Navigation path

Left navigation

Additional tools

Euroopan komissio - Lehdistötiedote

Komissio ehdottaa etenemissuunnitelmaa Schengen-järjestelmän normaalin toiminnan palauttamiseksi

Bryssel 4. maaliskuuta 2016

Komissio ehdottaa etenemissuunnitelmaa Schengen-järjestelmän normaalin toiminnan palauttamiseksi

Komissio esitti tänään yksityiskohtaisen etenemissuunnitelman konkreettisista toimista, joita järjestyksen palauttaminen EU:n ulko- ja sisärajojen valvontaan edellyttää. Sisärajattoman Schengen-alueen perustaminen on tuottanut Euroopan kansalaisille ja yrityksille merkittäviä etuja. Viime kuukausina järjestelmä on kuitenkin joutunut vakavasti koetukselle pakolaiskriisin vuoksi. Eurooppa-neuvosto, joka kokoontui 18. ja 19. helmikuuta, antoi selkeän valtuutuksen palauttaa yhteistoimin Schengen-alueen normaali toiminta samalla tukien vaikeissa tilanteissa olevia jäsenvaltioita.

Komission ensimmäisen varapuheenjohtajan Frans Timmermansin mukaan Schengen-järjestelmä on yksi vaalituimmista Euroopan yhdentymisen saavutuksista, ja sen menettämisestä aiheutuisi valtavat kustannukset. ”Tavoitteenamme on poistaa kaikki sisärajatarkastukset mahdollisimman nopeasti ja viimeistään joulukuussa 2016. Väliaikaisia rajatarkastuksia koskevien yksipuolisten päätösten sijasta tarvitaan koordinoitu Euroopan tason lähestymistapa, joka perustuu Schengen-sääntöihin. Samalla meidän on toteutettava etenemissuunnitelmassa esitetyt toimenpiteet ulkorajavalvonnan vahvistamiseksi ja turvapaikkajärjestelmämme toiminnan parantamiseksi. Lisäksi meidän on jatkettava työskentelyä Turkin kanssa niin, että yhteinen toimintasuunnitelma saadaan toteutettua ja maahantulijoiden määrää huomattavasti vähennettyä”, komissaari jatkoi.

Muuttoliike-, sisä- ja kansalaisasioista vastaava komission jäsen Dimitris Avramopoulos lisäsi, että komissio esittää etenemissuunnitelmassa toimet, jotka on toteutettava yhteistoimin Schengen-alueen normaalin toiminnan palauttamiseksi mahdollisimman pian. ”Ensinnäkin kaikkien jäsenvaltioiden on noudatettava näitä sääntöjä. Perusteettoman läpikulun salliminen on lopetettava ja jäsenvaltioiden on myönnettävä maahanpääsy turvapaikanhakijoille, mutta evättävä se niiltä, jotka ovat vain läpikulkumatkalla. Toiseksi on korjattava ulkorajoilla havaitut vakavat puutteet. Sisärajaton alue on nimittäin mahdollinen vain siinä tapauksessa, että ulkorajamme turvataan tehokkaasti. Tästä syystä jäsenvaltioiden on hyväksyttävä komission joulukuussa tekemä ehdotus Euroopan raja- ja rannikkovartiostosta viipymättä, jotta vartiosto voi aloittaa toimintansa jo tänä kesänä. Jäsenvaltioiden on nyt aika yhdistää voimansa yhteisen edun nimissä tämän unionin tärkeimpiin kuuluvan saavutuksen – sisärajattoman alueen – turvaamiseksi.”

Schengen-järjestelmästä luopumisen kustannukset

Väliaikaiset rajatarkastukset vaikeuttavat henkilöiden vapaata liikkumista, mutta niistä aiheutuu myös huomattavia kustannuksia. Komissio on arvioinut, että rajatarkastusten täysimääräinen palauttaminen Schengen-alueella aiheuttaisi välittömiä suoria kustannuksia, joiden määrä olisi vuosittain 5–18 miljardia euroa (eli 0,05–0,13 prosenttia suhteessa BKT:hen). Nämä kustannukset keskittyisivät tietyille toimijoille ja alueille, mutta vaikuttaisivat väistämättä EU:n talouteen kokonaisuudessaan.

  • Esimerkiksi Puolalle, Alankomaille ja Saksalle aiheutuisi yli 500 miljoonan euron ylimääräiset kustannukset kauppatavaroiden maantiekuljetuksista.

  • Espanjalais- ja tšekkiläisyrityksille aiheutuisi yli 200 miljoonaa euroa lisäkustannuksia.

  • Rajatarkastukset aiheuttaisivat 1,7 miljoonalle naapurimaan puolella työssä käyvälle työntekijälle 1,3–5,2 miljardin euron kustannukset menetettynä työaikana.

  • Matkailualalla saatettaisiin menettää ainakin 13 miljoonaa yöpymisvuorokautta, mistä aiheutuisi 1,2 miljardin euron kustannukset.

  • Rajatarkastushenkilöstön lisäämisestä koituisi hallinnollisia kustannuksia 0,6-5,8 miljardia euroa.

Ulkorajojen turvaamisen varmistaminen

EU:n ulkorajojen turvaaminen ja tehokkaiden rajatarkastusten varmistaminen ovat vapaan liikkuvuuden alueen edellytyksiä. Tästä on kannettava vastuuta yhdessä. Komissio antoi joulukuussa kunnianhimoisen ehdotuksen Euroopan raja- ja rannikkovartiostosta. On välttämätöntä, että Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyvät ehdotuksen viimeistään kesäkuussa, jotta vartiosto voi aloittaa toimintansa kesällä. Komissio kehotti tänään jäsenvaltioita ja Frontexia aloittamaan jo nyt uuden järjestelmän käyttöönottoon tähtäävät valmistelut, kuten tarvittavien teknisten ja henkilöstövoimavarojen määrittämisen. Lisäksi komissio kehottaa jäsenvaltioita lisäämään tukeaan Frontexin käynnissä oleville operaatioille.

Välitön tuki Kreikalle

Valtava muuttovirta aiheuttaisi suuria paineita minkä tahansa jäsenvaltion ulkorajavalvontaan. Kreikan ulkorajaan kohdistuu erittäin suuri paine, joten rajojen valvonnassa havaitut puutteet on korjattava välittömästi. Tulevina kuukausina on toteutettava joukko selkeästi määriteltyjä toimia:

  • Kreikassa olevien komission asiantuntijoiden olisi tehtävä edelleen yhteistyötä Kreikan viranomaisten kanssa ja koordinoitava muiden toimijoiden työtä.

  • Kaikki maahantulijat olisi tunnistettava aukottomasti ja rekisteröitävä. Tähän tulee sisältyä myös järjestelmälliset turvatarkastukset, joissa tehdään tietokantahakuja.

  • Kreikan olisi esitettävä toimintasuunnitelma Schengen-arvioinnissa esitettyjen suositusten toteuttamiseksi sekä tarvearviointi, jonka perusteella muut jäsenvaltiot, EU:n virastot ja komissio voivat antaa oikea-aikaista apua.

  • Frontexin olisi tarvittaessa valmisteltava välittömästi Euroopan rajavartioryhmien lisäkäyttöä ja käynnistettävä lisäresurssipyyntö viimeistään 22. maaliskuuta.

  • Muiden jäsenvaltioiden olisi kannettava vastuunsa ja vastattava pyyntöihin toimittamalla henkilöstöresursseja ja teknistä varustusta.

Myös EU:n ja Turkin yhteisen toimintasuunnitelman ja Turkin kanssa sovitun vapaaehtoisen humanitaarisen maahanpääsyn järjestelmän toteuttamista jatketaan Kreikkaan tulevien henkilöiden määrän vähentämiseksi nopeasti. Hätätilanteessa sovellettavien siirtojärjestelmien täytäntöönpanon tehostamisen ja Turkkiin ja lähtömaihin kohdistuvien palautusten lisäämisen pitäisi myös vähentää Kreikkaan kohdistuvaa painetta.

Koska rajatarkastukset ovat tiukentuneet Länsi-Balkanin reitin varrella eikä tulijoiden virta Kreikkaan ole tyrehtynyt, siirtolaisten määrä Kreikassa lisääntyy. Tästä syystä jäsenvaltioiden on entistäkin tarpeellisempaa tehostaa sisäisistä siirroista tehtyjen päätösten noudattamista. Komissio tukee toimia sisäisten siirtojen nopeuttamiseksi ja raportoi edistymisestä kuukausittain. Komissio antoi aikaisemmin tällä viikolla ehdotuksia uudenlaiseksi hätätilanteen tueksi kriisitoimien nopeuttamiseksi EU:ssa.

Sääntöjen soveltaminen ja perusteettoman läpikulun sallimisen lopettaminen

Eurooppa-neuvosto, joka kokoontui 18.–19. helmikuuta, totesi päätelmissään selkeästi, ettei tämänhetkinen perusteettoman läpikulun salliminen ole laillista eikä poliittisesti hyväksyttävää. Jäsenvaltioiden on myönnettävä pääsy turvapaikkamenettelyyn kaikille turvapaikkaa niiden rajoilla hakeneille. Päätös siitä, mikä jäsenvaltio vastaa hakemuksen käsittelystä, olisi tehtävä EU:n lainsäädännön ja erityisesti voimassa olevan Dublin-järjestelmän mukaisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että turvapaikanhakijat on todella voitava palauttaa siihen maahan, jonka kautta he ovat tulleet EU:n alueelle. Komissio aikookin esittää ennen kesäkuun Eurooppa-neuvostoa arvionsa mahdollisuudesta aloittaa uudelleen Dublin-järjestelmän mukaiset palautukset Kreikkaan.

Toisaalta jäsenvaltioiden olisi evättävä maahanpääsy rajoillaan sellaisilta kolmansien maiden kansalaisilta, jotka eivät täytä Schengenin rajasäännöstön mukaisia maahantuloedellytyksiä ja jotka eivät ole hakeneet turvapaikkaa, vaikka heillä olisi ollut siihen tilaisuus. On syytä pitää mielessä, että EU:n lainsäädännön mukaan turvapaikanhakijoilla ei ole oikeutta valita jäsenvaltiota, joka myöntää heille suojelua. Näitä epäämisiä olisi sovellettava Schengen-alueen ulkorajoilla ja sellaisten jäsenvaltioiden rajoilla, jotka ovat ottaneet sisärajatarkastukset väliaikaisesti käyttöön. Näiden toimenpiteiden tehokas soveltaminen vahvistaa Schengen- ja Dublin-järjestelmiä ja hätätilanteessa sovellettavaa siirtojärjestelmää.

Sisärajatarkastukset: hajanaisuudesta koordinoituun lähestymistapaan

Väliaikaisten sisärajatarkastusten pitäisi olla poikkeustoimia, ja ne olisi suhteutettava tavoitteeseen palata normaalitilanteeseen mahdollisimman nopeasti. Syyskuusta 2015 alkaen kahdeksan maata on palauttanut tarkastukset sisärajoilleen pakolaiskriisin vuoksi. Tähän mennessä tämä on perustunut yksipuolisiin toimiin Schengenin rajasäännöstön (23–25 artikla) puitteissa.

Jos nykyiset muuttoliikepaineet ja vakavat puutteet ulkorajavalvonnassa jatkuvat vielä toukokuun 12. päivän jälkeen, komission olisi esitettävä Schengenin rajasäännöstön 26 artiklan 2 kohdan mukaisesti neuvostolle ehdotus, jossa suositetaan johdonmukaista EU:n linjaa rajatarkastuksiin siihen asti, että rakenteelliset puutteet saadaan korjattua. Komissio on valmistautunut tähän mahdollisuuteen ja ehdottaa tarvittaessa välittömästi rajatarkastuksia ainoastaan niille rajaosuuksille, joilla ne ovat tarpeellisia ja oikeasuhteisia.

Tavoitteena on kaikkien sisärajatarkastusten lopettaminen viimeistään joulukuussa 2016, jotta Schengen-järjestelmän toiminta saataisiin palautettua normaaliksi vuoden 2016 loppuun mennessä.

Lisätietoa

Tiedonanto: Etenemissuunnitelma Schengen-järjestelmän normaalin toiminnan palauttamiseksi

Liitteet: Etenemissuunnitelma Schengen-järjestelmän normaalin toiminnan palauttamiseksi

Edistymiskertomus hotspot-järjestelmän käyttöönotosta Kreikassa

EU:n ja Turkin yhteinen toimintasuunnitelma – kolmas täytäntöönpanokertomus (EN)

Lehdistötiedote: Komission edistymiskertomus: Turkki edistyy kohti viisumivapautta

Tietosivu: Schengenin säännöt (EN)

Tietosivu: EU:n ja Turkin yhteinen toimintasuunnitelma – täytäntöönpanokertomus (EN)

Tietosivu: Kreikka: Edistymiskertomus (EN)

LIITE: ETENEMISSUUNNITELMA

Etenemissuunnitelma täysimääräisesti toimivan Schengen-alueen palauttamiseksi käsittää seuraavat toimet:

  • 4. maaliskuuta (ja sen jälkeen kuukausittain): Kreikka raportoi edistymisestään Dublin-siirtojen uudelleen aloittamista koskevassa suosituksessa esitettyjen toimien toteuttamisessa.

  • viimeistään 12. maaliskuuta 2016: Kreikka esittää toimintasuunnitelmansa neuvoston esittämien suositusten toteuttamiseksi yhdessä tarvearvioinnin kanssa.

  • 16. maaliskuuta 2016: Komission tiedonanto Dublin-asetuksen uudistamisesta jäsenvaltioiden välisen solidaarisuuden ja oikeudenmukaisen vastuunjaon tavoitteiden perusteella.

  • 16. maaliskuuta 2016: Komissio esittää ensimmäisen kertomuksen sisäisten siirtojen ja uudelleensijoittamisen toteuttamisesta.

  • viimeistään 22. maaliskuuta 2016: Frontex käynnistää lisäresurssipyynnöt Euroopan rajavartioryhmien lisäkäyttöä varten Kreikan tukemiseksi.

  • viimeistään 1. huhtikuuta 2016: Jäsenvaltiot vastaavat Frontexin pyyntöön toimittamalla henkilöstöresursseja ja teknistä varustusta.

  • viimeistään 12. huhtikuuta 2016: Komissio esittää arvionsa Kreikan toimintasuunnitelman asianmukaisuudesta.

  • 16. huhtikuuta 2016: Komissio esittää toisen kertomuksen sisäisten siirtojen ja uudelleensijoittamisen toteuttamisesta.

  • 11.–17. huhtikuuta 2016: Komissio ja jäsenvaltioiden asiantuntijat laativat Schengen-arvioinnin Kreikan ilma-, maa- ja merirajoista.

  • viimeistään 12. toukokuuta 2016: Kreikka raportoi neuvoston suositusten toteuttamisesta.

  • 12. toukokuuta 2016: Jos ulkorajavalvontaan liittyvät vakavat puutteet jatkuvat, komissio esittää Schengenin rajasäännöstön 26 artiklan 2 kohdan mukaisen ehdotuksen.

  • 13. toukokuuta 2016: Jos ulkorajavalvontaan liittyvät vakavat puutteet jatkuvat, neuvoston olisi annettava Schengenin rajasäännöstön 26 artiklan 2 kohdan mukainen suositus johdonmukaisesta unionin linjasta väliaikaisiin sisärajatarkastuksiin.

  • 16. toukokuuta 2016: Komissio esittää kolmannen kertomuksen sisäisten siirtojen ja uudelleensijoittamisen toteuttamisesta.

  • viimeistään kesäkuussa 2016: Lainsäätäjät pääsevät poliittiseen yhteisymmärrykseen Euroopan raja- ja rannikkovartiostosta ja hyväksyvät sitä koskevan säädöksen.

  • kesäkuu 2016: Komissio esittää arvionsa mahdollisuudesta aloittaa uudelleen Dublin-järjestelmän mukaiset palautukset Kreikkaan.

  • viimeistään elokuussa 2016: Euroopan raja- ja rannikkovartiosto on toimintavalmis.

  • viimeistään syyskuussa 2016: Euroopan raja- ja rannikkovartiosto toimii täydellä teholla ja on toteuttanut ensimmäiset haavoittuvuusarvioinnit, joiden perusteella voidaan toteuttaa tarvittavat ehkäisevät toimenpiteet.

  • joulukuu 2016: Kokonaistilanteen salliessa tämä on tavoitemääräaika, jolloin toteutetut poikkeukselliset suojatoimenpiteet voidaan lopettaa.

IP/16/585

Lisätietoa tiedotusvälineille:

Lisätietoa yleisölle: Europe Direct -palvelu, puh. 00 800 67 89 10 11 tai sähköposti


Side Bar