Navigation path

Left navigation

Additional tools

Euroopan komissio - Lehdistötiedote

Euroopan puolustusalan toimintasuunnitelma: Euroopan puolustusrahaston valmistelu

Bryssel 30. marraskuuta 2016

Euroopan komissio ehdottaa Euroopan puolustusrahastoa ja muita toimia, joilla pyritään tukemaan jäsenvaltioiden tehokkaampaa varainkäyttöä yhteisiin puolustusvalmiuksiin, parantamaan Euroopan kansalaisten turvallisuutta ja edistämään kilpailukykyisen ja innovatiivisen teollisen perustan luomista.

Euroopan komissio ehdottaa Euroopan puolustusrahastoa ja muita toimia, joilla pyritään tukemaan jäsenvaltioiden tehokkaampaa varainkäyttöä yhteisiin puolustusvalmiuksiin, parantamaan Euroopan kansalaisten turvallisuutta ja edistämään kilpailukykyisen ja innovatiivisen teollisen perustan luomista.

Puheenjohtaja Juncker korosti vuoden 2016 unionin tilaa käsittelevässä puheessaan sellaisen vahvan Euroopan tärkeyttä, joka kykenee puolustamaan ja suojelemaan kansalaisiaan kotona ja ulkomailla – tätä kunnianhimoista tavoitetta ei voida saavuttaa ilman innovointia ja Euroopan puolustusteollisuuden voimavarojen yhdistämistä. Komission tänään hyväksymä Euroopan puolustusalan toimintasuunnitelma on askel kohti tämän vision toteuttamista.

Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker totesi: "Yhteisen turvallisuutemme takaamiseksi meidän on investoitava strategisesti tärkeiden teknologioiden ja materiaalien yhteiseen kehittämiseen – tämä koskee niin maalla, ilmassa, merellä ja avaruudessa olevia valmiuksia kuin kyberturvallisuuttakin. Se edellyttää tiiviimpää yhteistyötä jäsenvaltioiden välillä ja kansallisten resurssien laajempaa kokoamista yhteen. Jos Eurooppa ei huolehdi turvallisuudestaan, kukaan muu ei tee sitä puolestamme. Vahva, kilpailukykyinen ja innovatiivinen puolustusteollinen pohja takaa meille strategisen riippumattomuuden."

Komissio ehdottaa Euroopan puolustusalan toimintasuunnitelmassa seuraavia toimia:

1 - Perustetaan Euroopan puolustusrahasto, joka tukee investointeja puolustusmateriaalien ja -teknologian yhteiseen tutkimukseen ja kehittämiseen: ehdotettuun rahastoon sisältyisi kaksi "ikkunaa", jotka ovat toisiaan täydentäviä mutta poikkeavat toisistaan oikeudellisen rakenteensa ja rahoituslähteidensä suhteen.

  • "Tutkimusikkuna", josta rahoitetaan innovatiiviseen puolustusteknologiaan liittyvää tutkimusyhteistyötä esimerkiksi elektroniikan, metamateriaalien, salattujen ohjelmistojen ja robotiikan aloilla. Komissio on jo ehdottanut 25 miljoonan euron rahoitusta puolustusalan tutkimukseen EU:n vuoden 2017 talousarviossa, ja se odottaa, että nämä määrärahat voisivat nousta yhteensä 90 miljoonaan euroon vuoteen 2020 mennessä. Komissio aikoo ehdottaa vuoden 2020 jälkeistä aikaa koskevassa EU:n monivuotisessa rahoituskehyksessä erityistä puolustusalan tutkimusohjelmaa, jonka määrärahat olisivat arviolta 500 miljoonaa euroa vuodessa.
  • "Valmiusikkuna" toimisi rahoitusvälineenä, jonka avulla osallistuvat jäsenvaltiot voivat hankkia tiettyjä materiaaleja yhdessä niiden kustannusten alentamiseksi. Valmiuksista sopisivat jäsenvaltiot, jotka omistaisivat teknologian ja materiaalit. Jäsenvaltiot voivat esimerkiksi investoida yhdessä miehittämättömiin ilma-aluksiin tai ostaa helikoptereita suurissa erissä kustannusten alentamiseksi. Suuruusluokaltaan tämän ikkunan pitäisi olla sellainen, että sen kautta saadaan käyttöön noin 5 miljardia euroa vuodessa. Komissio käynnistää kartoitustutkimuksen tämän arvion tarkentamiseksi.

2 - Edistetään investointeja pk-yrityksissä, startup-yrityksissä, mid-cap-yrityksissä ja muissa puolustusteollisuuden toimittajissa: Euroopan rakenne- ja investointirahastojen ja Euroopan investointipankin (EIP) muodostama ryhmittymä antaa jo rahoitustukea monien kaksikäyttötoimien kehittämiseen. Komissio tukee EIP:n pyrkimyksiä parantaa rahoituksen saatavuutta puolustusalan toimitusketjuissa. Se edistää EU:n yhteisrahoitusta tuotannollisille investointihankkeille ja tukee puolustusalan toimitusketjujen uudenaikaistamista. Komissio tukee alakohtaista osaamisyhteistyötä koskevan suunnitelman yhteydessä puolustusalan yhteistyötä sen varmistamiseksi, että ihmisillä on oikeat taidot ja tekniset valmiudet innovaatioiden synnyttämiseen.

3 - Vahvistetaan puolustusalan sisämarkkinoita: Komissio parantaa avointen ja kilpailtujen puolustusmarkkinoiden toimintaedellytyksiä Euroopassa, jotta yritysten on helpompi toimia yli rajojen ja jotta jäsenvaltiot voivat saada parhaan vastineen rahalle puolustushankinnoissaan. Tätä varten komissio pyrkii tehostamaan puolustus- ja turvallisuushankintoja sekä EU:n sisäisiä puolustukseen liittyvien tuotteiden siirtoja koskevien direktiivien soveltamista, helpottamaan rajat ylittävää osallistumista puolustushankintoihin, tukemaan teollisuusstandardien laatimista ja lisäämään alakohtaisten politiikkojen, kuten EU:n avaruusohjelmien, panosta yhteisiin turvallisuus- ja puolustusprioriteetteihin.

Seuraavat vaiheet: Komissio esittää nyt ehdotukset ja keskustelee niistä ja erityisesti Euroopan puolustusrahastosta kaikkien sidosryhmien kanssa. Tärkeä virstanpylväs on 15.–16. joulukuuta kokoontuva Eurooppa-neuvosto.

Tausta

Puheenjohtaja Juncker totesi kesäkuussa 2014 esittämissään poliittisissa suuntaviivoissa: "Mielestäni EU:ta on vahvistettava myös turvallisuus- ja puolustuskysymyksissä. EU:n valta on toki pääasiassa 'pehmeää'. Vahvinkaan pehmeä valta ei kuitenkaan pitkällä tähtäimellä selviä ilman vähintään jonkinlaisia yhdennettyjä puolustusvalmiuksia."

Puheenjohtaja Juncker sanoi unionin tilasta 14. syyskuuta 2016 pitämässään puheessa, että "Eurooppa ei voi enää turvautua muiden sotilaalliseen mahtiin tai antaa Ranskan yksin puolustaa kunniaansa Malissa. (…) Vahva eurooppalainen puolustus tarvitsee tuekseen innovatiivisen eurooppalaisen puolustusteollisuuden. Sen vuoksi aiomme vielä ennen vuoden loppua esittää ehdotuksen EU:n puolustusrahastoksi, jonka avulla vauhditettaisiin puolustusalan tutkimusta ja innovointia."

EU:n jäsenvaltiot ovat viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana supistaneet puolustusmenoja reaalisesti lähes 12 prosenttia, mutta tätä ei ole kompensoitu kasvattamalla eurooppalaista yhteistyötä. Jäsenvaltioiden puutteellisen yhteistyön puolustuksen ja turvallisuuden alalla arvioidaan aiheuttavan vuosittain 25–100 miljardin euron kustannukset (ks. liite).

Kaikkien EU:n 27 jäsenvaltion johtajat totesivat syyskuussa 2016 järjestetyssä Bratislavan huippukokouksessa, että "tarvitsemme EU:ta paitsi rauhan ja demokratian takaamiseksi, myös kansojemme turvallisuuden varmistamiseksi." Jäsenvaltioiden johtajat olivat yhtä mieltä siitä, että haastavassa geopoliittisessa toimintaympäristössä EU:n yhteistyötä ulkoisen turvallisuuden ja puolustuksen alalla on syytä vahvistaa. Käytännön toimena joulukuun Eurooppa-neuvostossa olisi "päätettävä turvallisuutta ja puolustusta koskevasta käytännön täytäntöönpanosuunnitelmasta ja siitä, miten perussopimusten tarjoamia vaihtoehtoja, erityisesti voimavarojen suhteen, voidaan hyödyntää paremmin."

Euroopan puolustusalan toimintasuunnitelma liittyy läheisesti ja täydentää EU:n globaalistrategiaan sisältyvää turvallisuuden ja puolustuksen alan täytäntöönpanosuunnitelmaa, jossa EU:lle asetetaan uudet kunnianhimoiset tavoitteet ja määritellään toimet, joiden avulla ne voidaan saavuttaa. Se liittyy myös läheisesti Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan, komission puheenjohtajan ja Naton pääsihteerin allekirjoittaman EU:n ja Naton yhteisen julistuksen täytäntöönpanoon. Euroopan puolustusalan toimintasuunnitelmassa ehdotetut toimet johtavat puolustukseltaan vahvempaan Euroopan unioniin, mikä viime kädessä merkitsee vahvempaa Natoa.

Toimintasuunnitelma liittyy myös huhtikuussa 2016 hyväksyttyyn hybridiuhkien torjuntaa koskevaan yhteiseen kehykseen, jolla pyritään parantamaan EU:n, sen jäsenvaltioiden ja kumppanimaiden kestokykyä. Se lisää myös näiden uhkien torjuntaa koskevaa yhteistyötä Naton kanssa. Tämä yhteistyö puolestaan perustuu komission huhtikuussa 2015 hyväksymään Euroopan turvallisuusagendaan.

Lisätietoja

LIITE

Puolustusmenojen tehokkaampaa käyttöä puoltavat syyt:

Euroopan sotilasmenot ovat kollektiivisesti maailman toiseksi suurimmat Yhdysvaltojen jälkeen. Euroopan maiden puolustusbudjetit ovat kuitenkin supistuneet viime vuosina, kun taas muut globaalit toimijat (Kiina, Venäjä ja Saudi-Arabia) ovat kasvattaneet puolustussektoreitaan voimakkaammin kuin koskaan. Yhdysvallat investoi vuonna 2015 puolustukseen yli kaksi kertaa enemmän kuin kaikki EU:n jäsenvaltiot yhteensä. Kiina on kasvattanut puolustusbudjettiaan 150 prosenttia viime vuosikymmenen aikana. EU:n jäsenvaltiot ovat sitä vastoin vähentäneet puolustusmenojaan reaalisesti lähes 12 prosenttia viime vuosikymmenen aikana.

Tätä kansallisten puolustusmenojen leikkausta ei ole kompensoitu kasvattamalla eurooppalaista yhteistyötä. Puolustusmenojen käyttö on Euroopassa tehotonta. Tähän ovat syynä päällekkäisyydet,
puutteellinen yhteentoimivuus, teknologiset puutteet sekä teollisuuden ja tuotannon riittämättömät mittakaavaedut. Noin 80 prosenttia puolustushankinnoista tehdään puhtaasti kansalliselta pohjalta, mikä johtaa kalliisiin päällekkäisyyksiin sotilaallisissa valmiuksissa. Jäsenvaltioiden puutteellisen yhteistyön puolustuksen ja turvallisuuden alalla arvioidaan aiheuttavan vuosittain 25–100 miljardin euron kustannukset.

Ilman jatkuvia puolustusinvestointeja on olemassa riski, ettei Euroopan teollisuudella ole teknologisia valmiuksia rakentaa seuraavan sukupolven kriittisiä puolustusvalmiuksia. Tämä vaikuttaa viime kädessä unionin strategiseen riippumattomuuteen ja sen kykyyn toimia turvallisuuden takaajana.

Puolustusalan laajemmalla eurooppalaisella yhteistyöllä on myönteinen heijastusvaikutus koko Euroopan talouteen. Euroopan puolustusteollisuuden kokonaisliikevaihto on 100 miljardia euroa vuodessa, ja se työllistää Euroopassa suoraan ja välillisesti 1,4 miljoonaa korkean osaamistason työntekijää. Jokainen puolustukseen investoitu euro tuottaa takaisin 1,6 euroa – etenkin korkean osaamistason työpaikkoina – tutkimuksessa ja teknologiassa sekä viennissä.

Euroopan puolustusrahasto – kuinka se toimisi:

1

IP/16/4088

Lisätietoa tiedotusvälineille:

Lisätietoa yleisölle: Europe Direct -palvelu, puh. 00 800 67 89 10 11 tai sähköposti


Side Bar