Navigation path

Left navigation

Additional tools

Euroopan komissio - Lehdistötiedote

Euroopan tulevaisuus: Eurooppalainen koulutusalue vuoteen 2025 mennessä

Strasbourg 14. marraskuuta 2017

Keskustelu Euroopan tulevaisuudesta on täydessä vauhdissa. Euroopan komissio esittää tänään näkemyksensä siitä, miten eurooppalainen koulutusalue saataisiin toteutettua vuoteen 2025 mennessä.

Tarkoituksena on pohjustaa Göteborgissa 17. marraskuuta 2017 pidettävää EU-valtioiden johtajien kokousta, jossa keskustellaan koulutuksen ja kulttuurin tulevaisuudesta. Komission mielestä on kaikkien jäsenvaltioiden yhteisen edun mukaista maksimoida koulutuksen ja kulttuurin tarjoama potentiaali, sillä tämä edistää työpaikkojen luomista, talouden kasvua ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja antaa mahdollisuuden kokea eurooppalaisen identiteetin kirjo koko laajuudessaan.

Yhteen hiileen puhaltava Eurooppa pystyy muovaamaan omaa tulevaisuuttaan sekä vastaamaan ja sopeutumaan uusiin haasteisiin. Yksi Euroopan suurimmista saavutuksista on ollut mantereemme yhdistäminen alueeksi, jolla työntekijät ja kansalaiset voivat liikkua vapaasti. Vapaalle liikkuvuudelle on kuitenkin edelleen esteitä koulutuksen alalla”, sanoo työllisyydestä, kasvusta, investoinneista ja kilpailukyvystä vastaava Euroopan komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen.”Vuoteen 2025 mennessä meidän olisi raivattava esteet toisessa jäsenvaltiossa suoritettavalta kouluttautumiselta, opiskelulta ja tutkimukselta ja tehtävä tästä normaalia toimintaa”, Katainen visioi.

Koulutuksesta, kulttuurista, nuorisoasioista ja urheilusta vastaavan komissaarin Tibor Navracsicsisn mukaan ”pohdittaessa Euroopan tulevaisuutta on laadittava yhteinen kunnianhimoinen suunnitelma siitä, kuinka kulttuurilla ja koulutuksella voidaan edistää yhtenäisyyttä. Koulutus on avainasemassa, koska se antaa meille tarvitsemamme taidot selviytyä yhä monimutkaisemman yhteiskuntamme aktiivisina jäseninä. Koulutuksen ansiosta voimme sopeutua nopeasti muuttuvaan maailmaan, sisäistää eurooppalaisen identiteetin, ymmärtää muita kulttuureja sekä hankkia liikkuvassa, monikulttuurisessa ja yhä digitaalisemmassa yhteiskunnassa tarvittavia uusia taitoja”.

Roomassa maaliskuussa 2017 kokoontuneet EU-valtioiden johtajat sitoutuivat luomaan ”unionin, jossa nuoret saavat parasta koulutusta ja voivat opiskella ja löytää työtä kaikkialta Euroopasta.” Komissio uskoo, että koulutus ja kulttuuri voivat olla keskeisessä asemassa pyrittäessä löytämään ratkaisu ikääntyvän työvoiman, digitalisoitumisen ja uusien taitotarpeiden aiheuttamiin ongelmiin. Lisäksi niillä voidaan edistää kriittistä ajattelua ja medialukutaitoa ”vaihtoehtoisten totuuksien” ja disinformaation riskin kasvaessa verkossa sekä lisätä yhteenkuuluvuuden tunnetta populismin ja muukalaisvihan vallatessa alaa.

Eurooppalaisella koulutusalueella olisi saavutettava seuraavat tavoitteet:

  • Tehdään liikkuvuudesta todellisuutta kaikille: käytetään hyödyksi Erasmus+-ohjelmasta ja Euroopan solidaarisuusjoukoista saadut myönteiset kokemukset ja laajennetaan niihin osallistumista sekä otetaan käyttöön EU:n opiskelijakortti, joka on uusi käyttäjäystävällinen tapa tallentaa tietoja opiskelijoiden opintosuorituksista;
  • Tunnustetaan tutkintotodistukset vastavuoroisesti:käynnistetään Bolognan prosessiin pohjautuva uusi ”Sorbonnen prosessi”, jossa valmistellaan korkea-asteen koulutuksen ja koulujen päästötodistusten vastavuoroista tunnustamista;
  • Tehostetaan opinto-ohjelmien kehittämistä koskevaa yhteistyötä: laaditaan suosituksia, joilla pyritään varmistamaan, että koulutusjärjestelmät tarjoavat kaikki nykymaailmassa tarvittavat tiedot, taidot ja pätevyydet;
  • Parannetaan kielten opiskelua: vahvistetaan uusi viitearvo, jonka mukaan kaikkien keskiasteen tutkinnon suorittavien nuorten eurooppalaisten tulisi osata hyvin kahta kieltä äidinkiel(t)ensä lisäksi vuoteen 2025 mennessä;
  • Edistetään elinikäistä oppimista: pyritään yhdenmukaistamaan toimintatapoja ja korotetaan koko elämänsä ajan opiskelevien ihmisten osuus 25 prosenttiin vuoteen 2025* mennessä;
  • Valtavirtaistetaan innovointia ja digitaalista koulutusta: edistetään innovatiivista ja digitaalista koulutusta ja valmistellaan uusi digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelma;
  • Tuetaan opettajia: moninkertaistetaan Erasmus+-ohjelmaan ja eTwinning-verkostoon osallistuvien opettajien lukumäärä ja tarjotaan ohjeistusta opettajien ja koulunjohtajien ammattitaidon kehittämisessä;
  • Perustetaan eurooppalaisten yliopistojen verkosto, jotta eurooppalaiset huippukorkeakoulut voivat harjoittaa saumatonta yhteistoimintaa yli rajojen, sekä tuetaan eurooppalaisen ja ylikansallisen hallintotavan laitoksen perustamista;
  • Investoidaan koulutukseen: käytetään EU-ohjausjaksoa tukemaan koulutuspolitiikan parantamiseen tähtääviä rakenneuudistuksia ja rahoitetaan koulutusta EU:n varoilla ja investointivälineillä sekä asetetaan uusi vertailuarvo, jonka mukaan jäsenvaltioiden olisi käytettävä 5 % bruttokansantuotteestaan koulutukseen.
  • Suojellaan kulttuuriperintöä ja edistetään eurooppalaista identiteettiä ja kulttuuria: valmistellaan kulttuuriperintöä koskeva EU:n toimintasuunnitelma ensi vuonna vietettävän kulttuuriperinnön teemavuoden ansiosta lisääntyvää näkyvyyttä hyväksi käyttäen ja laaditaan neuvoston suositus yhteisistä arvoista, inklusiivisesta opetuksesta ja opetuksen eurooppalaisesta ulottuvuudesta;
  • Lujitetaan useiden eurooppalaisten yleisradioyhtiöiden v. 1993 perustaman Euronews-kanavan eurooppalaista ulottuvuutta, jotta saatavillamme olisi riippumattomia ja laadukkaita uutisia yleiseurooppalaisesta näkökulmasta lähettävä eurooppalainen kanava.

Taustaa

Jäsenvaltiot ovat itse ensisijaisessa vastuussa koulutus- ja kulttuuripolitiikasta kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla. Euroopan unionilla on kuitenkin ollut tässä tärkeä täydentävä tehtävä vuosien mittaan. Tämä koskee erityisesti valtioiden rajat ylittävää toimintaa. Esim. Erasmus-ohjelma (vuodesta 2014 alkaen Erasmus+) perustettiin 30 vuotta sitten, ja sen kautta on 9 miljoonaa henkilöä voinut opiskella, osallistua harjoitteluun, opettaa tai tehdä vapaaehtoistyötä toisessa maassa.

Viime vuosikymmenen aikana Euroopan unioni on myös kehittänyt useita ei-sitovia välineitä auttaakseen jäsenvaltioita suunnittelemaan omia koulutuspolitiikkojaan. Jäsenvaltioiden koulutusyhteistyö on vuodesta 2000 alkaen tapahtunut eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisissa puitteissa, jossa asetetaan yhteiset tavoitteet ja vertailuarvot.

EU asetti vuonna 2010 itselleen kaksi koulutustavoitetta Eurooppa 2020 -strategian puitteissa. Tavoitteiden saavuttamisessa on edetty hyvin. Koulunkäynnin keskeytti 13,9 prosenttia oppilaista vuonna 2010, mutta vuonna 2016 tämä osuus oli alentunut 10,7 prosenttiin. Tavoitteena on alentaa se vielä 10 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus oli 39,1 prosenttia vuonna 2016, kun se oli vain 34 prosenttia vuonna 2010. Tavoitteena on korottaa tämä osuus 40 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä.

Komissio katsoo, että nyt on aika hyödyntää tätä pohjatyötä ja pyrkiä entistäkin kunnianhimoisempiin tavoitteisiin.

Tämän uudistuksen ohjaamiseksi ja Euroopan tulevaisuutta koskevan keskustelun herättämiseksi puheenjohtaja Juncker esitti 13. syyskuuta 2017 pitämässään unionin tilaa koskevassa puheessa etenemissuunnitelman kohti yhtenäisempää, vahvempaa ja demokraattisempaa unionia. Göteborgissa 17. marraskuuta 2017 järjestettävä kokous tarjoaa EU-valtioiden johtajille tilaisuuden keskustella siitä, miten eurooppalaista identiteettiä voidaan lujittaa koulutuksen ja kulttuurin avulla.

Lisätietoja

Tiedonanto: Eurooppalainen koulutusalue vuoteen 2025 mennessä: eurooppalaisen identiteetin edistäminen koulutuksen ja kulttuurin avulla

Eurooppalaisen identiteetin vahvistamista koulutuksen ja kulttuurin avulla koskevat tietosivut

EU:n poliittisen strategian keskuksen (EPSC) strateginen muistio, jossa luetellaan kymmenen koulutuksen mullistavaa trendiä.

Komission koulutuksen seurantakatsaus 2017: keskeiset luvut koulutuksen tilasta EU:ssa

#FutureOfEurope #EURoad2Sibiu

 

* Suomenkielisessä toisinnossa korjattiin virheellinen vuosiluku 23. marraskuuta.

IP/17/4521

Lisätietoa tiedotusvälineille:

Lisätietoa yleisölle: Europe Direct -palvelu, puh. 00 800 67 89 10 11 tai sähköposti


Side Bar