Navigation path

Left navigation

Additional tools

Euroopan komissio - Lehdistötiedote

Koulutus Euroopassa: eriarvoisuus on edelleen haaste

Bryssel 9. marraskuuta 2017

Komission tänään julkaisema vuotta 2017 koskeva koulutuksen seurantakatsaus (Education and Training Monitor) osoittaa, että jäsenvaltioiden koulutusjärjestelmien inklusiivisuus ja tuloksellisuus lisääntyy. Toisaalta se kertoo myös, että koulumenestys riippuu pitkälti sosioekonomisesta taustasta.

Euroopan komissio auttaa jäsenvaltioita varmistamaan, että niiden koulutusjärjestelmät tuottavat tulosta. Tietojen kokoaminen vuosittain julkaistavaan koulutuksen seurantakatsaukseen on tärkeä osa tätä työtä. Uusin katsaus osoittaa, että vaikka jäsenvaltiot ovat edistyneet useimpien koulutuksen uudistamista koskevien EU:n tavoitteiden suhteen, eriarvoisuuden kitkemiseksi koulutuksen alalla tarvitaan vielä lisätoimia.

Koulutus-, kulttuuri-, nuoriso- ja urheiluasioista vastaava komissaari Tibor Navracsics toteaa, että eriarvoisuus estää yhä liian monia eurooppalaisia hyödyntämästä kykyjään parhaalla mahdollisella tavalla. Eriarvoisuus on myös uhka sosiaaliselle yhteenkuuluvuudelle, pitkän aikavälin talouskasvulle ja vauraudelle. Liian usein koulutusjärjestelmämme pitävät eriarvoisuutta yllä, kun vähävaraisille ei tarjota kouluttautumismahdollisuuksia tai kun vanhempien sosiaalinen asema määrää koulutustason niin, että köyhyys ja heikommat mahdollisuudet työmarkkinoilla siirtyvät sukupolvelta toiselle. ”Meidän on tehtävä enemmän tällaisen eriarvoisuuden poistamiseksi. Koulutusjärjestelmien erityisenä tehtävänä on edistää oikeudenmukaisemman yhteiskunnan luomista tarjoamalla kaikille yhtäläiset mahdollisuudet”, Navracics vaatii.

Koulutustaso on merkittävä sosiaalisten tuotosten määrittäjä. Pelkän peruskoulutuksen saaneet ovat köyhiä tai sosiaalisesti syrjäytyneitä lähes kolme kertaa todennäköisemmin kuin korkea-asteen tutkinnon suorittaneet. Koulutuskatsauksen tuoreimmat tiedot osoittavat myös, että vuonna 2016 ylemmän perusasteen suorittaneista 18–24-vuotiaista nuorista vain 44 prosenttia oli työelämässä. Myös koko väestön keskuudessa 15–64-vuotiaiden työttömyysaste on pelkän peruskoulutuksen saaneilla paljon korkeampi (16,6 %) kuin korkea-asteen tutkinnon suorittaneilla (5,1 %). Toisaalta sosioekonominen asema määrittää koulumenestystä: jopa 33,8 prosenttia kaikkein heikoimman sosioekonomisen taustan oppilaista suoriutuu opinnoissaan heikosti, kun vastaava luku on kaikkein etuoikeutetuimpien joukossa 7,6 prosenttia.

Yksi EU:n tavoitteista on, että lukutaidossa, matematiikassa ja luonnontieteissä heikosti suoriutuvien 15-vuotiaiden osuus pienenee 15 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Kokonaisuutena EU on kuitenkin loittonemassa tästä tavoitteesta etenkin luonnontieteiden alalla, missä heikosti suoriutuvien osuus on vuosina 2012–2015 noussut 16 prosentista 20,6 prosenttiin.

Erityisen heikossa asemassa ovat EU:n ulkopuolella syntyneet. He ovat usein alttiina monenlaisille riskeille ja haitoille, joita ovat vanhempien köyhyys tai vähäinen koulutus, kotikielenä muu kuin paikallinen kieli, niukemmat kulttuuriset resurssit ja eristyneisyys ja sosiaalisten verkostojen vähyys uudessa kotimaassa. Maahanmuuttajataustaisilla nuorilla on suurempi riski suoriutua heikosti koulussa ja keskeyttää koulunkäynti varhaisessa vaiheessa. Vuonna 2016 peräti 33,9 prosentilla EU:ssa asuvista 30–34-vuotiaista EU:n ulkopuolella syntyneistä oli alhainen koulutustaso (enintään ylemmän perusasteen koulutus), kun EU:ssa syntyneistä vastaava koulutustaso oli 14,8 prosentilla.

Koulutusinvestoinnit ovat kaikkialla Euroopassa alkaneet finanssikriisin jälkeen hieman lisääntyä (reaalimääräisesti 1 prosentin vuodessa). Ne kasvoivat noin kahdessa kolmasosassa jäsenvaltioista. Neljässä jäsenvaltiossa koulutusinvestoinnit kasvoivat yli 5 prosenttia.

EU-johtajat keskustelevat koulutuksesta ja kulttuurista Göteborgissa 17. marraskuuta osana ”Yhteisen tulevaisuutemme rakentamiseen” liittyviä toimia. Euroopan komissio esittää koulutuksen seurantakatsauksen tämänvuotiset tiedot. Göteborgissa on tarkoitus nostaa esiin ja korostaa koulutuksen uudistamisen poliittista merkitystä.

Komissaari Navracsics järjestää 25. tammikuuta 2018 kaikkien aikojen ensimmäisen koulutusalan huippukokouksen, johon kutsutaan korkean tason edustajia kaikista jäsenvaltioista pohtimaan, miten jäsenvaltioiden koulutusjärjestelmien inklusiivisuutta ja tuloksellisuutta voitaisiin lisätä.

Tausta

Koulutuksen seurantakatsaus 2017 on Euroopan koulutusjärjestelmien kehitystä tarkasteleva vuosittainen raportti, johon on koottu paljon erilaisia tietoja. Se julkaistaan nyt kuudennen kerran. Siinä mitataan EU:n edistymistä kuuden Koulutus 2020 -tavoitteen suhteen: 1) koulunkäynnin lopettaneiden 18–24-vuotiaiden osuus on alle 10 prosenttia, 2) vähintään 40 prosentilla 30–34-vuotiaista on korkea-asteen koulutus, 3) vähintään 95 prosenttia nelivuotiaista ja sitä vanhemmista alle kouluikäisistä lapsista osallistuu varhaiskasvatukseen, 4) lukemisessa, matematiikassa ja luonnontieteissä heikosti menestyvien 15‑vuotiaiden osuus on alle 15 prosenttia, 5) vähintään 82 prosenttia äskettäin tutkinnon suorittaneista (20–34-vuotiaista, joilla on vähintään toisen asteen koulutus) on työllistynyt, 6) vähintään 15 prosenttia aikuisista osallistuu aikuiskoulutukseen.

Seurantakatsauksessa analysoidaan eurooppalaisten koulutusjärjestelmien pahimpia ongelmakohtia ja esitetään toimenpiteitä, joilla koulutus voitaisiin saada paremmin yhteiskunnan ja työmarkkinoiden tarpeita vastaavaksi. Katsaukseen sisältyy maiden välinen vertailu, 28 perusteellista maakohtaista raporttia ja verkkosivusto, jolla on lisätietoja. Euroopan investointiohjelma, Erasmus+-ohjelma, Euroopan rakenne- ja investointirahastot, nuorisotyöllisyysaloite mukaan lukien, Euroopan solidaarisuusjoukot sekä Horisontti 2020 -ohjelma ja Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti edistävät investointeja ja tukevat koulutuspolitiikan ensisijaisia tavoitteita.

Lisätietoja

Koulutuksen seurantakatsaus 2017

Seurantakatsauksen verkkosivut

IP/17/4261

Lisätietoa tiedotusvälineille:

Lisätietoa yleisölle: Europe Direct -palvelu, puh. 00 800 67 89 10 11 tai sähköposti


Side Bar