Navigation path

Left navigation

Additional tools

Euroopan komissio - Lehdistötiedote

Romaniväestön osallistaminen: koulunkäynti- ja työllistymismahdollisuuksia on parannettava edelleen

Bryssel 30. elokuuta 2017

Komissio julkaisi tänään tulokset arvioinnista, jossa selvitettiin, miten jäsenvaltiot toteuttavat romanien integraatiota edistäviä kansallisia strategioitaan.

Arvioinnista käy ilmi, miten romanien tilanne on muuttunut vuodesta 2011. Kokonaistilanne paranee vähitellen. Esimerkiksi romanien osallistuminen varhaiskasvatukseen on lisääntynyt ja koulupudokkaiden osuus vähentynyt. Toisaalta arviointi osoittaa, että jopa 80 prosenttia romaneista on edelleen köyhyysriskin piirissä, vaikka tämä osuus onkin vähentynyt vuodesta 2011.

Komission ensimmäinen varapuheenjohtaja Frans Timmermans toteaa EU rakentuvan suvaitsevaisuuden ja tasa-arvon pohjalle. ”Näitä arvoja ei kuitenkaan sovelleta kaikkiin EU:n kansalaisiin. Tämä ei ole hyväksyttävissä. Jäsenvaltioiden on vauhditettava toimiaan romanien integraation parantamiseksi, jos aiomme lopettaa romanien vielä tänäkin päivänä kohtaamat ennakkoluulot, erottelun ja syrjinnän”, Timmermans sanoo.

Oikeus-, kuluttaja- ja tasa-arvoasioista vastaavan komissaarin Věra Jourován mukaan on tärkeää, että EU-maiden hallitukset ovat kehittäneet komission tuella strategioita romaniväestön integroimiseksi, mutta tämä on vasta ensimmäinen askel. ”Nyt on jäsenvaltioiden aika toteuttaa nämä strategiat ja saada aikaan konkreettisia muutoksia, joilla vaikutetaan ihmisten elämään. Kaikkein tärkeimmässä asemassa on koulutus. Romanilapsilla olisi oltava aivan samat mahdollisuudet käydä koulua kuin muillakin lapsilla. Koulutus on avainasemassa yhteiskuntaan sopeutumisessa. Se avaa ovia työpaikkoihin ja parempaan elämään”, komissaari Jourová toteaa.

EU:n puitekehys romanien kansallisille integrointistrategioille on lisännyt romanien integraation merkitystä jäsenvaltioiden kansallisessa politiikassa. Puitekehyksen avulla on voitu asettaa tavoitteet ja saada aikaan tarvittavat rakenteet, rahoitus ja seuranta integraation edistämiseksi kaikkialla Euroopassa.

Arvioinnin mukaan koulutuksen, työllisyyden, terveydenhuollon ja asumisen aloilla parannuksia on saatu aikaan epätasaisesti ja liian vähän.

  • Koulutus: Aiempaa useampi romanilapsi osallistuu varhaiskasvatukseen (47 prosenttia vuonna 2011 ja 53 prosenttia vuonna 2016). Tilanne on parantunut selkeimmin Espanjassa, Slovakiassa, Bulgariassa, Unkarissa ja Romaniassa. Aiempaa harvempi romaninuori myös lopettaa koulun kesken (87 prosenttia vuonna 2011 ja enää 68 prosenttia vuonna 2016). Nämä luvut ovat kuitenkin edelleen liian suuria. Myös koulutuksessa koettu erottelu on yhä ongelma tietyissä maissa: Slovakiassa, Unkarissa ja Bulgariassa yli 60 prosenttia romanilapsista käy koulua erillään muista lapsista.
  • Työllisyys: Yhä suurempi osuus (56 prosenttia vuonna 2011 ja 63 prosenttia vuonna 2016) romaninuorista on työelämän ja koulutuksen ulkopuolella, mikä on hälyttävä merkki siitä, ettei siirtyminen koulutuksesta työelämään tapahdu tehokkaasti. Tämä osuus on kasvanut Espanjassa, Slovakiassa, Romaniassa, Tšekissä ja Unkarissa.
  • Terveydenhuolto: Yleisen sairausvakuutuksen puute on edelleen suuri ongelma useissa jäsenvaltioissa. Esimerkiksi Bulgariassa ja Romaniassa puolet romaniväestöstä jää perussairausvakuutuksen ulkopuolelle.
  • Asuminen: Romanikotitaloudet ovat yhä paremmin peruspalveluiden (kuten vesijohtoverkon ja sähkönjakelun) piirissä varsinkin Bulgariassa, Romaniassa, Slovakiassa ja Tšekissä. Sen sijaan Portugalin, Tšekin ja Espanjan romaneja syrjitään yhä useammin asunnon, myös sosiaalisten asuntojen, saamisessa.

Komissio kehottaa toteuttamaan enemmän ja aiempaa koordinoidumpia toimia Euroopan ja jäsenvaltioiden tasolla sekä paikallisesti. Esimerkiksi on syytä perustaa eri toimijoiden yhteisiä kansallisia romanifoorumeja, jotta työtä romaniyhteisöjen kanssa voidaan tehostaa. Jäsenvaltioiden on asetettava syrjinnän ja romanivastaisuuden torjunta etusijalle ja keskityttävä romaninuorten, ‑naisten ja ‑lasten integrointiin.

Seuraavat vaiheet

Komissio määrittelee tänään julkaistun arvioinnin pohjalta vuoden 2020 jälkeisen romanien integraatiota edistävän strategian EU:n jäsenvaltioiden kehotuksen mukaisesti.

Komissio on myös käynnistänyt selvityksen romanien kansallisia integrointistrategioita koskevan EU:n puitekehyksen tuloksellisuudesta, merkityksestä ja lisäarvosta. Kaikkia kansalaisia, laitoksia ja muiden sidosryhmien edustajia pyydetään esittämään näkemyksensä julkisessa kuulemisessa, joka päättyy 25. lokakuuta 2017.

Tausta

Euroopan komissio hyväksyi vuonna 2011 romanien kansallisia integrointistrategioita koskevan EU:n puitekehyksen, jonka tavoitteena on poistaa romanien ja muun väestön väliset erot neljällä keskeisellä alalla. Ne ovat

  1. koulutus
  2. työllisyys
  3. terveydenhuolto
  4. asuminen.

EU:n tasolla on otettu käyttöön useita säädöksiä ja politiikka- ja rahoitusvälineitä romanien osallisuuden edistämiseksi. EU:n lainsäädännössä, esimerkiksi rotusyrjintädirektiivissä sekä rasismin ja muukalaisvihan torjumisesta annetussa neuvoston puitepäätöksessä, kielletään romanien syrjintä, vihapuhe ja viharikokset.

Myös talouspolitiikan EU-ohjausjakson puitteissa edistetään romanien osallisuutta tukevien yleisten toimintapolitiikkojen uudistamista. Jäsenvaltiot voivat vuosina 2014–2020 asettaa Euroopan rakenne- ja investointirahastojen avulla syrjäytyneiden yhteisöjen, esimerkiksi romanien, integraation ensisijaiseksi investointikohteeksi.

Jäsenvaltiot ovat kehittäneet romanien integraatiota edistäviä kansallisia strategioita ja nimenneet kansallisia romaniyhteyspisteitä koordinoimaan strategioiden toteuttamista ja valvontaa. Jäsenvaltioilla on vuodesta 2016 ollut velvollisuus raportoida integraatiotoimenpiteistään vuosittain komissiolle.

Lisätietoja:

  • EU:n romaneja koskevan puitekehyksen väliarviointi (2017) ja komission yksiköiden valmisteluasiakirja
  • Neuvoston kehotus laatia vuoden 2020 jälkeistä aikaa koskeva strateginen lähestymistapa romanien osallistamiseen
  • Muita tietoja romaneista EU:ssa

 

 

IP/17/2961

Lisätietoa tiedotusvälineille:

Lisätietoa yleisölle: Europe Direct -palvelu, puh. 00 800 67 89 10 11 tai sähköposti


Side Bar