Navigation path

Left navigation

Additional tools

Euroopan komissio - Lehdistötiedote

Vuoden 2016 laajentumispaketti: uskottava laajentumisprosessi tukee muutoksia ja vakautta Kaakkois-Euroopassa

Bryssel 9. marraskuuta 2016

Vuoden 2016 laajentumispaketti: uskottava laajentumisprosessi tukee muutoksia ja vakautta Kaakkois-Euroopassa

Euroopan komissio on tänään hyväksynyt vuotuisen laajentumispaketin. Siinä arvioidaan, miten Länsi-Balkanin maat ja Turkki ovat edistyneet poliittisten ja taloudellisten uudistusten täytäntöönpanossa ja mitä jäljellä olevien haasteiden ratkaisemiseksi olisi tehtävä. Komissio muun muassa suosittaa jäsenvaltioille, että Albanian kanssa aloitettaisiin liittymisneuvottelut. Ehdottomana edellytyksenä on kuitenkin, että maa edistyy vakuuttavalla ja konkreettisella tavalla oikeuslaitoksen uudistamisessa ja varsinkin tuomareiden ja syyttäjien uudelleenarvioinnissa (turvallisuusselvitykset).

Euroopan naapuruuspolitiikasta ja laajentumisneuvotteluista vastaava komissaari Johannes Hahn sanoi laajentumispakettia esitellessään, että mahdollisuus liittyä EU:n jäseneksi toimii edelleen muutosten moottorina ja edistää vakautta Kaakkois-Euroopan maissa. Uskottava laajentumisprosessi on korvaamaton väline, jonka avulla maita voidaan vahvistaa ja tukea poliittisten ja taloudellisten uudistusten toteuttamisessa. ”EU jatkaa tällaisten ponnistelujen tukemista. Se myös kehottaa laajentumismaiden hallituksia ajamaan tarvittavia uudistuksia aktiivisemmin ja viemään ne osaksi poliittista ohjelmaansa. Ei siksi, että EU edellyttää uudistuksia, vaan siksi, että ne koituvat laajentumismaiden kansalaisten ja koko Euroopan eduksi”, Hahn vakuutti.

Komissaari Hahnin mukaan tämänvuotisen Turkkia käsittelevän vuosikertomuksen julkaisuajankohta on erittäin merkityksellinen Turkin ja sen EU-suhteiden kannalta. ”EU on erittäin huolestunut epäonnistunutta vallankaappausyritystä seuranneesta oikeusvaltion ja demokratian heikentymisestä. On Turkin oman edun mukaista, että se lopettaa kiireesti EU:n arvoista loitontumisen”, Hahn totesi.

Laajentumispolitiikka tuottaa jatkuvasti tuloksia ja uudistukset etenevät useimmissa maissa, tosin eri tahtiin. Siksi on tärkeää pitää kiinni ”perusasiat ensin” -periaatteesta. Sen mukaisesti komissio keskittää jatkossakin ponnistelut oikeusvaltion vahvistamiseen, mikä käsittää turvallisuuden, perusoikeudet, demokraattiset instituutiot ja julkishallinnon uudistamisen, sekä talouden ja kilpailukyvyn kehittämiseen. Tässä yhteydessä on äärimmäisen tärkeää vahvistaa kansalaisyhteiskunnan ja sidosryhmien vaikutusmahdollisuuksia.

Tilannekatsaus

Oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseksi on pyritty nykyaikaistamaan säädöskehyksiä ja infrastruktuuria. Albaniassa hyväksyttiin yksimielisesti perustuslakimuutokset, jotka mahdollistavat oikeuslaitoksen syvälle käyvän ja kattavan uudistamisen. Useimmissa maissa on kuitenkin edelleen puutteita oikeuslaitoksen tehokkuudessa, riippumattomuudessa ja vastuuvelvollisuudessa. Kaikki maat ovat viime vuosina vahvistaneet korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntapuitteita. Seuraavaksi on panostettava tulosten kerryttämiseen tutkinnassa, syytteeseenpanossa ja tuomioiden antamisessa eri oikeusasteissa. Laajentumismaat ovat myös muuttaneet rikoslakejaan ja terrorismin vastaista lainsäädäntöään, joten niillä on nyt järeämmät aseet näiden ilmiöiden torjuntaan. Useat laajentumismaat ovat laatineet uusia terrorismin vastaisia strategioita ja toimintasuunnitelmia, mutta lisätoimia tarvitaan radikalisoitumisen torjumiseksi erityisesti koulutuksen avulla ja valvomalla paremmin radikaalisten sisältöjen ulkomaista rahoitusta.

Perusoikeudet on pääosin kirjattu laajentumismaiden lainsäädäntöön. Länsi-Balkanin maissa on puutteita oikeuksien toteutumisessa, mutta tilanne on yleisesti ottaen vakaa. Turkissa on tapahtunut taantumista ja käytännön täytäntöönpanossa on usein huomattavia puutteita. Maahan julistettiin heinäkuisen vallankaappausyrityksen johdosta poikkeustila, jonka nojalla on toteutettu kauaskantoisia perusoikeuksiin kajoavia toimenpiteitä. Kaappausyrityksen jälkimainingeissa väitettiin tapahtuneen monia vakavia kidutus- ja kaltoinkohtelukiellon rikkomisia ja prosessuaalisten oikeuksien loukkauksia.

Sananvapaus ja tiedonvälityksen vapaus ovat edelleen huolenaihe useimmissa laajentumismaissa, tosin vaihtelevassa laajuudessa. Asiassa ei ole kahteen vuoteen tapahtunut edistymistä, ja joissain tapauksissa tilanne on jopa huonontunut. Vakavaa huolta aiheuttavat myös haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin kohdistuva syrjintä ja vihamielisyys muun muassa seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuoli-identiteetin perusteella.

Siirtolaiskriisi on ollut yksi poliittisen asialistan kärkikysymyksistä kuluneena vuonna. Se oli lisätodiste siitä, että laajentumispolitiikalla on strategista merkitystä alueella. EU on toiminut kriisissä kokonaisvaltaisella ja oikeuksia korostavalla tavalla. Asianomaiset maat onnistuivat tukkimaan Länsi-Balkanin muuttoreitin, mikä yhdessä EU:n ja Turkin 18. maaliskuuta antaman julkilausuman kanssa on tuottanut selkeitä tuloksia kentällä: Kreikan saarille sääntöjenvastaisesti saapuvien muuttajien ja turvapaikanhakijoiden määrä on laskenut huomattavasti, useista tuhansista keskimäärin alle 100 tulijaan päivässä. Myös merellä henkensä menettäneiden määrä on vähentynyt jyrkästi.

Joissakin laajentumismaissa demokraattisten instituutioiden moitteeton toiminta on edelleen yksi suurimmista haasteista. Kansallisten parlamenttien keskeinen rooli demokratian takaajina on juurrutettava osaksi poliittista kulttuuria. Turkin heinäkuinen vallankaappausyritys oli järkyttävä ja häikäilemätön hyökkäys demokraattisesti valittuja instituutioita kohtaan. Se uhkasi vakavalla tavalla Turkin demokratiaa ja valtiota, joten nopea ja määrätietoinen toiminta uhkan eliminoimiseksi oli perusteltua. Vallankaappausyrityksen jälkimainingeissa toteutettujen toimenpiteiden laajuus ja kollektiivisuus herättävät kuitenkin kysymyksiä.

Maiden edistyminen julkishallinnon uudistamisessa on ollut epätasaista. Kansalaisten oikeus hyvään hallintoon, tiedonsaantiin ja hallinto-oikeuden käyttöön on varmistettava paremmin.

Taloustilanne on kohentunut asteittain koko alueella: kasvu on vauhdittunut, investoinnit lisääntyneet ja yksityissektorille on syntynyt lisää työpaikkoja. Kaikissa laajentumismaissa on kuitenkin suuria taloudellisia ja sosiaalisia rakenneongelmia, tehoton julkishallinto ja korkea työttömyys. Varsinkin nuorisotyöttömyys on huolestuttavan korkea. Jatkuvat ongelmat oikeusvaltion toteutumisessa vaikuttavat kielteisesti investointihalukkuuteen.

Berliinin prosessin ja nk. Länsi-Balkanin kuusikon aloitteen työntövoima varsinkin yhteenliitettävyyttä koskevan EU:n toimintasuunnitelman osalta on lisännyt alueellista yhteistyötä ja parantanut hyviä naapuruussuhteita entisestään. Tämä puolestaan edistää poliittista vakautta ja taloudellisia mahdollisuuksia.

TAUSTA

Laajentumisprosessi

Laajentumisagenda käsittää tällä erää Länsi-Balkanin maat ja Turkin. Liittymisneuvottelut on aloitettu ehdokasmaista Turkin (2005), Montenegron (2012) ja Serbian (2014) kanssa, mutta ei vielä entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian (ehdokasmaa vuodesta 2005) eikä Albanian (ehdokasmaa vuodesta 2014) kanssa. Bosnia ja Hertsegovina ja Kosovo ovat mahdollisia ehdokasmaita.

Yksityiskohtaiset havainnot ja suositukset maittain:

Strategia-asiakirja:

http://ec.europa.eu/enlargement/pdf/key_documents/2016/20161109_strategy_paper_en.pdf

Albania:

http://europa.eu/rapid/press-release_MEMO-16-3636_en.htm

Bosnia ja Hertsegovina:

http://europa.eu/rapid/press-release_MEMO-16-3637_en.htm

Entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia:

http://europa.eu/rapid/press-release_MEMO-16-3634_en.htm

Kosovo:

http://europa.eu/rapid/press-release_MEMO-16-3633_en.htm

Montenegro:

http://europa.eu/rapid/press-release_MEMO-16-3638_en.htm

Serbia:

http://europa.eu/rapid/press-release_MEMO-16-3635_en.htm

Turkki:

http://europa.eu/rapid/press-release_MEMO-16-3639_en.htm

 

 

IP/16/3613

Lisätietoa tiedotusvälineille:

Lisätietoa yleisölle: Europe Direct -palvelu, puh. 00 800 67 89 10 11 tai sähköposti


Side Bar