Navigation path

Left navigation

Additional tools

Euroopan komissio - Lehdistötiedote

rescEU: EU:n uusi järjestelmä luonnonkatastrofien varalta

Bryssel 23. marraskuuta 2017

Euroopan komissio ilmoitti tänään uusista kunnianhimoisista suunnitelmista, joiden tarkoituksena on vahvistaa EU:n valmiuksia vastata luonnonkatastrofeihin.

Ehdotus on keskeinen osa puheenjohtaja Junckerin tavoitetta Euroopasta, joka suojelee. Sysäyksen tälle aloitteelle ovat antaneet aiempaa monitahoisemmat ja yleisemmät luonnonkatastrofit, jotka ovat vaikuttaneet voimakkaasti useisiin Euroopan maihin viime vuosina. Keskeisellä sijalla ehdotuksessa on rescEU-reservin luominen. Siihen kootaan Euroopan tasolla pelastuspalveluvalmiuksia kuten metsäpalojen sammutuksessa käytettäviä ilma-aluksia, erikoisvesipumppuja, taajama-alueiden etsintä- ja pelastusryhmiä, kenttäsairaaloita ja hätälääkintäryhmiä. Nämä resurssit täydentävät kansallisia resursseja ja niitä hallinnoi Euroopan komissio. Niillä on tarkoitus tukea valtioita, jotka kärsivät erilaisista katastrofeista, kuten tulvista, metsäpaloista, maanjäristyksistä ja epidemioista. Yksistään vuonna 2017 yli 200 ihmistä menetti henkensä luonnonkatastrofeissa Euroopassa. Metsää tuhoutui yli miljoona hehtaaria.

Komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker totesi, että Eurooppa ei voi seurata syrjästä, kun jäsenvaltiot kärsivät luonnonkatastrofeista ja tarvitsevat apua. ”Yksikään maa Euroopassa ei ole immuuni luonnonkatastrofeille, joista on valitettavasti tullut arkipäivää. Kun katastrofi iskee, Euroopan unionin on tarjottava enemmän kuin osanottonsa. Eurooppa on solidaarisuuden manner, ja meidän on oltava aiempaa paremmin valmistautuneita ja tarjottava nopeammin apua katastrofeista kärsiville jäsenvaltioille”, Juncker jatkoi.

”Viime kesän ja muutaman edeltävän vuoden traagiset tapahtumat ovat osoittaneet, että EU:n nykyinen katastrofiapujärjestelmä on saavuttanut rajansa nykyisessä vapaaehtoisessa muodossaan. Kohtaamamme haasteet ovat muuttuneet, ja myös meidän on kehityttävä. Kyse on solidaarisuudesta ja vastuun jakamisesta kaikilla tasoilla. Tätä Euroopan kansalaiset odottavat meiltä, ja luotan nyt siihen, että jäsenvaltioiden hallitukset ja Euroopan parlamentti hyväksyvät tämän ehdotuksen”, totesi humanitaarisesta avusta ja kriisinhallinnasta vastaava komissaari Christos Stylianides.

Komission ehdotuksessa keskitytään kahteen toisiaan täydentävään toimintalinjaan, joiden tavoitteena on i) vahvistaa yhteisiä toimia Euroopan tasolla ja ii) parantaa katastrofien ennaltaehkäisyä ja katastrofivalmiuksia.

  1. EU:n toimintavalmiuksien vahvistaminen: rescEU

- Luodaan pelastuspalvelualan resursseista muodostuva EU:n pelastuspalvelureservi, jonka tarkoituksena on auttaa jäsenvaltioita katastrofeissa, kun kansalliset valmiudet eivät riitä. rescEU-reserviin sisältyy resursseja, jotka täydentävät kansallisia valmiuksia, muun muassa sammutustöissä käytettäviä ilma-aluksia ja vedenpumppauslaitteita. Kaikki rescEU:sta aiheutuvat kustannukset katettaisiin kokonaan EU:n rahoituksella. Resurssit säilyisivät komission operatiivisessa valvonnassa, ja komissio päättäisi niiden käytöstä.

- Samaan aikaan komissio auttaa jäsenvaltioita parantamaan kansallisia valmiuksiaan rahoittamalla niiden olemassa olevien resurssien mukauttamisesta, korjaamisesta, kuljetuksesta ja käytöstä aiheutuvia kustannuksia. Tällä hetkellä rahoitus kattaa ainoastaan kuljetuskustannukset. Resursseista tulisi osa jaettuja hätäapuresursseja Euroopan pelastuspalvelureservissä, ja ne asetettaisiin saataville katastrofin iskiessä.

  1. Katastrofien ehkäisyn ja katastrofivalmiuksien tehostaminen

- Tämänpäiväisessä ehdotuksessa jäsenvaltioita pyydetään jakamaan kansalliset ennaltaehkäisy- ja valmiusstrategiansa, jotta voidaan yhdessä havaita mahdolliset puutteet ja korjata ne.

- Ehdotus vahvistaa yhteistyötä ja johdonmukaisuutta katastrofien ehkäisyä ja katastrofivalmiutta koskevien EU:n politiikanalojen kanssa. Niihin sisältyvät muun muassa ilmastonmuutokseen sopeutumista koskeva EU:n strategia, Euroopan rakenne- ja investointirahastot, solidaarisuusrahasto, ympäristölainsäädäntö (esim. tulvienhallintastrategiat ja ekosysteemiin perustuvat ratkaisut), tutkimus ja innovointi sekä valtioiden rajat ylittävien vakavien terveysuhkien käsittelyä koskevat politiikat.

Ehdotuksessa myös virtaviivaistetaan ja yksinkertaistetaan hallinnollisia menettelyjä, jotta voidaan lyhentää ihmishenkiä pelastavan avun lähettämiseen tarvittavaa aikaa.

Tausta

EU:n pelastuspalvelumekanismi perustuu tällä hetkellä vapaaehtoiseen järjestelmään, jonka kautta EU koordinoi siihen osallistuvien valtioiden vapaaehtoisten panosten toimittamista maahan, joka on pyytänyt apua. Avuntarjoukset koordinoidaan EU:n hätäavun koordinointikeskuksessa, joka toimii Brysselissä. Viime vuosina äärimmäiset sääolosuhteet ja muut ilmiöt ovat panneet lujille jäsenvaltioiden kyvyn auttaa toisiaan, erityisesti silloin, kun useat jäsenvaltiot kohtaavat samanlaisen katastrofin samanaikaisesti. Tällaisissa tapauksissa, joissa resursseja on saatavilla vain vähän tai ei lainkaan, EU:lla ei ole omaa reservikapasiteettia avustaa äärirajoillaan olevia jäsenvaltioita.

Vuonna 2017 on koettu monenlaisia katastrofeja. Euroopassa kuoli vuonna 2017 luonnonkatastrofeissa yhteensä yli 200 ihmistä . Luonnonkatastrofeilla on lisäksi vakavia taloudellisia vaikutuksia. Vuodesta 1980 alkaen EU:n jäsenvaltiot ovat menettäneet äärimmäisten sääilmiöiden vuoksi ihmishenkien lisäksi yli 360 miljardia euroa. Pelkästään Portugalissa kesä- ja syyskuun välisen ajan metsäpalojen aiheuttama suora taloudellinen vahinko on arviolta lähes 600 miljoonaa euroa eli 0,34 prosenttia suhteessa Portugalin bruttokansantuloon.

Vuonna 2001 perustettua EU:n pelastuspalvelumekanismia on käytetty yli 400 katastrofin seurantaan, ja sen kautta on pyydetty apua yli 250 kertaa. EU:n pelastuspalvelumekanismista voidaan antaa apua luonnonkatastrofeissa ja ihmisen aiheuttamissa katastrofeissa, ja lisäksi sen avulla tuetaan katastrofivalmiutta ja katastrofien ehkäisyä.

EU:n pelastuspalvelumekanismiin osallistuvat kaikki EU:n jäsenvaltiot sekä useita EU:n ulkopuolisia valtioita, nimittäin Islanti, Norja, Serbia, entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia, Montenegro ja Turkki. rescEU ulotettaisiin kattamaan myös nämä osallistujavaltiot osoituksena EU:n solidaarisuudesta.

Lisätietoja

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle ja alueiden komitealle – EU:n katastrofinhallinnan lujittaminen: rescEU – Solidaarisuutta ja vastuullisuutta

Q&A MEMO (kysymyksiä ja vastauksia): EU:n katastrofinhallinnan lujittaminen

Tietosivu: EU:n pelastuspalvelualan toimien tehostaminen

Tietosivu: EU:n hätäavun koordinointikeskus

IP/17/4731

Lisätietoa tiedotusvälineille:

Lisätietoa yleisölle: Europe Direct -palvelu, puh. 00 800 67 89 10 11 tai sähköposti


Side Bar