Navigation path

Left navigation

Additional tools

Euroopan komissio - Lehdistötiedote

Unionin tila 2016: EU:n talousarvion kokonaistarkastelussa keskitytään komission painopisteisiin, jouston lisäämiseen ja byrokratian karsimiseen

Strasbourg 14. syyskuuta 2016

”EU:n talousarvio on elävä todiste taloudellisesta yhteisvastuusta” – Puheenjohtaja Junckerin puhe unionin tilasta 2016

Komissio esittää tänään EU:n monivuotisen talousarvion (2014–2020) väliarvioinnin samassa yhteydessä, kun puheenjohtaja Juncker pitää unionin tilaa vuonna 2016 käsittelevän puheensa. Ehdotetun paketin ansiosta käyttöön saadaan 6,3 miljardia euroa lisärahoitusta vuoteen 2020 asti ilman, että kajotaan Euroopan parlamentin ja neuvoston kanssa sovittuihin menokattoihin. Lisärahoituksella edistetään työpaikkojen luomista, investointeja ja talouskasvua sekä puututaan muuttoliikkeeseen ja sen perimmäisiin syihin. Pakettiin sisältyy myös ehdotuksia siitä, miten EU:n talousarviolla voitaisiin paremmin ja nopeammin vastata odottamattomiin olosuhteisiin. Lisäksi sillä yksinkertaistetaan rahoitussääntöjä. Painopiste on tuloksissa.

Budjetista ja henkilöstöstä vastaava Euroopan komission varapuheenjohtaja Kristalina Georgieva on ylpeä siitä, että EU:n talousarvion avulla komissio on voinut toteuttaa poliittiset painopisteensä, varmistaa investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun ja huolehtia ihmisten turvallisuudesta Euroopassa ja sen rajojen ulkopuolella. ”Tänään esitettävässä väliarviointipaketissa komissio ehdottaa 6,3 miljardin euron lisärahoitusta painopisteille ja EU:n talousarvion toteutuksen yksinkertaistamista ja joustavoittamista. Väliarviointi on tulospainotteisuuden lähtölaukaus – ei sen päätösetappi – ja auttaa varmistamaan, että jokainen EU:n talousarvion euro käytetään parhaalla mahdollisella tavalla”, Georgieva toteaa.

Lisää rahaa elintärkeille aloille ja tuloksellisille ohjelmille

Ehdotettu, vuoden 2020 loppuun asti ulottuva lisärahoitus ohjataan investointeihin ja muuttoliikkeeseen. Se jakautuu seuraavasti:

  • 2,4 miljardia euroa kasvun ja työpaikkojen edistämiseen myöntämällä lisärahoitusta muun muassa seuraaville erittäin tuloksellisille ohjelmille: laajennettu Euroopan strategisten investointien rahasto (ESIR) (ks. lehdistötiedote), nuorisotyöllisyysaloite, tutkimuksen ja innovoinnin Horisontti 2020 -ohjelma, yritysten kilpailukykyä ja pk-yrityksiä koskeva COSME-ohjelma, Erasmus ja Verkkojen Eurooppa -väline (CEF), jolla tuetaan Euroopan laajuisten verkkojen kehittämistä liikenteen, energian ja digitaalipalvelujen aloilla. Määrään sisältyy 50 miljoonaa euroa WiFi4EU-aloitteelle, jonka tavoitteena on tukea eurooppalaisia yhteisöjä tarjoamaan ilmaisia langattomia lähiverkkoja kaikkien käyttöön; lisäyksen myötä aloitteen kokonaismäärärahat ovat 120 miljoonaa euroa;
  • 2,5 miljardia euroa muuttoliikkeen, turvallisuuden ja ulkorajojen valvonnan aloilla käynnissä olevan työn tukemiseen, esimerkiksi Euroopan raja- ja rannikkovartioston ja EU:n turvapaikkaviraston perustamiseen ja Euroopan yhteisen turvapaikkajärjestelmän uudistamiseen;
  • 1,4 miljardia euroa ulkoisen investointiohjelman alaiseen Euroopan kestävän kehityksen rahastoon (ks. tietosivu), jolla tuetaan investointeja EU:n ulkopuolisilla alueilla ja johon haetaan yksityissektorin kumppaneita ratkomaan muuttoliikkeen perimmäisiä syitä samalla, kun edistetään muiden kehitystavoitteiden saavuttamista, sekä muuttoliikekumppanuuksiin, makrotaloudelliseen apuun ja ulkoiseen lainanantoon naapuruusalueen maiden vakauttamiseksi.

Väliarviointiin sisältyvä rahoituspaketti on näin yhteensä lähes 13 miljardia euroa, kun mukaan lasketaan vuoden 2017 talousarvioesitykseen tehdyt lisäykset (1,8 miljardia euroa) ja tekninen mukautus koheesiomäärärahoihin (4,6 miljardia euroa), joilla painopisteisiin myönnetään lisärahoitusta.

Jäsenvaltioita ei pyydetä maksamaan enemmän kuin mihin ne ovat jo sitoutuneet vuosien 2014–2020 monivuotisessa rahoituskehyksessä. Tarvittavat varat saadaan eräistä talousarviovarauksista, kuten kohdentamattomista liikkumavaroista ja erityisrahoitusvälineistä.

Sääntöjen yksinkertaistaminen

Väliarvioinnin lisäksi komissio ehdottaa, että yksinkertaistetaan sääntöjä, joiden mukaisesti jäsenvaltiot ja muut edunsaajat saavat EU-rahoitusta. Tällä odotetaan olevan muun muassa seuraavat tulokset:

  • EU-rahoituksen saanti helpottuu. Esimerkiksi tutkijoiden ja opiskelijoiden ei enää tarvitse käyttää aikaansa matkakuluja koskevien lomakkeiden täyttämiseen, vaan he voivat käyttää näin vapautuneen ajan tutkimuksen tekemiseen.
  • Yhteistyö helpottuu, kun EU voi hyödyntää muiden avunantajien, esimerkiksi YK:n, jo tekemiä tarkastuksia. Näin monelta eri avunantajalta rahaa saavat kansalaisjärjestöt säästyvät paljolta paperityöltä ja voivat käyttää säästyneen ajan kenttätyöhön.
  • Kansalaisia kannustetaan osallistumaan. Kansalaiset voivat esimerkiksi vaikuttaa siihen, rakennetaanko heidän kylälleen myönnettävällä rahoituksella uusi aukio vai leikkikenttä.
  • Varainhoitosäännöstön lukeminen helpottuu, ja se lyhenee 25 prosentilla.

EU:n uudella kriisivarauksella lisää joustoa talousarvioon

Komissio ehdottaa myös, että EU:n talousarvion kykyä reagoida nopeasti ja riittävällä tavalla ennakoimattomiin tilanteisiin parannetaan muun muassa seuraavin toimin:

  • perustetaan uusi Euroopan unionin kriisivaraus painopisteisiin liittyvien menojen rahoittamiseksi käyttämättömillä varoilla;
  • kaksinkertaistetaan joustovälineen varat (miljardiin euroon) ja hätäapuvarauksen varat (0,5 miljardiin euroon);
  • otetaan ensimmäistä kertaa käyttöön sisäinen joustovara EU:n ulkopuolelle myönnettävää tukea varten; sitä varten otetaan varaukseen enintään 10 prosenttia vuotuisista maksusitoumusmäärärahoista;
  • mahdollistetaan erityisrahastot EU:ssa toteutettavia hätä- tai erityistoimia varten (tällä hetkellä rahastoja on vain EU:n ulkopuolella toteutettavia toimia varten).

EU:n talousarviosyklin kehittäminen sen saavutusten pohjalta

Väliarvioinnissa tarkastellaan käynnissä olevan seitsenvuotisen talousarviosyklin keskeisiä saavutuksia eli tilanteita, joissa EU:n talousarviosta saadulla rahoituksella on jo ollut ratkaiseva rooli tärkeimpien poliittisten painopisteiden tukemisessa:

  • pakolaisten kotouttamiseen, turvallisuuteen, rajavalvontaan ja muuttoliikkeen hallintaan myönnetty tuki lähes kaksinkertaistui vuosina 2015–2017 (yli 15 miljardiin euroon);
  • nuorisotyöllisyysaloitteesta on tähän mennessä hyötynyt yli 1,4 miljoonaa ihmistä, mikä on enemmän kuin alustavasti arvioitiin;
  • vuosiksi 2014–2020 on varattu noin 200 miljardia euroa useiden eri politiikan alojen toimenpiteisiin, joilla hillitään ilmastonmuutosta ja sopeudutaan siihen;
  • ESIR-rahasto houkutteli ensimmäisenä toimintavuotenaan noin 115 miljardin euron investoinnit työpaikkojen ja kasvun edistämiseen; tulosten perusteella komissio ehdottaa tänään rahaston voimassaolon jatkamista vuoteen 2020 ja sen rahoituskapasiteetin kaksinkertaistamista samalla, kun se esittää monivuotisen rahoituskehyksen väliarvioinnista antamansa tiedonannon.

Seuraavaksi

Ehdotetuille säädösehdotuksille tarvitaan nyt Euroopan parlamentin ja neuvoston hyväksyntä. Komissio tekee tiivistä yhteistyötä muiden toimielinten kanssa, jotta mahdollisimman suuresta osasta pakettia syntyisi sopu vuoden 2016 loppuun mennessä.

Tausta

Väliarviointi on osa monivuotisesta rahoituskehyksestä (2014–2020) saavutettua poliittista yhteisymmärrystä, ja siitä säädetään monivuotista rahoituskehystä koskevan neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013 2 artiklassa. Nyt sovellettavasta monivuotisesta rahoituskehyksestä sovittiin vuonna 2013, jolloin taustalla vaikuttivat talouskriisi ja sen seuraukset julkiselle taloudelle. Ensimmäistä kertaa EU:n historiassa seitsemän vuoden talousarvio on pienempi kuin edellinen talousarvio.

 

Lisätietoja

Ehdotettu säädöspaketti

 

IP/16/2999

Lisätietoa tiedotusvälineille:

Lisätietoa yleisölle: Europe Direct -palvelu, puh. 00 800 67 89 10 11 tai sähköposti


Side Bar