Navigation path

Left navigation

Additional tools

Euroopan komissio - Lehdistötiedote

Toimiva palvelutalous EU:n kansalaisille

Bryssel 10. tammikuuta 2017

Komissio esittää tänään kunnianhimoisen ja tasapainotetun toimenpidepaketin, joka helpottaa yritysten ja ammatinharjoittajien mahdollisuuksia tarjota palveluja. Potentiaalinen asiakaskunta EU:ssa on peräti 500 miljoonaa henkeä.

Palvelutalouden uusi piristysruiske hyödyttää kuluttajia, työnhakijoita ja yrityksiä ja lisää talouskasvua koko EU:ssa

Tänään annetut ehdotukset pohjautuvat sisämarkkinastrategiassa vahvistettuun toteutussuunnitelmaan. Niillä täytetään puheenjohtaja Junckerin esittämä poliittinen sitoumus, jonka tarkoituksena on saada käyttöön sisämarkkinoiden koko potentiaali, jotta eurooppalaiset yritykset voisivat menestyä maailmantaloudessa. Tämä tavoite vahvistettiin Eurooppa-neuvoston päätelmissä, jotka annettiin joulukuussa 2015, kesäkuussa 2016 ja joulukuussa 2016. Ehdotettujen toimenpiteiden tarkoituksena on auttaa palveluntarjoajia selviytymään hallinnollisista muodollisuuksista ja jäsenvaltioita kartoittamaan sellaiset kohtuuttoman raskaat tai vanhentuneet vaatimukset, joita kotimaansa sisällä tai rajojen yli toimiviin ammatinharjoittajiin kohdistuu. Komissio ei pyri muuttamaan palvelualaa koskevia nykyisiä EU:n sääntöjä, vaan se haluaa varmistaa, että niitä sovelletaan paremmin. Näyttöä on nimittäin saatu siitä, että sääntöjen täysimääräinen täytäntöönpano piristäisi koko EU:n taloutta huomattavasti.

Työllisyydestä, kasvusta, investoinneista ja kilpailukyvystä vastaava Euroopan komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen totesi seuraavaa: ”Palvelukaupan esteet haittaavat myös kilpailukykyä. Palvelujen sisämarkkinoiden parempi hyödyntäminen auttaa EU:n yrityksiä luomaan työpaikkoja ja lisäämään toimintaansa rajojen yli. Samalla palveluvalikoima laajenee ja palvelujen hinnat laskevat EU:n kuluttajien ja työntekijöiden vaatimista korkeista standardeista tinkimättä. Tänään annetuilla ehdotuksilla yksinkertaistetaan rajat ylittävää toimintaa harjoittavia palveluntarjoajia koskevia menettelyjä ja kehitetään jäsenvaltioille uusi, nykyaikaisempi tapa tehdä yhteistyötä palvelusektoreidensa sääntelemiseksi.”

Sisämarkkinoista, teollisuusasioista, yrittäjyydestä ja pk-yrityksistä vastaava komissaari Elżbieta Bieńkowska totesi puolestaan seuraavaa: ”Palvelujen osuus on kaksi kolmasosaa EU:n taloudesta, ja 90 prosenttia uusista työpaikoista syntyy palvelualoilla. Aivan liian usein sisämarkkinoita pidetään itsestään selvänä ylpeydenaiheena, vaikka ne eivät toimi moitteettomasti palvelujen osalta. Tällaisessa tilanteessa emme pysty hyödyntämään merkittäviä työpaikkojen ja kasvun luontimahdollisuuksia. Tänään annamme palvelualalle vahvan piristysruiskeen, joka tekee EU:sta uusien palvelujen tarjoamisen, ostamisen ja kehittämisen maailmanlaajuisen keskuksen.”

Komissio esitti tänään seuraavat neljä konkreettista aloitetta:

  • Uusi sähköinen eurooppalainen palvelukortti: Yksinkertaistettu sähköinen menettely auttaa yrityspalvelujen (esim. insinööritoimistot, tietotekniikan konsultit ja messujen järjestäjät) ja rakennuspalvelujen tarjoajia täyttämään ne hallinnolliset muodollisuudet, joita palvelujen tarjoaminen ulkomailla edellyttää. Palveluntarjoajien tarvitsee olla yhteydessä yhteen ainoaan tahoon kotimaassaan, ja ne voivat tehdä sen omalla kielellään. Kotimainen yhteystaho tarkistaisi tarvittavat tiedot ja toimittaisi ne sitten vastaanottavalle jäsenvaltiolle. Vastaanottavalla jäsenvaltiolla säilyisi nykyinen valta soveltaa omia sääntelyvaatimuksiaan ja päättää, voiko hakija tarjota palveluja sen alueella. Sähköinen kortti ei vaikuttaisi voimassa oleviin työnantajien velvoitteisiin tai työntekijöiden oikeuksiin.
  • Itsenäisten ammatinharjoittajien palveluja koskevien kansallisten sääntöjen suhteellisuusarviointi: Noin 50 miljoonaa henkeä – 22 prosenttia EU:n työvoimasta – harjoittaa ammattia, joka edellyttää tiettyä pätevyyttä tai jota koskeva ammattinimike on suojattu. Tällaisia ammatteja ovat esimerkiksi proviisorit ja arkkitehdit. Sääntely on usein oikeutettua useiden ammattien kohdalla. Esimerkkeinä voidaan mainita terveyteen ja turvallisuuteen liittyvät ammatit. Useissa tapauksissa tarpeettoman raskaat ja aikansa eläneet säännöt voivat kuitenkin kohtuuttomasti hankaloittaa pätevien hakijoiden pääsyä näihin työpaikkoihin. Tämä aiheuttaa haittoja myös kuluttajille. EU ei sääntele ammatteja eikä poista tällaista sääntelyä, vaan se kuuluu jatkossakin jäsenvaltioiden toimivaltaan. Jäsenvaltion on kuitenkin EU:n lainsäädännön mukaan selvitettävä, ovatko uudet kansalliset ammatilliset vaatimukset tarpeen ja tasapainoiset. Yhtenäisen ja johdonmukaisen toimintamallin varmistamiseksi komissio ehdottaa, että virtaviivaistetaan ja selkeytetään sitä, miten jäsenvaltioiden olisi toteutettava kattava ja avoin suhteellisuusarviointi ennen itsenäisten ammatinharjoittajien palveluja koskevien kansallisten sääntöjen vahvistamista tai muuttamista.
  • Ohjeet ammattien sääntelyä koskevista kansallisista uudistuksista: Vuosina 2014–2016 tehty keskinäisen arvioinnin prosessi osoitti, että palvelumarkkinansa avanneet jäsenvaltiot (esim. Espanja, Italia, Portugali ja Puola) hyötyvät nyt huokeammista palveluista ja kuluttajien valinnanvaran parantumisesta kuluttajien ja työntekijöiden vaatimista korkeista standardeista tinkimättä. Komissio tarjoaakin ohjeistusta kansallisista uudistustarpeista sellaisten itsenäisten ammatinharjoittajien palvelujen sääntelyn osalta, jotka voivat luoda paljon kasvua ja työpaikkoja. Näitä ovat muun muassa arkkitehdit, insinöörit, lakimiehet, kirjanpitäjät, patenttiasiamiehet, kiinteistönvälittäjät ja matkaoppaat. Jäsenvaltioita pyydetään arvioimaan, täytetäänkö ammatillisilla vaatimuksilla ilmoitetut politiikkaa koskevat kansalliset tavoitteet. Nämä ohjeet täydentävät eurooppalaisen ohjausjakson arviointeja, sillä ne koskevat erityisesti näihin ammatteihin sovellettavia vaatimuksia.
  • Luonnosvaiheessa olevasta jäsenvaltioiden palvelulainsäädännöstä ilmoittamisen parantaminen: EU:n lainsäädännössä edellytetään jo, että kunkin jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle, millaisia palvelusäännöksiä sillä on luonnosteltavina. Tämä antaa EU:n toimeenpanovirastoille ja muille jäsenvaltioille mahdollisuuden esittää jo prosessin alkuvaiheessa huomautuksia mahdollisista epäjohdonmukaisuuksista EU:n lainsäädännön kanssa. Komissio ehdottaa tänään, että tätä mekanismia parannettaisiin, jotta prosessista saataisiin nopeampi, tehokkaampi ja avoimempi.

Taustaa

Vaikka palvelujen osuus on kaksi kolmasosaa EU:n taloudesta ja noin 90 prosenttia uusista työpaikoista, palvelusektori ei toimi täydellä teholla. Alan tuottavuuden kasvu on hidasta, ja muut maat lähestyvät kovaa vauhtia. Esteiden vuoksi yrityksiä ei voida perustaa tai laajentaa ja kuluttajat joutuvat maksamaan korkeampia hintoja ja heillä on vähemmän valinnanvaraa. Myöskin valmistusteollisuuden suorituskyky liittyy yhä enenevässä määrin palvelujen kilpailukykyyn. Palvelukaupan esteet sisämarkkinoilla haittaavat näin ollen EU:n valmistusteollisuuden kilpailukykyä. Tämän tilanteen muuttamiseksi sekä kasvun lisäämiseksi ja työpaikkojen luomiseksi jäsenvaltioiden on kehitettävä palvelutaloutta ja hyödynnettävä paremmin palvelujen sisämarkkinoiden potentiaalia.

Lisätietoja

Usein kysyttyjä kysymyksiä – MEMO/17/11

Ehdotus sähköisestä palvelukortista

Ehdotus palvelujen ilmoitusmenettelystä

Ehdotus suhteellisuusarvioinnista

Ohjeet itsenäisten ammatinharjoittajien palvelujen sääntelyn uudistussuosituksista

Factsheet

IP/17/23

Lisätietoa tiedotusvälineille:

Lisätietoa yleisölle: Europe Direct -palvelu, puh. 00 800 67 89 10 11 tai sähköposti


Side Bar