Navigation path

Left navigation

Additional tools

Euroopan komissio - Lehdistötiedote

Komissio hyväksyi ensimmäiset konkreettiset aloitteet Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista

Bryssel 26. huhtikuuta 2017

Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin toteuttaminen on yhteinen tehtävämme.

Vaikka pilarin toteuttamisesta vastaavat pääasiassa jäsenvaltiot, myös työmarkkinaosapuolet, kansalaisyhteiskunta ja Euroopan unionin toimielimet (varsinkin Euroopan komissio) voivat auttaa prosessissa luomalla tarvittavat toimintapuitteet ja ohjaamalla prosessin kulkua. Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin lisäksi komissio ehdottaa tänään lainsäädännöllisiä ja muita ehdotuksia, jotka liittyvät työ- ja yksityiselämän tasapainottamiseen, työntekijöiden valistamiseen, sosiaalisen suojelun saatavuuteen ja työaikaan.

Komission varapuheenjohtajan Valdis Dombrovskisin ja ensimmäisen varapuheenjohtajan Frans Timmermansin johdolla tehdyn työn tärkeimpiin tuloksiin kuuluu ehdotus, jonka tavoitteena on parantaa työssäkäyvien vanhempien ja omaistaan hoitavien mahdollisuutta työ- ja perhe-elämän yhdistämiseen.

Komission ensimmäinen varapuheenjohtaja Frans Timmermans mainitsi, että ”eläminen 2000-luvulla vaatii nykyaikaista asennetta työ- ja yksityiselämää sekä naisia ja miehiä kohtaan. Jälkipolvillamme tulisi olla erilaiset roolimallit kuin isovanhemmillamme. Mitään ”oikeaa” tasapainoa ei ole olemassa, vaan kyseessä on valinnanvapaus. Nyt on korkea aika antaa ihmisille todellinen vapaus valita, miten he haluavat kasvattaa lapsensa, luoda uraansa ja hoitaa vanhempiaan eli miten he haluavat elää elämänsä.”

Työllisyys- ja sosiaaliasioista, osaamisesta ja työvoiman liikkuvuudesta vastaava komissaari Marianne Thyssen painotti, että lisättäessä naisten osallistumista työmarkkinoille ei pelkästään tehdä sitä, mikä on oikeudenmukaista, vaan siitä saatavat hyödyt ovat moninaisia. Se hyödyttää työssäkäyviä vanhempia ja omaistaan hoitavia, jotka voivat paremmin tasapainottaa työ- ja yksityiselämänsä; se hyödyttää yrityksiä, jotka voivat houkutella lahjakkaita työntekijöitä ja pitää heidät palkkalistoillaan; ja se hyödyttää myös jäsenvaltioita, jotka menettävät vuosittain 370 miljardia euroa sukupuolten välisen työllisyyseron vuoksi”.

Oikeus-, kuluttaja- ja tasa-arvoasioista vastaava komissaari Věra Jourová muistuttaa, että työ- ja yksityiselämän tasapainottaminen on jokapäiväinen haaste naisille ja miehille ympäri Eurooppaa. Lisäksi hän totesi, että ”velvollisuutenamme on antaa ihmisille mahdollisuudet tehdä omat valintansa. Uuden ehdotuksemme tarkoituksena on lujittaa työssäkäyvien vanhempien ja omaistaan hoitavien oikeuksia ja parantaa heidän mahdollisuuksiaan sovittaa työ- ja yksityiselämänsä paremmin yhteen. Ehdotus antaa äideille, isille ja omaistaan hoitaville enemmän joustoa ja paremman suojan, kun he haluavat pitää lastenhoitovapaata, noudattaa joustavia työjärjestelyjä tai palata työelämään”.

Työ- ja yksityiselämän tasapainottamista koskevassa ehdotuksessa asetetaan useita uusia tai tiukempia vähimmäisvaatimuksia vanhempainvapaalle, isyyslomalle ja omaishoitovapaalle. Yksi uusista oikeuksista olisi se, että isät saavat ottaa vähintään 10 vapaapäivää lapsen syntymän vuoksi. Nykyinen oikeus neljän kuukauden vanhempainvapaaseen säilyisi ennallaan, mutta sitä saisi ottaa siihen saakka, kun lapsi täyttää 12 vuotta (nykyisessä ei-sitovassa ohjeessa raja on 8 vuotta). Vanhempainvapaasta tulisi myös äitien ja isien henkilökohtainen oikeus, jota ei voitaisi enää siirtää toiselle vanhemmalle, minkä toivotaan kannustavan myös miehiä hyödyntämään tätä mahdollisuutta. Työntekijöille annettaisiin ensimmäistä kertaa mahdollisuus pitää omaishoitovapaata viisi päivää vuodessa sukulaisen sairastapauksessa. Kaikista tällaisista perhevapaista maksettaisiin korvaus, joka on vähintään yhtä suuri kuin sairauspäiväraha. Ehdotuksessa annettaisiin enintään 12-vuotiaiden lasten vanhemmille ja omaistaan hoitaville oikeus hakea joustavia työjärjestelyjä, kuten lyhennettyä tai liukuvaa työaikaa taikka etätyöjärjestelyjä. Siinä otetaan huomion pienten ja keskisuurten yritysten tarpeet ja sillä pyritään varmistamaan, ettei niihin kohdistu suhteettomia vaikutuksia.

Ehdotettujen toimenpiteiden tarkoituksena on varsinkin parantaa miesten mahdollisuuksia pitää isyyslomaa ja osallistua hoitovelvollisuuksiin. Tämä hyödyttäisi lapsia ja auttaisi naisia osallistumaan työmarkkinoille. Tämä pienentäisi puolestaan naisten ja miesten työllisyysasteen eroa, joka vuonna 2015 oli edelleen 11,6 prosenttiyksikköä. Tämä ero on kuitenkin jopa 30 prosenttiyksikköä, kun perheessä on alle 6-vuotiaita lapsia. Tämä on yksi syy sukupuolten väliseen palkkaeroon (16,3 %) ja eläke-eroon (40 %). Jäsenvaltiot voivat uskoa kyseisen direktiivin täytäntöönpanon työmarkkinaosapuolille, kunhan nämä takaavat tällä direktiivillä tavoitellut tulokset.

Lainsäädäntöehdotuksen lisäksi komissio käynnistää tänään kaksi työmarkkinaosapuolten kuulemista, sillä työmarkkinaosapuolilla on perussopimuksissa vahvistettu rooli eikä Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria voitaisi toteuttaa ilman niiden osallistumista. Ensimmäinen kuuleminen koskee työsopimuksia koskevien sääntöjen nykyaikaistamista. Kirjallista ilmoittamista koskevassa direktiivissä 91/553/ETY annetaan uudessa työpaikassa aloittaville työntekijöille oikeus saada kirjallisesti tiedot työsuhteensa olennaisista seikoista. Tämä oikeus on erittäin tärkeä, mutta sitä saattaa olla syytä mukauttaa työmarkkinoiden nykytilanteeseen ja käytäntöihin, jotta oikeudenmukaiset työolot varmistettaisiin myös muuttuvassa työmaailmassa. Tämän vuoksi komissio haluaa käynnistää keskustelun kaikkien työntekijöiden – myös jos niillä on epätyypillinen työsopimus – ansaitsemasta vähimmäissuojasta. Komissio aikoo ehdottaa kyseisen direktiivin tarkistamista vuoden loppuun mennessä.

Toinen komission käynnistämä kuuleminen koskee sosiaalisen suojelun saatavuutta. Siinä tarkastellaan uusien sääntöjen tarpeellisuutta tällä alalla. Sosiaaliseen suojeluun liittyvät oikeudet ja velvollisuudet ovat kehittyneet vuosien mittaan lähinnä tavanomaisilla työsopimuksilla työskentelevien tarpeita silmällä pitäen. Ne eivät kuitenkaan ole riittäviä itsenäisille ammatinharjoittajille eikä niille, joilla on epätyypillinen työsopimus. Nykyiset joustavammat työjärjestelyt tarjoavat varsinkin nuorille uusia työmahdollisuuksia, mutta ne saattavat johtaa uudenlaiseen epävarmuuteen ja epäoikeudenmukaisuuteen. Komissio haluaa tukkia porsaanreiät ja tarkastella, miten varmistetaan, että kaikki työntekijät ovat oikeutettuja sosiaaliseen suojaan ja työvoimapalveluihin heidän sosiaalivakuutusmaksujensa mukaisesti.

Komissio antoi tänään myös työaikadirektiiviä koskevan selvennyksen, jossa ohjeistetaan, kuinka direktiivin eri osia olisi tulkittava oikeuskäytännön jatkuvasti lisääntyessä. Se auttaa jäsenvaltioita soveltamaan säännöstöä asianmukaisella tavalla ja välttymään rikkomusmenettelyiltä.

Tausta

Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarissa määriteltyjen periaatteiden ja oikeuksien noudattaminen on EU:n toimielinten, jäsenvaltioiden, työmarkkinaosapuolten ja muiden sidosryhmien yhteinen tehtävä. Euroopan komissio auttaa luomaan tarvittavat toimintapuitteet ja ohjaa prosessin kulkua. Tämä tapahtuu jäsenvaltioiden toimivaltaa kunnioittaen sekä jäsenvaltioiden erilaiset tilanteet sekä nykyiset ja tulevat realiteetit huomioon ottaen.

Tänään esitetyt aloitteet kuvaavat sekä käsiteltävää asiasisältöä että pilarin innoittamaa toimintatapaa. Uusia lainsäädäntöaloitteita on annettava, jotta eräiden pilariin kuuluvien periaatteiden ja oikeuksien noudattaminen voitaisiin varmistaa. Esimerkkinä niistä on työ- ja yksityiselämän tasapainottamista koskeva direktiiviehdotus. Tarvittaessa voimassa olevaa EU-lainsäädäntöä päivitetään ja täydennetään ja sen noudattamisen valvontaa tehostetaan. Esimerkkinä tästä on työaikadirektiiviä koskeva selvennys. Komissio pyrkii kaikissa tapauksissa käymään laajoja konsultaatioita ja saamaan kaikki sidosryhmät mukaan. Työmarkkinaosapuolilla on tässä erityisen merkittävä asema, mistä esimerkkeinä ovat edellä mainitut kaksi kuulemista.

Kaikki tänään esitetyt aloitteet muodostavat osan komission vuoden 2017 työohjelmasta. Muista EU:n aloitteista voidaan keskustella komission vuotuisen työohjelman puitteissa.

Lisätietoja

Taustatiedote: Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin toteuttaminen – Kysymyksiä ja vastauksia

Tietosivu: UUSI ALKU VANHEMPIEN JA OMAISIAAN HOITAVIEN TYÖ- JA YKSITYISELÄMÄN TASAPAINOTTAMISEN TUKEMISEKSI

Tiedonanto: Työssäkäyvien vanhempien ja omaisiaan hoitavien työ- ja yksityiselämän tasapainottamisen tukemista koskeva aloite 

Directive on Work-Life Balance

SEUT-sopimuksen 154 artiklan mukainen työmarkkinaosapuolten ensimmäinen kuuleminen: kirjallista ilmoittamista koskevan direktiivin 91/553/ETY mahdollinen tarkistaminen Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin puitteissa – C(2017) 2611.

Komission yksiköiden valmisteluasiakirja: REFIT-arviointi kirjallista ilmoittamista koskevasta direktiivistä 91/553/ETY – C(2017) 2611.

SEUT-sopimuksen 154 artiklan mukainen työmarkkinaosapuolten ensimmäinen kuuleminen: mahdolliset toimet kaikkien työntekijöiden parissa esiintyviin sosiaaliseen suojeluun saatavuutta koskeviin ongelmien ratkaisemiseksi Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin puitteissa – C(2017) 2610.

Työaikadirektiivi: tulkitseva tiedonanto tietyistä työajan järjestämistä koskevista seikoista 4 päivänä marraskuuta 2003 annetusta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivistä 2003/88/EY – C(2017) 2601.

Suositus ”Investoidaan lapsiin” – komission yksiköiden valmisteluasiakirja suosituksen täytäntöönpanosta: komission yksiköiden valmisteluasiakirja – Tilannekatsaus vuonna 2013 annettuun suositukseen ”Investoidaan lapsiin – murretaan huono-osaisuuden kierre”,

Suositus ”Aktiivinen osallistaminen” – komission yksiköiden valmisteluasiakirja suosituksen täytäntöönpanosta: komission yksiköiden valmisteluasiakirja työmarkkinoilta syrjäytyneiden aktiivisen osallisuuden edistämisestä vuonna 2008 annetun komission suosituksen täytäntöönpanosta.

Frans Timmermans Facebookissa ja Twitterissä

Varapuheejohtaja Valdis Dombrovskis Facebookissa ja Twitterissä

Marianne Thyssen Facebookissa ja Twitterissä, #SocialRights

Vera Jourovà Twitterissä

IP/17/1006

Lisätietoa tiedotusvälineille:

Lisätietoa yleisölle: Europe Direct -palvelu, puh. 00 800 67 89 10 11 tai sähköposti


Side Bar