Navigation path

Left navigation

Additional tools

Euroopan komissio - Lehdistötiedote

EU:n kauppasopimuksista konkreettisia hyötyjä

Bryssel 9. marraskuuta 2017

Uudessa komission kertomuksessa tuodaan esiin EU:n voimassa olevista kauppasopimuksista saatuja myönteisiä tuloksia ja määritellään aihealueita, joilla parannukset ovat tarpeen.

EU on tänään julkaissut kertomuksen, jossa arvioidaan sen nykyisten kauppasopimusten täytäntöönpanoa. Tämä laaja-alainen kertomus on ensimmäinen laatuaan ja antaa tarkemman kuvan siitä, mitä tapahtuu sen jälkeen, kun kauppasopimukset on neuvoteltu ja ne ovat tulleet voimaan.

Kertomuksen julkaiseminen on jälleen askel eteenpäin kohti täysin avointa ja osallistavaa kauppapolitiikkaa EU:n ”Kaikkien kauppa” -strategiassa vuonna 2015 esitettyjen komission sitoumusten mukaisesti.

Kauppapolitiikasta vastaava komissaari Cecilia Malmström totesi komission kertomusta kommentoidessaan: ”EU:n kauppapolitiikan onnistumista ei mitata ainoastaan uusien kauppasopimusten määrällä vaan myös varmistamalla, että voimassa olevista sopimuksista todella on hyötyä. Tänään julkaistu kertomus osoittaa, että kauppasopimuksemme vahvistavat Euroopan taloutta: ne ovat lisänneet vientiä merkittävästi ja tuottaneet näin hyötyjä EU:n yrityksille ja niiden työntekijöille. Olemme myös oikealla tiellä pyrkiessämme tekemään konkreettista yhteistyötä kumppaniemme kanssa työ- ja ympäristönormien alalla. Lisäksi kertomus antaa arvokasta tietoa siitä, mitä me voimme tehdä paremmin, kun teemme uusia sopimuksia.”

EU:n sopimusten todetaan lisäävän yleisesti EU:n vientiä ja kasvua. Vientimäärät ovat kasvaneet huomattavasti esimerkiksi seuraaviin maihin:

  • Meksiko (+ 416 % vuodesta 2000)
  • Chile (+ 170 % vuodesta 2003)
  • Etelä-Korea (+ 59 % vuodesta 2011)
  • Serbia (+ 62 % vuodesta 2013).

Kertomus osoittaa, että eniten hyötyvät usein EU:n maatalousala ja moottoriajoneuvojen ala. Esimerkiksi autojen vienti Etelä-Koreaan on kasvanut 244 prosenttia vuodesta 2011, ja Kolumbian ja Perun kanssa tehty sopimus lisäsi huomattavasti EU:n maataloustuotteiden vientiä (Kolumbiaan 92 % ja Peruun 73 %).

Komission kertomuksessa tarkastellaan myös sopimusten kauppaa ja kestävää kehitystä koskeviin lukuihin sisältyvien määräysten vaikutusta. Mukana tarkastelussa ovat ympäristönsuojelu ja työntekijöiden oikeudet, jotka otetaan huomioon uusissa sopimuksissa. On vielä liian aikaista tehdä yleisiä päätelmiä EU:n kauppasopimuksiin sisältyvien kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamisesta, sillä kyseessä on suhteellisen uusi käytäntö. On kuitenkin jo olemassa lukuisia esimerkkejä hyvästä yhteistyöstä asioissa, jotka menevät kaupan vapauttamista pitemmälle, mikä on tullut mahdolliseksi näiden sopimusten ansiosta. EU voisi esimerkiksi olla mukana toimissa, jotka liittyvät yhdistymisvapauteen, ammattiliittojen jäseniin kohdistuvaan väkivaltaan, lapsityövoimaan, työsuojelutarkastuksiin, työehtosopimusneuvotteluihin, kolmikantaneuvotteluihin sekä työterveyteen ja -turvallisuuteen.

Komission kertomuksessa esiin tuodut ensimmäiset kokemukset kestävää kehitystä koskevien lukujen täytäntöönpanosta liittyvät komission laajempaan keskusteluun siitä, miten EU:n kauppasopimusten kestävää kehitystä koskevien määräysten vaikuttavuutta voidaan parantaa. Keskustelu käynnistettiin tämän vuoden heinäkuussa esitetyllä tausta-asiakirjalla.

Kertomuksessa esitetään myös, mitä voitaisiin parantaa, jotta voimassa olevista sopimuksista saataisiin entistä enemmän hyötyä. Vaikka kauppasopimuksilla on yleisesti myönteinen vaikutus EU:n vientiin, EU:n yritykset eivät hyödynnä kaikkia tarjolla olevia mahdollisuuksia. EU:n yritykset käyttävät esimerkiksi tullinalennuksia vähemmän kuin niiden kauppakumppanit. Viennissä maihin, joiden kanssa on tehty uusimpia kauppasopimuksia, EU:n yritykset hyödyntävät noin 70 prosenttia tullinalennuksista, joita heidän viennilleen voitaisiin myöntää, kun kauppakumppanit käyttävät näitä tullinalennuksia noin 90 prosentissa tapauksista.

Joidenkin arkojen tuotteiden kohdalla EU ja sen kumppanit ovat täydellisen vapauttamisen sijaan sopineet markkinoiden hallitusta avaamisesta tullittomien tariffikiintiöiden avulla. Kertomus osoittaa, että EU:n viejät jättävät usein käyttämättä näitä mahdollisuuksia: juuston osalta kokonaiskiintiöstä käytettiin vain 4,3 prosenttia viennissä Peruun, 7,9 prosenttia viennissä Kolumbiaan ja 44 prosenttia viennissä Keski-Amerikkaan. Sama koskee joidenkin EU:n myöntämien arkoja tuotteita koskevien tariffikiintiöiden käyttöä, vaikka nämä kuuluvat kiistanalaisimpiin kysymyksiin neuvottelujen aikana.

Komission kertomuksessa korostetaan kasvavaa tarvetta lisätä EU:n yritysten – erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten – keskuudessa tietoisuutta sopimusten tarjoamista mahdollisuuksista viennin ja liiketoiminnan kasvattamiseen.

Kertomuksesta käydään seuraavaksi keskusteluja, joihin osallistuvat Euroopan parlamentin jäsenet ja neuvostossa kokoontuvat jäsenvaltioiden edustajat. Komissaari Malmström esittelee kertomuksen jäsenvaltioiden ministereille neuvoston kokouksessa perjantaina 10. marraskuuta. Kertomus toimii myös kansalaisyhteiskunnan kanssa käytävän keskustelun pohjana. Seuraava tilaisuus keskusteluun on EU:n kauppapolitiikan päivän yhteydessä 5. joulukuuta Brysselissä.

Lisätietoja

Raportti kokonaisuudessaan

Tietosivu

Komissaari Malmströmin blogikirjoitus: Reviewing our trade agreements

EU:n kauppasopimukset

Kauppapolitiikan avoimuus käytännössä

EU:n kauppapolitiikan päivä

IP/17/4486

Lisätietoa tiedotusvälineille:

Lisätietoa yleisölle: Europe Direct -palvelu, puh. 00 800 67 89 10 11 tai sähköposti


Side Bar