Navigation path

Left navigation

Additional tools

Euroopan komissio - Lehdistötiedote

Talouspolitiikan EU-ohjausjakson syyspaketti: tavoitteena kestävä ja osallistava kasvu

Bryssel 22. marraskuuta 2017

Komissio esittää näkemyksensä EU:n talous- ja sosiaalipolitiikan painopisteistä tulevana vuonna, antaa suosituksensa euroalueen politiikasta ja esittää lopulliset arvionsa euroalueen jäsenvaltioiden alustavista talousarviosuunnitelmista.

EU-ohjausjaksossa koordinoidaan talous-, finanssi- ja sosiaalipolitiikkaa. Vuoden 2018 ohjausjakso käynnistyy tilanteessa, jossa talouden toimeliaisuus EU:ssa ja euroalueella on vahvaa. Työllisyys on ennätysmäisen korkea, ja työttömyys laskee kohti kriisiä edeltävää tasoa. Koska kaikki jäsenvaltiot ovat päässeet mukaan tähän vahvaan kasvuun, nyt on ennen kaikkea pidettävä huolta siitä, että kasvu jatkuu ja hyödyttää kaikkia yhteiskuntiemme jäseniä. On noudatettava vastuullista finanssipolitiikkaa. Sen ohella on toteutettava rakenteellisia uudistuksia, joiden luomassa ympäristössä investoinnit vauhdittuvat entisestään ja reaalipalkat nousevat ja sitä kautta lisäävät kotimaista kysyntää. Tänään hyväksytty paketti perustuu komission syksyn 2017 talousennusteeseen sekä painopisteisiin, jotka komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker esitti unionin tilaa koskevassa vuoden 2017 puheessaan. Paketissa on otettu huomioon myös Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari, joka hyväksyttiin Göteborgissa äskettäin pidetyssä sosiaalialan huippukokouksessa.

Eurosta ja työmarkkinavuoropuhelusta vastaava komission varapuheenjohtaja Valdis Dombrovskis totesi, että vaikka viime vuosina on toteutettu monia uudistuksia, Euroopan talous- ja rahaliittoa ei ole vielä saatu valmiiksi. ”Nyt kun ajat ovat hyvät, meidän on entisestään vahvistettava talous- ja rahaliittoa ja tehtävä talouksistamme sopeutuvampia ja osallistavampia. Ensi kuussa julkistamme ehdotuksia talous- ja rahaliiton lujittamisesta. Talous- ja rahaliiton rakenteiden vahvistaminen ei kuitenkaan poista tarvetta harjoittaa vakaata budjetti-, talous- ja sosiaalipolitiikkaa kansallisella tasolla. Tällainen politiikka on EU-ohjausjakson tärkein tavoite. Annamme tänään lausuntomme jäsenvaltioiden alustavista talousarviosuunnitelmista. Jotkin jäsenvaltiot ovat vaarassa ajautua tilanteeseen, jossa ne rikkovat vakaus- ja kasvusopimusta. Kehotamme näitä jäsenvaltioita oikaisemaan julkisen taloutensa suuntaa”, jatkoi varapuheenjohtaja Dombrovskis.

Komission jäsen Marianne Thyssen, joka vastaa työllisyys- ja sosiaaliasioista, osaamisesta ja työvoiman liikkuvuudesta, piti tänään hyväksyttyä pakettia myönteisenä. ”Vain muutama päivä sosiaalialan huippukokouksen ja Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin hyväksymisen jälkeen annamme EU-ohjausjaksoa koskevan paketin, jossa sosiaalisten oikeuksien pilaria toteutetaan käytännössä. Jäsenvaltioiden sisällä ja välillä pyritään uudenlaiseen lähentymiseen, jonka tavoitteena ovat paremmat työ- ja elinolot”, sanoi komission jäsen Thyssen.

Komission jäsen Pierre Moscovici, joka vastaa talous- ja rahoitusasioista, verotuksesta ja tulliasioista, totesi puolestaan, että euroalueen talous kasvaa nopeimmin kymmeneen vuoteen ja keskimääräinen julkisen talouden alijäämä laskee euroalueella alle yhden prosentin suhteessa bruttokansantuotteeseen, kun se vuonna 2010 oli yli kuusi prosenttia. ”Toisaalta monilla jäsenvaltioilla on edelleen paljon julkista velkaa, mikä rajoittaa niiden kykyä investoida tulevaisuuteen. Näiden maiden olisi nyt vahvistettava julkista talouttaan, myös rakenteellisesti. Samalla jäsenvaltioiden, joilla on julkisen talouden liikkumavaraa, olisi käytettävä tätä liikkumavaraa kansalaisiaan hyödyttävien investointien tukemiseen”, jatkoi komission jäsen Moscovici.

Talouskasvu on yhä voimakkaampaa. Euroalueen talous saavuttaa tänä vuonna suurimman kasvunopeutensa kymmeneen vuoteen. Kasvu on ollut hyvää, koska yksityinen kulutus on jatkunut vahvana, talouskasvu on ollut vankkaa kaikkialla maailmassa ja työttömyys on alentunut. Kaikkien jäsenvaltioiden taloudet ovat kasvussa, ja niiden työmarkkinat kohenevat, mutta palkat nousevat vain hitaasti. Myös investoinnit ovat piristymässä, sillä rahoitusehdot ovat edullisia ja talouden ilmapiiri on kohentunut huomattavasti epävarmuuden väistyessä. Julkisen talouden tila on euroalueen maissa parantunut huomattavasti. Jäsenvaltiot ovat eri suhdannevaiheissa. Siksi nyt annetussa ohjauksessa korostuu tarve löytää tasapaino talouden laajentumisen edistämisen ja julkisen talouden kestävyyden välillä. Erityisesti on pienennettävä suuria velkamääriä.

Vuotuinen kasvuselvitys 2018

Vuotuinen kasvuselvitys perustuu aikaisemmin annettuun ohjaukseen, ja siinä otetaan huomioon jäsenvaltioiden erilaiset suhdannevaiheet. Kasvuselvityksessä kehotetaan jäsenvaltioita lisäämään investointeja talouden laajentumisen tukemiseksi ja tuottavuuden ja pitkän aikavälin kasvun lisäämiseksi. Lisäksi komissio suosittaa jatkamaan rakenteellisia uudistuksia, jotta Euroopan taloudesta tulisi vakaampi, osallistavampi, tuottavampi ja sopeutuvampi. Finanssipolitiikassa olisi löydettävä tasapaino talouden laajentumisen edistämisen ja julkisen talouden kestävyyden välillä. Painopisteenä on edelleen pidettävä suuren velkamäärän pienentämistä ja finanssipoliittisten puskureiden muodostamista. Tätä pyrkimystä voi helpottaa, jos verotuksen porsaanreikiä tukitaan ja julkisen talouden rakennetta sekä varainkäytön kohdennusta parannetaan. Sosiaalinen oikeudenmukaisuus on vastaisuudessakin kaikki alat kattava painopiste. Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin periaatteet ja siinä vahvistetut oikeudet otetaan vastedes huomioon kaikissa EU-ohjausjakson toimissa.

Varoitusmekanismia koskeva kertomus 2018

Varoitusmekanismia koskeva kertomus on talouspolitiikan EU-ohjausjakson keskeinen väline. Sen avulla pyritään ehkäisemään tai poistamaan epätasapainoja, jotka häiritsevät jäsenvaltioiden talouksien, euroalueen ja jopa koko EU:n toimintaa. Varoitusmekanismikertomuksessa esitettyjen analyysien perusteella ehdotetaan, että vuonna 2018 perusteelliseen tarkasteluun otetaan 12 maata. Nämä ovat samat jäsenvaltiot, joissa havaittiin epätasapainoja edellisessä makrotalouden epätasapainoa koskevassa menettelyssä (Alankomaat, Bulgaria, Espanja, Irlanti, Italia, Kroatia, Kypros, Portugali, Ranska, Ruotsi, Saksa ja Slovenia). Komissio esittää perusteellisten tarkastelujen tulokset maaraporteissaan helmikuussa 2018.

Yhteisen työllisyysraportin luonnos

Tämänvuotisessa yhteisen työllisyysraportin luonnoksessa sovelletaan ensimmäistä kertaa sosiaali-indikaattoreiden tulostaulua eli yhtä niistä välineistä, joilla toteutetaan Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria. Jäsenvaltioiden toimien tuloksellisuutta arvioidaan 14 pääindikaattorin perusteella. Yhteisessä työllisyysraportissa tarkastellaan myös sitä, ovatko kansalliset politiikkauudistukset riittäviä sosiaalisten oikeuksien pilarin tavoitteiden saavuttamiseksi.

Yhteisen työllisyysraportin mukaan työmarkkinat ovat jatkuvasti kohentuneet. Noin 8 miljoonaa uutta työpaikkaa on luotu sen jälkeen kun nykyinen komissio aloitti toimintansa. Työttömyysaste laskee edelleen ja oli vuoden 2017 syyskuussa 7,5 prosenttia (euroalueella 8,9 %) eli alimmillaan vuoden 2008 jälkeen. Työmarkkinoiden elpyminen ei ole kuitenkaan johtanut palkkojen nousuun. Käytettävissä olevat tulot ovat monissa jäsenvaltioissa edelleen pienemmät kuin ennen kriisiä.

Ehdotus työllisyyden suuntaviivoiksi

Työllisyyden suuntaviivoissa esitellään yhteiset painopisteet ja tavoitteet jäsenvaltioiden harjoittamalle työllisyyspolitiikalle. Suuntaviivat muodostavat myös perustan maakohtaisille suosituksille. Tämänvuotisen ehdotuksen teksti on yhdenmukaistettu Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin kanssa. Tavoitteena on parantaa Euroopan kilpailukykyä ja tehdä maanosasta houkuttelevampi investointikohde. Lisäksi pyritään luomaan laadukkaita työpaikkoja ja edistämään sosiaalista yhteenkuuluvuutta.

Suositus euroalueen talouspolitiikasta

Komissio suosittaa euroalueelle kokonaisuutena pitkälti neutraalia finanssipolitiikan viritystä ja tasapainoista politiikkayhdistelmää . Näin tuettaisiin investointeja ja parannettaisiin julkisen talouden laatua ja koostumusta. Komission painopisteiden mukaisesti jäsenvaltioita kehotetaan myös torjumaan tehokkaammin aggressiivista verosuunnittelua.

Suosituksessa kehotetaan myös edistämään kestävää ja osallistavaa kasvua sekä kohentamaan talouksien sopeutumiskykyä, tasapainoa ja lähentymistä. Etusija olisi annettava uudistuksille, jotka lisäävät tuottavuutta, parantavat institutionaalista ja liiketoimintaympäristöä, helpottavat investointeja, tukevat laadukkaiden työpaikkojen luomista ja vähentävät eriarvoisuutta. Komission mielestä jäsenvaltioiden on tärkeää päästä merkittävästi eteenpäin sisämarkkinoiden toteuttamisessa, erityisesti palvelujen alalla. Jäsenvaltioissa, joissa vaihtotase on alijäämäinen tai joilla on paljon ulkomaanvelkaa, olisi lisättävä tuottavuutta, kun taas jäsenvaltioissa, joissa vaihtotase on ylijäämäinen, olisi pyrittävä nostamaan palkkoja ja lisäämään investointeja ja kotimaista kysyntää.

Komissio kannattaa uudistuksia, joilla parannetaan kansalaisten yhtäläisiä mahdollisuuksia ja pääsyä työmarkkinoille sekä lisätään työolojen ja työehtojen oikeudenmukaisuutta, kansalaisten sosiaalista suojelua ja yhteiskunnan osallistavuutta. Komission mielestä euroalueen jäsenvaltioiden olisi lisäksi siirrettävä verotuksen painopistettä pois työn verotuksesta, erityisesti pienituloisten henkilöiden ja kotitalouksien toisten tulonsaajien osalta.

Suosituksessa kehotetaan viimeistelemään pankkiunioni. Tavoitteena on riskien vähentäminen ja jakaminen, esim. luomalla eurooppalainen talletussuojajärjestelmä ja ottamalla käyttöön yhteistä kriisinratkaisurahastoa tukeva varautumisjärjestely. Rahoituslaitosten EU-tason valvontaa olisi vahvistettava, jotta vältettäisiin riskien kasautuminen. Järjestämättömien lainojen määrää olisi saatava pienennettyä nopeammin. EU:n pääomamarkkinoita olisi edelleen yhdennettävä ja kehitettävä, jotta erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten olisi helpompaa saada rahoitusta.

Komissio suosittaa myös, että talous- ja rahaliitto viimeistellään ripeästi ottaen unionin sisämarkkinat täysimääräisesti huomioon ja noudattaen avoimuutta ja läpinäkyvyyttä suhteessa euroalueen ulkopuolisiin jäsenvaltioihin.

Lausunnot euroalueen alustavista talousarviosuunnitelmista

Komissio on saanut päätökseen arviointinsa myös siitä, ovatko euroalueen jäsenvaltioiden vuoden 2018 alustavat talousarviosuunnitelmat vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimusten mukaisia. Komissio antoi lausunnon kaikista euromaista (paitsi Kreikasta) eli 18 lausuntoa.

Kuusitoista jäsenvaltiota kuuluu vakaus- ja kasvusopimuksen ennalta ehkäisevän osion piiriin:

Kuuden jäsenvaltion (Alankomaat, Latvia, Liettua, Luxemburg, Saksa ja Suomi) osalta komissio katsoo, että talousarviosuunnitelmat ovat vakaus- ja kasvusopimuksen nojalla vuodeksi 2018 asetettujen vaatimusten mukaisia.

Viiden jäsenvaltion (Irlanti, Kypros, Malta, Slovakia ja Viro) osalta komissio katsoo, että alustavat talousarviosuunnitelmat ovat pitkälti vakaus- ja kasvusopimuksen nojalla vuodeksi 2018 asetettujen vaatimusten mukaisia. Näiden maiden alustavat talousarviosuunnitelmat saattavat johtaa jonkinasteiseen poikkeamaan kunkin maan keskipitkän aikavälin tavoitteesta tai siihen tähtäävältä sopeuttamisuralta.

Viiden jäsenvaltion (Belgia, Italia, Itävalta, Portugali ja Slovenia) osalta on komission mukaan vaarana, että maiden alustavien talousarviosuunnitelmien seurauksena vakaus- ja kasvusopimuksen nojalla vuodeksi 2018 asetettuja vaatimuksia ei noudateta. Näiden maiden alustavat talousarviosuunnitelmat saattavat johtaa merkittävään poikkeamaan keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävältä sopeuttamisuralta. Lisäksi ennustetaan, etteivät Belgia ja Italia pysy velan supistamista koskevan vertailuarvon rajoissa.

Italian suurena pysynyt julkinen velka on huolenaihe. Kirjeessään Italian viranomaisille varapuheenjohtaja Dombrovskis ja komission jäsen Moscovici ilmoittivat, että komissio aikoo arvioida uudelleen keväällä 2018, pysyykö Italia velan supistamista koskevan vertailuarvon rajoissa.

Vakaus- ja kasvusopimuksen korjaavan osion eli liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn piiriin kuuluu vielä kaksi maata:

Ranska voisi siirtyä ennaltaehkäisevän osion piiriin vuodesta 2018, jos liiallinen alijäämä korjattaisiin nopeasti ja kestävästi. Nyt on kuitenkin vaarana, etteivät alustavat talousarviosuunnitelmat ole vakaus- ja kasvusopimuksen nojalla vuodeksi 2018 asetettujen vaatimusten mukaisia. Komission syksyn 2017 talousennusteessa arvioidaan, että vuonna 2018 Ranska poikkeaa merkittävästi vaaditulta keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävältä sopeuttamisuralta eikä pysy velan supistamista koskevan vertailuarvon rajoissa.

Komissio katsoo, että Espanjan alustava talousarviosuunnitelma on pitkälti vakaus- ja kasvusopimuksen nojalla vuodeksi 2018 asetettujen vaatimusten mukainen. Komission syksyn 2017 talousennusteen mukaan julkisen talouden alijäämä on vuonna 2018 pienempi kuin perussopimuksessa suhteessa bruttokansantuotteeseen asetettu kolmen prosentin vertailuarvo. Ennusteen mukaan julkisen talouden alijäämätavoitetta ei kuitenkaan saavuteta ja julkisen talouden sopeutustoimet ovat selvästi riittämättömiä verrattuna suositeltuun tasoon.

Komissio on lisäksi toteuttanut useita toimia vakaus- ja kasvusopimuksen nojalla:

YHDISTYNYT KUNINGASKUNTA

Komissio suosittaa, että liiallista alijäämää koskeva menettely lopetetaan Yhdistyneen kuningaskunnan osalta. Komission ennuste vahvistaa, että Yhdistynyt kuningaskunta on korjannut liiallista alijäämäänsä nopeasti ja kestävästi budjettivuonna 2016–2017.

ROMANIA

Romanian osalta komissio on todennut, että maa ei ole ryhtynyt tuloksellisiin toimiin neuvoston kesäkuussa antaman suosituksen noudattamiseksi. Siksi komissio ehdottaa, että neuvosto antaa Romanialle tarkistetun suosituksen, jossa maata kehotetaan korjaamaan julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävältä sopeutusuralta havaittu merkittävä poikkeama. Neuvosto suositteli kesäkuussa 2017 Romanialle merkittävän poikkeaman menettelyssä, että maa toteutettaisi vuotuisen rakenteellisen sopeutuksen, joka on 0,5 prosenttia suhteessa BKT:hen. Ottaen huomioon suosituksen jälkeisen kehityksen ja Romanian jätettyä toteuttamatta tuloksellisia toimia merkittävän poikkeaman korjaamiseksi komissio ehdottaa nyt tarkistetun suosituksen antamista. Suosituksen mukaan Romanian olisi vuonna 2018 toteutettava vuotuinen rakenteellinen sopeutus, joka on vähintään 0,8 prosenttia suhteessa BKT:hen.

Jatkotoimet

Komissio kehottaa neuvostoa keskustelemaan tänään annetusta paketista ja vahvistamaan siihen sisältyvän ohjauksen. Komissio odottaa mielenkiinnolla hedelmällistä keskustelua Euroopan parlamentin kanssa EU:n ja euroalueen politiikan painopisteistä.

Lisätietoja

Vuotuinen kasvuselvitys 2018

Varoitusmekanismia koskeva kertomus 2018

Euroalueen suositus 2018

Yhteisen työllisyysraportin luonnos 2018

Ehdotus työllisyyden suuntaviivojen tarkistamisesta

Tiedonanto euroalueen alustavista talousarviosuunnitelmista

Seuraa varapuheenjohtaja Dombrovskisia Twitterissä: @VDombrovskis

Seuraa komissaari Moscovicia Twitterissä: @pierremoscovici

Seuraa talouden ja rahoituksen pääosastoa Twitterissä: @ecfin

IP/17/4681

Lisätietoa tiedotusvälineille:

Lisätietoa yleisölle: Europe Direct -palvelu, puh. 00 800 67 89 10 11 tai sähköposti


Side Bar