Navigation path

Left navigation

Additional tools

Euroopan komissio - Lehdistötiedote

Vahvempi rahoitusjärjestelmä: EU:lle uudet säännöt keskusvastapuolten elvytyksestä ja kriisinratkaisusta

Bryssel 28. marraskuuta 2016

Euroopan komissio on ehdottanut tänään keskusvastapuolia koskevia uusia sääntöjä, joilla pyritään varmistamaan, että näiden rahoitusjärjestelmän kannalta merkittävien markkinainfrastruktuurien ongelmiin puututaan tehokkaasti, jos sellaisia esiintyy.

Keskusvastapuolet toimivat molempien osapuolten välittäjinä liiketoimissa, joissa käydään kauppaa rahoitusvälineillä, kuten joukkolainoilla, osakkeilla, johdannaisilla ja hyödykkeillä (esimerkiksi maataloustuotteet tai öljy ja maakaasu). Keskusvastapuolilla on tärkeä tehtävä rahoitusjärjestelmässä, koska ne auttavat vähentämään markkinatoimijoiden riskejä ja keskinäisiä kytköksiä. Niiden ansiosta rahoitusalan yritysten ja loppukäyttäjien, kuten muiden yritysten, on helpompi hallita liiketoimintaansa liittyviä riskejä. Keskusvastapuolten laajuus ja merkitys ovat lähes kaksinkertaistuneet Euroopassa ja muualla maailmassa sen jälkeen, kun G20-maat sitoutuivat finanssikriisin jälkeen siihen, että vakioidut OTC-johdannaiset määritetään keskusvastapuolten välityksellä. Euroopassa 17 keskusvastapuolta määrittää suuren osan niistä 500 biljoonan euron arvoisista johdannaissopimuksista, jotka ovat liikkeellä globaaleilla markkinoilla.

EU:ssa toimivia keskusvastapuolia varten on jo annettu korkeatasoiset sääntelynormit Euroopan markkinarakenneasetuksessa (EMIR-asetus, ks. MEMO/12/232). EU ei ole kuitenkaan antanut sääntöjä sellaisten epätodennäköisten tilanteiden varalta, joissa keskusvastapuolet ovat joutuneet suuriin vaikeuksiin tai ovat kaatumassa ja tarvitsevat elvytystä ja hallittua kriisinratkaisua. Tänään annetun ehdotuksen tarkoituksena on ottaa käyttöön elvytys- ja kriisinratkaisukehys, jota sovelletaan näihin rahoitusjärjestelmän kannalta merkittäviin yhteisöihin. Tavoitteena on varmistaa, että keskusvastapuolten kriittiset toiminnot jatkuvat, sekä pitää yllä rahoitusvakautta ja estää se, että vaikeuksissa olevien keskusvastapuolten uudelleenjärjestelyyn ja kriisinratkaisuun liittyvät kustannukset sälytetään veronmaksajien maksettaviksi.

Rahoitusvakaudesta, rahoituspalveluista ja pääomamarkkinaunionista vastaavan Euroopan komission varapuheenjohtajan Valdis Dombrovskisin mukaan ehdotuksella "vahvistetaan Euroopan rahoitusjärjestelmää ja suojataan veronmaksajia varmistamalla, että meillä on keinot käsitellä keskusvastapuolten ongelmia. Tämä on tärkeää, koska keskusvastapuolet, jotka auttavat yrityksiä riskien hallinnassa, ovat olennainen osa rahoitusjärjestelmää. Ehdotuksella täydennetään johdannaismarkkinoita koskevaa lainsäädäntöä, jota on tiukennettu finanssikriisin jälkeen."

Työllisyydestä, kasvusta, investoinneista ja kilpailukyvystä vastaava komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen toteaa puolestaan, että keskusvastapuolet, jotka toimivat yli rajojen, auttavat vähentämään riskejä koko rahoitusjärjestelmässä. Kataisen mukaan "meillä on kuitenkin oltava säännöt, joilla varaudumme keskusvastapuolten ongelmiin, vaikka ne ovatkin hyvin epätodennäköisiä. Tänään annettu ehdotus lujittaa merkittävällä tavalla luottamusta rahoitusjärjestelmäämme."

Finanssikriisi osoitti selvästi, että merkittävän rahoituslaitoksen kaatuminen voi aiheuttaa vakavia ongelmia koko muulle rahoitusjärjestelmälle ja heikentää talouskasvua laajemminkin. Sen vuoksi on tärkeää, että viranomaisilla on Euroopassa valtuudet ryhtyä toimiin, kun keskusvastapuoli joutuu vakaviin vaikeuksiin, ja että ne voivat käsitellä sen ongelmia hallitusti.

Ehdotuksen keskeinen sisältö

Ehdotetut keskusvastapuolia koskevat säännöt vastaavat pankkien elvytys- ja kriisinratkaisusääntöjä (pankkien elvytys- ja kriisinratkaisudirektiivi, BRRD), ja ne perustuvat kansainvälisiin standardeihin. Koska keskusvastapuolet ovat kuitenkin hyvin erilaisia yrityksiä kuin pankit, ehdotus sisältää erityiskeinoja, jotka sopivat paremmin keskusvastapuolten maksukyvyttömyysmenettelyihin ja toimintasääntöihin etenkin silloin, kun päätetään tappioiden jakamisesta.

Ehdotettujen sääntöjen mukaan keskusvastapuolten ja viranomaisten on varauduttava vaikeuksiin, toteutettava ajoissa ennalta ehkäiseviä toimia ja puututtava ongelmiin, kun niitä ilmenee.

Varautuminen ja ennaltaehkäisy

Ehdotettujen sääntöjen mukaan keskusvastapuolten on laadittava elvytyssuunnitelmia. Suunnitelmiin on sisällyttävä toimenpiteitä sellaisten rahoitusvaikeuksien varalta, joihin keskusvastapuolten maksukyvyttömyyden hallintaan varaamat resurssit ja muut markkinarakenneasetuksessa vaaditut keinot eivät riitä. Suunnitelmissa olisi varauduttava tilanteisiin, joissa keskusvastapuolen määritysosapuolista tulee maksukyvyttömiä tai joissa toteutuu muita keskusvastapuolta uhkaavia riskejä ja tappioita, kuten petoksia tai kyberhyökkäyksiä. Elvytyssuunnitelmat on annettava keskusvastapuolten valvontaviranomaisten tarkastettaviksi.

Keskusvastapuolten kriisinratkaisusta vastaavien viranomaisten on laadittava kriisinratkaisusuunnitelmia keskusvastapuolten saneerauksesta sekä siitä, miten niiden kriittisiä toimintoja pidetään yllä, jos ne odotusten vastaisesti joutuvat vaikeuksiin.

Varhainen puuttuminen tilanteeseen

Puuttumalla varhain ongelmatilanteisiin varmistetaan, että taloudellisia vaikeuksia käsitellään heti, kun niitä ilmenee, jolloin ongelmat ovat vielä ehkäistävissä. Keskusvastapuolen valvontaviranomaisille annetaan erityiset valtuudet puuttua keskusvastapuolen toimintaan siinä vaiheessa, kun sen elinkelpoisuus on vaarassa mutta se ei ole vielä kaatumassa tai kun sen toiminta voi horjuttaa rahoitusjärjestelmän yleistä vakautta. Valvontaviranomaiset voivat myös vaatia keskusvastapuolta toteuttamaan elvytyssuunnitelmassa kuvattuja erityistoimia tai tekemään muutoksia liiketoimintastrategiaansa tai oikeudellisiin tai toiminnallisiin rakenteisiinsa.

Kriisinratkaisuvaltuudet ja -välineet

Keskusvastapuoli asetetaan finanssimarkkinoiden vakauden valvontaryhmän antamien ohjeiden mukaisesti kriisinratkaisuun, jos sen kaatuminen on tapahtumassa tai todennäköisesti tapahtuu, jos kaatumista ei voida estää yksityisen sektorin keinoin ja jos kaatuminen vaarantaisi yleisen edun ja rahoitusjärjestelmän vakauden. Keskusvastapuoli voidaan asettaa kriisinratkaisuun myös silloin, kun uudet elvytystoimet voisivat horjuttaa rahoitusvakautta, vaikka edellä mainitut edellytykset eivät täyttyisikään.

Kansallisten viranomaisten yhteistyö

Keskusvastapuolet ovat luonteeltaan yli rajojen toimivia yhteisöjä, ja suurimmat niistä harjoittavat kansainvälistä toimintaa. Tehokkaan suunnittelun ja hallitun kriisinratkaisun kannalta on tärkeää, että viranomaiset tekevät yhteistyötä yli rajojen. Annetussa ehdotuksessa perustetaan kaikkia keskusvastapuolia varten kriisinratkaisukollegioita, joissa ovat edustettuina kaikki asianomaiset viranomaiset, Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen (ESMA) ja Euroopan pankkiviranomainen (EBA) mukaan luettuina.

Nykyisten markkinarakenneasetuksen mukaisten kollegioiden ja uusien kriisinratkaisukollegioiden olisi yhdessä hoidettava erityistehtäviä, jotka ehdotetussa asetuksessa niille annetaan. ESMAn tehtävänä on helpottaa yhteistyötä, ja se toimii tarvittaessa sovittelijana, jonka ratkaisut ovat sitovia.

Asetusehdotus toimitetaan nyt Euroopan parlamentin ja EU:n neuvoston hyväksyttäväksi ja annettavaksi.

Tausta

Euroopan komissio toteutti 5. lokakuuta ja 28. joulukuuta 2012 välisenä aikana julkisen kuulemisen muiden laitosten kuin pankkien mahdollisesta elvytys- ja kriisinratkaisukehyksestä. Komissio halusi selvittää, tarvittiinko elvytys- ja kriisinratkaisujärjestelyjä erityisesti keskusvastapuolia, arvopaperikeskuksia ja vakuutusyrityksiä varten. Kuulemisessa kävi ilmi, että etusijalle olisi asetettava keskusvastapuolten elvytystä ja kriisinratkaisua koskevien EU-sääntöjen laatiminen. G20-ryhmän vaatimusta, jonka mukaan vakioiduille OTC-johdannaisille on tehtävä keskusvastapuolimääritys, pidettiin painavana perusteena toimien toteuttamiselle.

G20-maiden johtajat ovat kansainvälisellä tasolla hyväksyneet finanssimarkkinoiden vakauden valvontaryhmän näkemyksen siitä, että riskejä, joita maailmanlaajuisten järjestelmän kannalta merkittävien laitosten (kuten pankkien, rahoitusmarkkinoiden infrastruktuurien ja vakuutusyritysten) kaatuminen voi aiheuttaa rahoitusjärjestelmälle, on käsiteltävä kokonaisvaltaisesti asianmukaisilla elvytys- ja kriisinratkaisuvälineillä. Myös maksujärjestelmä- ja markkinainfrastruktuurikomitea (CPMI) ja kansainvälinen arvopaperimarkkinavalvojien yhteisö (IOSCO) ovat laatineet finanssimarkkinoiden infrastruktuurien (muun muassa keskusvastapuolten) elvytyssuunnitelmia koskevia ohjeita. Finanssimarkkinoiden vakauden valvontaryhmä on puolestaan antanut lisäohjeita finanssilaitosten kriisinratkaisujärjestelmien avaintekijöistä laatimansa asiakirjan soveltamisesta finanssimarkkinoiden infrastruktuureihin, kuten keskusvastapuoliin. Nämä ohjeet on otettu komission ehdotuksessa huomioon.

Laajempi työ kriisinratkaisun alalla

Työ, jossa selvitetään tarvetta reagoida muiden finanssialan yritysten mahdolliseen elvytykseen ja kriisinratkaisuun, on vielä kesken. Finanssikriisin aikana todettiin nimittäin, etteivät muuntyyppiset yritykset vaatineet yhtä kiireellisiä toimenpiteitä. Toimenpiteitä voidaan kuitenkin tarvita tulevaisuudessa taloudellisten ja rahoitusriskien kasvaessa kyseisillä aloilla.

G20-ryhmän tasolla tehdään laajempaa kansainvälistä työtä, joka koskee vakuutusyritysten kriisinratkaisua, mutta tämä työ ei ole edistynyt vielä kovin pitkälle. Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen (EIOPA) on tehnyt Euroopassa laajaa ja perusteellista vertailevaa selvitystä vakuutusalan kansallisista elvytys- ja kriisinratkaisukäytännöistä ja kehityksestä, ja sen on määrä antaa asiasta raportti vuoden 2017 alkupuoliskolla. Raportin pohjalta komissio harkitsee jatkotoimia tiiviissä yhteistyössä Euroopan parlamentin, neuvoston ja sidosryhmien kanssa.

Keskeiset tiedot

Vuonna 2015, jolloin maailmanlaajuisten OTC-johdannaismarkkinoiden arvo oli 493 biljoonaa Yhdysvaltain dollaria, keskimäärin yli 50 prosenttia johdannaisista määritettiin keskusvastapuolten välityksellä. Tämä prosenttiosuus on lähes kaksi kertaa niin suuri kuin vuonna 2009, jolloin G20-maat antoivat johdannaisten määritystä koskevan sitoumuksensa. Kaikista uusista OTC-johdannaistransaktioista voitiin nyt määrittää keskimäärin 70 prosenttia.

Lisätietoja

Ks. Kysymyksiä ja vastauksia.

IP/16/3747

Lisätietoa tiedotusvälineille:

Lisätietoa yleisölle: Europe Direct -palvelu, puh. 00 800 67 89 10 11 tai sähköposti


Side Bar