piti saattaa direktiivi osaksi kansallista lainsäädäntöään viimeistään 18. syyskuuta 2016.

Komissio pyytää EU:n tuomioistuinta määräämään Suomelle 7 739,76 euron, Bulgarialle 14 089,6 euron ja Kreikalle 31 416 euron päiväkohtaisen uhkasakon tuomion antamispäivästä siihen asti, kun direktiivi on saatettu kokonaisuudessaan osaksi kansallista lainsäädäntöä ja säännökset ovat voimassa. Rikkomusmenettelyt Suomea, Bulgariaa ja Kreikkaa vastaan aloitettiin marraskuussa 2016, ja menettelyihin kuuluvat perustellut lausunnot lähetettiin heinäkuussa 2017. Bulgaria ja Kreikka eivät ole ilmoittaneet komissiolle hyväksyneensä toimenpiteitä, jotka ovat tarpeen direktiivin saattamiseksi osaksi kansallista lainsäädäntöä. Suomi on ilmoittanut komissiolle tarvittavien toimenpiteiden hyväksymisestä, mutta kyseiset toimenpiteet koskevat vain Manner-Suomea, eivät Ahvenanmaan maakuntaa, joka sekin kuuluu direktiivin soveltamisalaan.

Kilpailu merialueista – uusiutuvan energian tuotantoa, merenkulkua, kalastusta, vesiviljelyä ja muita tarkoituksia varten – on paljastanut, että Euroopan vesiä on tarpeen hallinnoida yhdessä ja entistä johdonmukaisemmin. Merten aluesuunnittelua tehdään yli valtioiden ja toimialojen rajojen, jotta voidaan varmistaa, että ihmisen toiminta merellä on tehokasta, turvallista ja kestävää. Tällaisesta yhdennetystä suunnittelusta ja hallinnoinnista koituu monenlaisia etuja:

- Se luo synergiaetuja eri toimintojen ja toimialojen välille ja vähentää ristiriitoja.

- Se edistää investointeja lisäämällä ennustettavuutta ja avoimuutta ja selkeyttämällä sääntöjä.

- Se lisää EU-maiden välistä rajat ylittävää yhteistyötä, jonka avulla kehitetään energiaverkkoja, laivaväyliä, merikaapeleita ja muita toimintoja sekä lisäksi luodaan yhtenäisiä suojelualueiden verkostoja.

- Se suojelee ympäristöä, koska sen avulla voidaan havaita nopeasti, mitä vaikutuksia ja mitä mahdollisuuksia on alueiden käyttämisellä moneen tarkoitukseen.

Merten aluesuunnittelu tukee ja helpottaa suoraan Eurooppa 2020 ‑strategian toteuttamista. Kyseisellä strategialla pyritään edistämään älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua. Sen keskeisiä tavoitteita ovat muun muassa korkea työllisyys- ja tuottavuusaste sekä sosiaalinen yhteenkuuluvuus ja osallisuus.

Seuraavat vaiheet

Kun direktiivin saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä jää vajavaiseksi ja EU:n tuomioistuin vahvistaa komission näkemyksen, päiväkohtainen uhkasakko on maksettava tuomion antamispäivästä tai tuomioistuimen määräämästä myöhemmästä ajankohdasta siihen asti, kun saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä on täysin toteutunut. Tuomioistuin päättää päiväkohtaisen uhkasakon lopullisen määrän, joka ei kuitenkaan voi olla komission ehdottamaa suurempi.

Tausta

Ehdotus kanteen nostamisesta EU:n tuomioistuimessa Bulgariaa ja Kreikkaa vastaan on tehty sillä perusteella, että Bulgaria ja Kreikka eivät tähän mennessä ole ilmoittaneet virallisesti säännöksistä, joilla direktiivi saatettaisiin osaksi kansallista lainsäädäntöä. Ehdotus kanteen nostamisesta EU:n tuomioistuimessa Suomea vastaan on tehty sillä perusteella, että Suomi on tähän mennessä ilmoittanut virallisesti säännöksistä, joilla direktiivi on saatettu vain osittain osaksi kansallista lainsäädäntöä. Koska Suomi, Bulgaria ja Kreikka eivät ole antaneet kaikkia direktiivin 2014/89/EU noudattamiseen tarvittavia kansallisia lakeja, asetuksia ja hallinnollisia määräyksiä tai joka tapauksessa eivät ole ilmoittaneet komissiolle näitä säännöksiä, ne ovat jättäneet täyttämättä direktiivin 15 artiklan mukaiset velvollisuutensa.

Käytännössä silloin, kun jäsenvaltio jättää saattamatta EU-direktiivin osaksi kansallista lainsäädäntöään, komissio voi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT-sopimus) 260 artiklan 3 kohdan nojalla pyytää EU:n tuomioistuinta määräämään taloudellisia seuraamuksia. Seuraamuksiin vaikuttavat

- asian vakavuus

- rikkomuksen kesto

- tekijä ”n” (joka vaihtelee jäsenvaltioittain ja jossa otetaan huomioon maan bruttokansantuote BKT)

- kiinteä määrä, joka on tällä hetkellä 680 euroa päivää kohti

- sakon ehkäisevä vaikutus, kun otetaan huomioon asianomaisen jäsenvaltion maksukyky.

Lisätietoja

- Keskeiset päätökset joulukuun 2017 koosteessa tärkeimmistä rikkomispäätöksistä, ks. lyhentämätön MEMO/17/4767.

- Yleistä tietoa rikkomusmenettelystä, ks. MEMO/12/12 (tietosivu).

- EU:n rikkomusmenettely.

IP/17/4774

Lisätietoa tiedotusvälineille:

Lisätietoa yleisölle: Europe Direct -palvelu, puh. 00 800 67 89 10 11 tai sähköposti


Side Bar