Navigation path

Left navigation

Additional tools

Euroopan komissio - Lehdistötiedote

Talouspolitiikan EU-ohjausjakson talvipaketti: jäsenvaltioiden edistyminen talous- ja sosiaalipoliittisissa tavoitteissa

Bryssel 22. helmikuuta 2017

Euroopan komissio julkaisee tänään jäsenvaltioiden taloudellista ja sosiaalista tilannetta koskevan analyysinsa, johon sisältyy arvio jäljellä olevista epätasapainoista.

Samalla julkaistaan myös raportti finanssipoliittisen sopimuksen täytäntöönpanosta, kertomus, jossa analysoidaan Italian velkatilannetta, ja kertomus tilastojen vääristämisestä Itävallassa ja neuvostolle osoitettuehdotus sakkojen määräämisestä asian vuoksi.

Jäsenvaltiot ovat onnistuneet toteuttamaan viime vuonna saamaansa ohjausta, joka perustuu investointien edistämisen, rakenneuudistusten toteuttamisen ja vastuullisen finanssipolitiikan yhteisvaikutukseen. Talvipaketiksi kutsuttu jäsenvaltioiden edistymisen arviointi on osa talouspolitiikan vuotuista EU-tason ohjausjaksoa. Paketti on jatkoa viime viikolla julkaistulle talousennusteelle.

Tänään julkaistavissa 27 maaraportissa (kaikista jäsenvaltioista paitsi Kreikasta, joka on vakaustukiohjelman kohteena) esitetään komission vuotuinen analyysi jäsenvaltioiden talouden tilasta ja tarvittaessa arvio makrotalouden epätasapainoista. Marraskuussa julkaistiin vuotuinen kasvuselvitys 2017 ja euroaluetta koskevat suositukset, joissa asetetaan seuraavan vuoden painopisteet EU:n tasolla. Tänään julkaistavan paketin myötä huomio siirtyy talouspolitiikan EU-ohjausjaksossa jäsenvaltiotasolle ennen keväällä laadittavia maakohtaisia suosituksia.

Maaraporttien julkaiseminen varhaisessa vaiheessa ennen kansallisten ohjelmien esittämistä ja maakohtaisten suositusten päivittämistä kuuluu toimiin, joilla Junckerin komissio virtaviivaistaa ja vahvistaa talouspolitiikan EU-ohjausjaksoa. Tarkoituksena on, että jää aikaa keskustella jäsenvaltioiden kanssa EU:n ja kansallisen tason painopisteistä ja että työllisyys- ja sosiaalinäkökohdat painottuvat enemmän.

Eurosta ja työmarkkinavuoropuhelusta vastaava varapuheenjohtaja Valdis Dombrovskis, joka on myös rahoitusvakaudesta, rahoituspalveluista ja pääomamarkkinaunionista vastaava komissaari, totesi tämänpäiväisen analyysin osoittavan, että komission strategia, joka perustuu investointien edistämisen, rakenneuudistuksiin ja vakaaseen finanssipolitiikkaan, kantaa hedelmää. ”Siksi meidän on edelleen jatkettava finanssikriisin jälkihoitoa ja talouksiemme rakenteellisten heikkouksien korjaamista sen sijaan, että antaisimme ihmisille lupauksia, joita ei voida toteuttaa. EU:n ja kansallisen tason politiikalla on pyrittävä vahvistamaan taloutta ja huolehtimaan siitä, että elpyminen koskettaa kaikkia.”

Työllisyys- ja sosiaaliasioista, osaamisesta ja työvoiman liikkuvuudesta vastaava komissaari Marianne Thyssen in mukaan edistyminen on todellista. Työllisyys jatkaa kasvuaan ja palkat alkavat nousta. ”Maltillisen kasvun palautuessa meidän on käytettävä tilaisuus torjua tarmokkaammin köyhyysriskiä, tuloeroja ja epätasa-arvoisia mahdollisuuksia”, Thyssen jatkoi.

Talous- ja rahoitusasioista, verotuksesta ja tulliasioista vastaava komissaari Pierre Moscovici puolestaan totesi, että ”monet EU-maat ovat vuoden aikana edelleen edistyneet – vaikkeivät vielä riittävästi – keskeisten taloushaasteidensa ratkaisemisessa. Kun ympärillämme on niin paljon epävarmuutta, yksi asia on varma: nämä haasteet voidaan ratkaista vain, jos nykyiset vallanpitäjät ja heidän seuraajansa tarttuvat niihin määrätietoisesti.”

Tänään julkaistuissa maaraporteissa esitetty analyysi osoittaa, että useimmissa jäsenvaltioissa talouden elpyminen on auttanut vähentämään työttömyyttä, vaikka työttömyysasteet ovatkin edelleen kriisiä edeltänyttä tasoa korkeampia. Perusteellisista tarkasteluista, joita sisältyy joihinkin maaraportteihin, käy ilmi, että suuret vaihtotaseen alijäämät on korjattu, ja huomattava yksityinen, julkinen ja ulkomaanvelkakanta ovat alkaneet supistua suhteessa bruttokansantuotteeseen. Joitakin riskejä kuitenkin vielä on: suuret vaihtotaseen ylijäämät ovat pienentyneet vain vähän, ja joissakin jäsenvaltioissa järjestämättömien lainojen suuri määrä rasittaa rahoitusalaa.

Viime marraskuussa komissio käynnisti 13 jäsenvaltion perusteelliset tarkastelut tutkiakseen, onko niiden makrotaloudessa epätasapainoja ja arvioidakseen epätasapainojen vakavuutta. Kaikkien tänä vuonna perusteellisesti tarkasteltujen 13 jäsenvaltion taloudessa oli viime vuonna epätasapainoja tai liiallisia epätasapainoja. Tarkastelujen tulokset sisältyvät kyseisten jäsenvaltioiden maaraportteihin.

Komissio totesi, että Suomen taloudessa ei nyt ole makrotalouden epätasapainoa koskevassa menettelyssä tarkoitettuja epätasapainoja. Muissa 12 jäsenvaltiossa on joko epätasapainoja (kuusi jäsenvaltiota) tai liiallisia epätasapainoja (samoin kuusi jäsenvaltiota). Näihin 12 jäsenvaltioon kohdistetaan edelleen erityisseurantaa, joka vaihtelee sen mukaan, minkälaisista ja kuinka vakavista epätasapainoista on kyse. Seurannassa keskitytään jäsenvaltioiden toteuttamiin vastatoimiin kansallisten viranomaisten kanssa käytävän tehostetun vuoropuhelun, asiantuntijakäyntien ja edistymistä koskevien selvitysten avulla. Perusteellisten tarkastelujen tulokset ovat tiivistettynä seuraavat:

  • Bulgarian, Ranskan, Kroatian, Italian, Portugalin ja Kyproksen taloudessa on liiallisia epätasapainoja.
  • Saksan, Irlannin, Espanjan, Alankomaiden, Slovenian ja Ruotsin taloudessa on epätasapainoja.
  • Suomen taloudessa ei ole epätasapainoja.

Finanssipoliittisen sopimuksen saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä

Kollegio hyväksyi tänään myös tiedonannon ja kertomuksen finanssipoliittisen sopimuksen saattamisesta osaksi kansallista lainsäädäntöä. Finanssipoliittinen sopimus on keskeinen osa hallitustenvälistä sopimusta talous- ja rahaliiton vakaudesta, yhteensovittamisesta sekä ohjauksesta ja hallinnasta (vakaussopimus). Sopimuksella 22 jäsenvaltiota (euroalueen jäsenvaltiot sekä Bulgaria, Tanska ja Romania) ovat sitoutuneet noudattamaan vahvempaa julkisen talouden kurinalaisuutta ja tasapainoisen talousarvion sääntöä korjausmekanismeineen. Finanssipoliittinen sopimus on osa EU:n reagointia talous- ja finanssikriisiin. Joitakin sopimuksen osia on sittemmin sisällytetty EU:n lainsäädäntöön.

Tänään julkaistu kertomus osoittaa, että kaikki jäsenvaltiot, jotka ovat finanssipoliittisen sopimuksen osapuolia, ovat nyt ottaneet sopimuksen sisällön kansallisiin finanssipolitiikan kehyksiinsä. Kansalliset mallit vaihtelevat, mutta tämä on luonnollinen seuraus siitä, että vakaussopimuksessa ainoastaan esitetään periaatteet ja suhteellisen väljät vaatimukset.

Finanssipoliittista sopimusta tehtäessä päädyttiin hallitustenväliseen sopimukseen, koska sopimuksen tekeminen EU:n oikeusjärjestyksen puitteissa ei ollut mahdollista. On kuitenkin kaavailtu toimia, joilla vakaussopimus otetaan osaksi EU:n lainsäädäntöä, jotta demokraattista vastuuvelvollisuutta ja sopimuksen hyväksyttävyyttä kaikkialla unionissa voidaan lisätä.

Kertomus Italian velkatilanteesta

Komissio on myös antanut Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 126 artiklan 3 kohdan nojalla Italiaa koskevan kertomuksen, jossa se arvioi, noudattaako maa vakaus- ja kasvusopimuksen velkakriteeriä ja velan vähentämiseen tähtäävää vertailuarvoa.

Italian hallitus on luvannut viimeistään huhtikuussa 2017 hyväksyä rakenteellisia lisätoimenpiteitä, joiden vaikutus on vähintään 0,2 prosenttia suhteessa BKT:hen, jotta voitaisiin lähestyä tilannetta, jossa Italian voidaan katsoa pitkälti noudattavan ennaltaehkäisevää osiota. Kertomuksessa todetaan, että ellei näistä toimenpiteistä ole määräaikaan mennessä uskottavasti päätetty, on katsottava, että perussopimuksessa ja asetuksessa (EY) N:o 1467/1997 määritelty velkakriteeri ei tällä hetkellä täyty.

Päätös siitä, suositellaanko liiallisen alijäämän menettelyn aloittamista, tehdään kuitenkin vasta komission kevään 2017 talousennusteen perusteella ottaen huomioon vuoden 2016 todelliset tiedot ja Italian viranomaisten helmikuussa 2017 tekemien finanssipoliittisten sitoumusten täytäntöönpano.

Kertomus tilastollisesta vääristelystä ja ehdotus neuvoston päätökseksi Itävallalle määrättävästä sakosta

Komissio on tänään hyväksynyt myös ehdotuksen neuvoston täytäntöönpanopäätökseksi, jolla Itävalta määrätään maksamaan 29,8 miljoonan euron sakko eräiden julkista velkaa koskevien tietojen vääristelystä. Asiaa koskevan selvityksen ja Itävallan viranomaisten kanssa käytyjen keskustelujen perusteella komissio on todennut, että Salzburgin osavaltion hallintoelinten törkeä huolimattomuus on johtanut vääristelyyn Eurostatille tehdyissä vuosien 2012 ja 2013 tilastoilmoituksissa Itävallan alijäämästä ja velasta vuosina 2008–2012. Sen jälkeen kun Itävallan velka- ja alijäämäluvut huhtikuussa 2014 korjattiin, Eurostat on julkaissut ne ilman varaumia.

Talouspolitiikan EU-ohjausjakson seuraavat vaiheet

Neuvoston on määrä keskustella komission maaraporteista ja perusteellisten tarkastelujen tuloksista. Sen jälkeen komissio järjestää jäsenvaltioiden kanssa kahdenvälisiä kokouksia niitä koskevista raporteista. Varapuheenjohtajat ja komissaarit käyvät jäsenvaltioissa tapaamassa hallitusten ja kansallisten parlamenttien edustajia, työmarkkinaosapuolia ja muita sidosryhmiä. Nämä keskustelut liittyvät siihen, että jäsenvaltioiden osallistumista ennen maaraporttien julkaisemista on lisätty. Keskustelut jatkuvat kansallisten uudistusohjelmien ja vakaus- tai lähentymisohjelmien laatimiseen asti.

Komissio ehdottaa, että jäsenvaltiot ottavat kansalliset parlamentit ja työmarkkinaosapuolet tiiviisti mukaan keskusteluihin. Näin varmistetaan, että laajempi sidosryhmäjoukko ottaa uudistusprosessin omakseen. Jäsenvaltioita pyydetään selittämään, miten alue- ja paikallisviranomaiset osallistuvat ohjelman valmisteluun, koska toteutus riippuu myös hallinnon eri tasoista.

Myöhemmin keväällä komissio antaa ehdotuksen uusiksi maakohtaisiksi suosituksiksi.

Tausta

Maaraporttien julkaiseminen varhaisessa vaiheessa kuuluu Junckerin komission toimiin, joilla talouspolitiikan EU-ohjausjaksoa virtaviivaistetaan ja vahvistetaan viiden puheenjohtajan raportin ja komission Euroopan talous- ja rahaliiton viimeistelemiseksi esittämien toimien mukaisesti. Nämä muutokset tehtiin, jotta EU:n painopisteistä – ja myös euroalueen haasteista – voidaan käydä tuloksellista vuoropuhelua heti talouspolitiikan EU-ohjausjakson alussa ja saadaan enemmän aikaa vuoropuhelulle jäsenvaltioiden ja sidosryhmien kanssa kaikilla tasoilla. Maaraporteissa näkyy myös se, että komissio on nyt lisännyt työllisyys- ja sosiaalinäkökohtien painottamista talouspolitiikan EU-ohjausjaksossa.

Lisäksi komissio teki viime vuonna makrotalouden epätasapainoa koskevasta menettelystä selvemmän ja läpinäkyvämmän vähentämällä epätasapainoluokkien määrän kuudesta seuraaviin neljään: makrotaloudessa 1) ei ole epätasapainoja, 2) on epätasapainoja, 3) on liiallisia epätasapainoja ja 4) on liiallisia epätasapainoja, jotka edellyttävät korjaavia toimia. Tästä ilmoitettiin lokakuussa 2015 annetussa tiedonannossa toimista Euroopan talous- ja rahaliiton viimeistelemiseksi.

Lisätietoja

Taustatiedote (englanniksi)

Tiedonanto maaraporteista

Maaraportit

Tiedonanto ja kertomus finanssipoliittisesta sopimuksesta

Kertomus Italian velkatilanteesta (englanniksi)

Ehdotus neuvoston päätökseksi Itävallalle määrättävästä sakosta

Itävaltaa koskeva taustatiedote (englanniksi)

Itävaltaa koskeva raportti (englanniksi)

Talven 2017 talousennuste (englanniksi)

Vuoden 2017 talouspolitiikan EU-ohjausjakson käynnistyminen: Syyspaketti (englanniksi)

Varoitusmekanismia koskeva kertomus 2017

 

IP/17/308

Lisätietoa tiedotusvälineille:

Lisätietoa yleisölle: Europe Direct -palvelu, puh. 00 800 67 89 10 11 tai sähköposti


Side Bar