Navigation path

Left navigation

Additional tools

Euroopan komissio - Lehdistötiedote

Pakolaiskriisi: Komissio tarkastelee vuoden 2015 toimia ja asettaa painopisteet vuodeksi 2016

Bryssel 13. tammikuuta 2016

Pakolaiskriisi: Komissio tarkastelee vuoden 2015 toimia ja asettaa painopisteet vuodeksi 2016

Komissaarien kollegio keskusteli tämänpäiväisessä viikkokokouksessaan pakolaiskriisin vuoksi vuonna 2015 toteutetuista toimista sekä aloitteista, jotka on tarkoitus esittää keväällä 2016. Viime vuonna Euroopasta haki kansainvälistä suojelua ennenäkemättömän suuri joukko tulijoita, mistä aiheutui valtavia haasteita Euroopan yhteiselle turvapaikkajärjestelmälle ja Schengen-alueelle. Euroopan komissio vastasi kriisiin toteuttamalla toimenpiteitä ripeästi. Se tekee edelleen jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden kanssa yhteistyötä, jotta muuttovirrat saataisiin paremmin hallintaan ja jotta EU:n rajoja voitaisiin suojata ja puuttua muuttopaineiden taustalla oleviin syihin. Myös 2016 tulee olemaan tärkeä vuosi solidaarisuuteen ja vastuun oikeudenmukaiseen jakamiseen perustuvan turvapaikkajärjestelmän luomisessa.

Euroopan komission ensimmäinen varapuheenjohtaja Frans Timmermans totesi, että unioni voi selviytyä kriisistä vain toteuttamalla toimia yhdessä. "Vuonna 2016 on jo lähiviikkoina ja -kuukausina saatava aikaan konkreettisia tuloksia sääntelemättömien muuttovirtojen hallinnassa ja unionin ulkorajojen valvonnassa. Tätä varten on tehostettava toimia kaikkialla EU:ssa. Komission esittämät ehdotukset on saatava hyväksyttyä ja vuonna 2015 sovitut toimenpiteet on pantava täytäntöön. Järjestelykeskusten (hotspot) toiminta on saatava täyteen vauhtiin, jotta tulijat voidaan asianmukaisesti rekisteröidä ja heiltä voidaan ottaa sormenjäljet. Näin voidaan estää luvatonta edelleen liikkumista. Sisäiset siirrot on saatava kunnolla käyntiin ja ne, joilla ei ole oikeutta jäädä Eurooppaan, on palautettava. Meidän on myös parannettava yhteistyötä kolmansien maiden kanssa, jotta voidaan puuttua kriisin taustalla oleviin syihin ja tyrehdyttää muuttovirrat sekä parantaa palauttamista ja takaisinottoa. Vuonna 2016 Schengen-alueen toiminta on palautettava normaaliksi. Sitä varten on varmistettava, etteivät jäsenvaltiot tunne tarvetta ottaa käyttöön sisärajoilla tehtäviä tarkastuksia tai jatkaa niitä. Komissio tekee kaikkensa näiden tavoitteiden toteuttamiseksi. Tarkastelemme asioita myös pidemmällä aikavälillä ja esitämme mittavia toimenpiteitä, joiden avulla EU:n turvapaikkajärjestelmä pystyy vastaamaan tuleviin haasteisiin ja jotka auttavat hallitsemaan muuttovirtoja kestävällä tavalla", Timmermans sanoi.

Euroopan komission jäsen Dimitris Avramopoulos jatkoi toteamalla, että EU on vuonna 2016 tärkeiden ratkaisujen edessä. "Yhteiset päätöksemme ja toimintamme määrittävät unionin tulevaisuuden – nyt on kyse siitä, mikä tekee meistä unionin. Meidän on ensinnäkin saatava nopeasti aikaan tuloksia, jotta hotspot-lähestymistapa, sisäiset siirrot, palautukset ja Euroopan rajavartiosto saadaan toimimaan ja jotta Schengen-alueen tilanne palautuu normaaliksi. Toisaalta meidän on myös katsottava rohkeasti tulevaisuuteen. Tätä varten komissio on jo ryhtynyt valmistelemaan Dublin-järjestelmän uudistamista, pysyvää uudelleensijoittamisjärjestelmää sekä laillista maahanmuuttoa ja kotouttamista koskevaa kattavaa toimenpidepakettia. Asioita on tarkasteltava kokonaisvaltaisesti", Avramopoulos muistutti.

Vuoden 2015 tärkeimmät toimet

Euroopan muuttoliikeagenda

Junckerin komissio määritteli muuttoliikkeen yhdeksi kymmenestä poliittisesta painopisteestä jo ennen kuin se aloitti toimikautensa marraskuussa 2014. Vuonna 2015 komissio ryhtyi välittömästi toimiin kiireellisimpien haasteiden ratkaisemiseksi ja ihmishenkien pelastamiseksi merellä. Samaan aikaan määriteltiin kattava strategia, jotta maahanmuuton eri näkökohdat saataisiin paremmin hallintaan.

Komissio vastasi kriisiin esittämällä 13. toukokuuta Euroopan muuttoliikeagendan. Kaksi viikkoa myöhemmin, 27. toukokuuta, komissio esitti muuttoliikeagendan ensimmäisen täytäntöönpanopaketin. Siihen kuuluvat ehdotukset koskevat 40 000 henkilön siirtämistä Kreikasta ja Italiasta muihin jäsenvaltioihin, 20 000 henkilön uudelleensijoittamista EU:n ulkopuolelta suoraan EU:n alueelle, EU:n toimintasuunnitelmaa siirtolaisten salakuljettamisen torjumiseksi sekä merellä toteutettavien etsintä- ja pelastusoperaatioiden talousarvion ja resurssien kolminkertaistamista. Lisäksi esitettiin ohjeet sormenjälkien ottamista varten, jotta voitaisiin helpottaa tulijoiden rekisteröintiä jäsenvaltioissa.

Komissio esitti muuttoliikeagendan toisen täytäntöönpanopaketin 9. syyskuuta. Siihen sisältyvät ehdotukset koskevat vielä 120 000 turvapaikanhakijan siirtämistä erityisen paineen kohteeksi joutuneista jäsenvaltioista muihin jäsenvaltioihin, pysyvää kriisitilanteen siirtomekanismia, EU:n yhteistä turvallisten alkuperämaiden luetteloa, palauttamista koskevaa toimintasuunnitelmaa ja palauttamiskäsikirjaa sekä 1,8 miljardin euron suuruisen Afrikka-hätärahaston perustamista. Syyskuussa otettiin Kreikassa ja Italiassa käyttöön eniten tulijoita vastaanottavilla alueilla ns. hotspot-lähestymistapa komission, Frontexin ja Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston (EASO) tuella. Lokakuussa toteutettiin ensimmäiset sisäiset siirrot, mutta sovituista tavoitteista ollaan vielä kaukana.

Talousarviotoimet

Komissio on jo esittänyt vuosien 2015 ja 2016 talousarvioihin muutoksia, joiden perusteella pakolaiskriisin edellyttämiin toimiin myönnetään 1,7 miljardia euroa lisävaroja. Tämä tarkoittaa, että komissio käyttää pakolaiskriisin hoitoon vuosina 2015 ja 2016 lähes 10 miljardia euroa. Euroopan parlamentti ja neuvostossa kokoontuneet jäsenvaltiot hyväksyivät komission lisätalousarvion nopeutetussa menettelyssä. Jäsenvaltiot ovat sitoutuneet myöntämään EU:n rahoitusta vastaavan määrän kansallisia varoja YK:n pakolaisjärjestölle (UNHCR), Maailman elintarvikeohjelmalle ja muille avustusjärjestöille (500 miljoonaa euroa), EU:n alueelliselle Syyria-erityisrahastolle (500 miljoonaa euroa) ja Afrikka-hätärahastolle (1,8 miljardia euroa).

Muuttovirtojen hallinta

Komissio on pyrkinyt saamaan muuttovirrat paremmin hallintaan ja vähentämään Eurooppaan saapuvien tulijoiden määrää toteuttamalla toimenpiteitä myös EU:n ulkopuolisten kumppanimaiden kanssa.

Kun tilanne Länsi-Balkanin reitillä kärjistyi äärimmilleen, puheenjohtaja Juncker kutsui reitin varrella sijaitsevien maiden edustajat johtajien kokoukseen 25. lokakuuta. Kokouksessa sovittiin 17-kohtaisesta toimintasuunnitelmasta, jonka täytäntöönpanoa komissio ja osallistuvat maat seuraavat viikoittaisten videokonferenssien avulla. (Tähän mennessä on pidetty 11 videokonferenssia.)

Lisäksi 15. lokakuuta hyväksyttiin EU:n ja Turkin yhteinen toimintasuunnitelma, joka aktivoitiin EU:n ja Turkin huippukokouksessa 29. marraskuuta. Toimintasuunnitelma on osa kattavaa yhteistyöohjelmaa, joka perustuu jaettuun vastuuseen sekä molemminpuolisiin sitoumuksiin ja tulosten saavuttamiseen. Marraskuun 24. päivänä komissio esitti ehdotuksen Turkin-pakolaisavun koordinointivälineestä, jonka avulla ohjataan yhteensä 3 miljardia euroa EU:n tukea tilapäistä suojelua saaville syyrialaisille ja heitä vastaanottaville yhteisöille Turkissa. Joulukuun 15. päivänä komissio esitti ehdotuksen Turkin kanssa toteutettavasta vapaaehtoisesta humanitaarisen maahanpääsyn järjestelmästä Syyrian kriisin vuoksi kotiseudultaan siirtymään joutuneille henkilöille.

Muuttoliikettä koskevassa Vallettan huippukokouksessa 12. marraskuuta EU:n ja Afrikan valtion- ja hallitusten päämiehet keskustelivat yhteistyön vahvistamisesta ja keinoista puuttua kriisin taustalla oleviin syihin. Keskustelujen tuloksena syntyi luettelo konkreettisista toimista, jotka on määrä toteuttaa vuoden 2016 loppuun mennessä. Samassa kokouksessa perustettiin virallisesti EU:n Afrikka-hätärahasto, johon EU osoittaa yhteensä 1,8 miljardia euroa.

Rajapaketti

Komissio esitti 15. joulukuuta rajapaketin, johon sisältyvien toimenpiteiden tarkoituksena on turvata EU:n ulkorajat, tehostaa muuttoliikkeen hallintaa ja turvata vapaa liikkuvuus Schengen-alueella. Komissio ehdotti myös Euroopan raja- ja rannikkovartioston perustamista Frontexin toimivaltuuksia laajentamalla. Lisäksi rajapaketti sisältää ehdotukset, jotka koskevat eurooppalaista matkustusasiakirjaa laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten palauttamista varten ja Turkin kanssa toteutettavaa vapaaehtoista humanitaarisen maahanpääsyn järjestelmää Syyrian kriisin vuoksi kotiseudultaan siirtymään joutuneille henkilöille.

Toimet vuonna 2016

Vuonna 2016 on saatava aikaan konkreettisia tuloksia ja pantava täytäntöön tähän mennessä sovitut toimet. Samalla on jatkettava tulevien toimien työstämistä muun muassa hyväksymällä komission esittämät ehdotukset mahdollisimman ripeästi. Tätä varten tarvitaan EU:n yhteisiä toimia.

EU:ssa on vuonna 2016 tehostettava toimintaa seuraavilla aloilla:

  • Sisäiset siirrot: Neuvoston syyskuussa hyväksymistä 160 000 siirrosta on toteutunut tähän mennessä vain 272. Jotta sisäisiä siirtoja voitaisiin vauhdittaa, sekä etulinjan jäsenvaltioiden että siirrettäviä henkilöitä vastaanottavien jäsenvaltioiden on pantava nopeasti täytäntöön molemmat sisäisiä siirtoja koskevat päätökset. Tämä edellyttää siirrettävien henkilöiden vastaanottokapasiteetin välitöntä lisäämistä ja saatavilla olevista paikoista ilmoittamista.

  • Uudelleensijoittaminen: Jäsenvaltioilta ja mekanismiin osallistuvilta mailta saatujen tietojen mukaan vuonna 2015 oli tarkoitus sijoittaa uudelleen 5 331 henkilöä. Komissiolle vuoden lopussa toimitettujen tietojen perusteella uudelleensijoitettuja oli kuitenkin vain 779. Vuoden 2017 loppuun mennessä on tarkoitus sijoittaa uudelleen yhteensä 22 504 henkilöä.

  • Hotspot-alueet: Kreikassa on määritetty 5 aluetta, joille olisi perustettava järjestelykeskus (hotspot), mutta täysimääräinen toiminta on aloitettu vain yhdessä paikassa (Lesbos). Italiassa tällaisia alueita on määritetty 6, mutta keskuksia on toiminnassa vain kaksi (Lampedusa ja Trapani). Sisäisten siirtojen toteuttaminen edellyttää asianmukaisesti toimivien järjestelykeskusten avaamista.

  • Palauttaminen: On tehostettava niiden henkilöiden palauttamista alkuperämaihin, joilla ei ole oikeutta jäädä Eurooppaan. Tätä varten on pantava täytäntöön palauttamista koskeva toimintasuunnitelma ja edettävä takaisinottosopimusten täytäntöönpanossa ja uusien sopimusten neuvottelemisessa.

  • Schengen: Vuonna 2016 olisi pyrittävä ensisijaisesti palauttamaan Schengen-alueen toiminta normaaliksi varmistamalla, että jäsenvaltioiden ei tarvitse enää ottaa sisärajoilla tehtäviä tarkastuksia poikkeuksellisesti käyttöön tai jatkaa niitä.

  • Euroopan raja- ja rannikkovartioston osalta parlamentin ja neuvoston on saatava neuvottelut nopeasti päätökseen joulukuun Eurooppa-neuvoston antaman sitoumuksen mukaisesti.

Kollegio keskusteli myös vallitsevan kriisin edellyttämistä uusista aloitteista. Viime vuoden tapahtumat ovat osoittaneet, että nykyinen Dublin-järjestelmä ei ole kestävä. Kuten syyskuussa ilmoitettiin, komissio aloittaa Dublin-järjestelmän uudistamisen esittämällä maaliskuuhun mennessä tätä koskevat ehdotukset osana yhtenäisen turvapaikkajärjestelmän luomiseen tähtääviä toimia. Vähentääkseen laittomien muuttoreittien houkuttelevuutta komissio valmistelee laillista muuttoliikettä koskevaa toimenpidepakettia, johon sisältyy muun muassa EU:n sinistä korttia koskevan direktiivin tarkistus. Lisäksi esitetään ehdotus kotouttamistoimista.

Vuoden 2016 loppuun mennessä komissio aikoo esittää siirtolaisten salakuljettamisen estämistä koskevan uuden toimenpidepaketin. Komission suositusta Turkin kanssa perustettavasta vapaaehtoisesta humanitaarisen maahanpääsyn järjestelmästä olisi täydennettävä sekä käytännön toimilla että uudelleensijoittamista koskevalla jäsennellymmällä kehyksellä. Maaliskuussa komissio aikoo esittää ehdotuksen, jonka tarkoituksena on varmistaa tulevaisuudessa yhteinen eurooppalainen lähestymistapa.

Ulkoisen ulottuvuuden puitteissa olisi keskityttävä kolmansien maiden kanssa tehtävään yhteistyöhön, jonka tarkoituksena on puuttua kriisin taustalla oleviin syihin ja erityisesti vähentää Eurooppaan suuntautuvia laittomia muuttovirtoja sekä palauttaa ne, joilla ei ole oikeutta kansainväliseen suojeluun. Kumppanuudet ja yhteistyö keskeisten alkuperä-, kauttakulku- ja kohdemaiden kanssa on myös jatkossa painopiste esimerkiksi Khartumin ja Rabatin prosessien, maahanmuuttoa ja liikkuvuutta koskevan EU:n ja Afrikan vuoropuhelun sekä Budapestin ja Prahan prosessien mukaisesti.

Tulevia rahoitustarpeita arvioidaan monivuotisen rahoituskehyksen puoliväliarvioinnin yhteydessä.

Lisätietoja

Euroopan muuttoliikeagenda

Euroopan muuttoliikeagendan ensimmäinen täytäntöönpanopaketti

Euroopan muuttoliikeagendan toinen täytäntöönpanopaketti

Euroopan muuttoliikeagendan kolmas täytäntöönpanopaketti (rajapaketti)

Euroopan muuttoliikeagendaa koskevia lehdistötiedotteita

Euroopan muuttoliikeagendaa koskevia lainsäädäntöasiakirjoja

EU:n talousarviossa vuodeksi 2016 kasvatetaan pakolaiskriisin hoitoon vuosina 2015 ja 2016 käytettävien varojen määrä lähes 10 miljardiin euroon

Länsi-Balkanin muuttoreittiä käsittelevä kokous

Päivitetty tilannekatsaus pakolaiskriisin vuoksi toteutettuihin toimiin

Tietosivu: Euroopan muuttoliikeagenda - Tilanne tammikuussa 2016

Pakolaiskriisin hallinta - Tilannekatsaus ja tulevat toimet

IP/16/65

Lisätietoa tiedotusvälineille:

Lisätietoa yleisölle: Europe Direct -palvelu, puh. 00 800 67 89 10 11 tai sähköposti


Side Bar