Navigation path

Left navigation

Additional tools

Euroopan komissio - Lehdistötiedote

Euroopan muuttoliikeagendan toteuttaminen: ensisijaisten toimien edistyminen

Bryssel 10. helmikuuta 2016

Euroopan muuttoliikeagendan toteuttaminen: ensisijaisten toimien edistyminen

Vallitseva pakolaiskriisi on pahin sitten toisen maailmansodan. Eri puolilla maailmaa on jo yli 60 miljoonaa pakolaista tai kotiseudultaan siirtymään joutunutta ihmistä. Sen vuoksi tarvitaan EU:n muuttoliikejärjestelmän radikaalia vahvistamista ja koordinoitua EU-tason toimintatapaa. Muuttovirtojen pieneneminen on erittäin toivottavaa, koska kansalliset ja paikalliset viranomaiset ovat monin paikoin ylikuormittuneet. Ei kuitenkaan pitäisi elättää harhakuvitelmaa, että pakolaiskriisi voisi päättyä ennen kuin sen perimmäisiin syihin – epävakauteen, sotaan ja terroriin Euroopan lähialueilla ja erityisesti Syyriassa jatkuvaan sotaan ja julmuuksiin – puututaan ratkaisevalla tavalla.

Komissio on viimeisen puolen vuoden aikana valmistellut nopeita koordinoituja toimenpiteitä. Se on esittänyt sarjan ehdotuksia, joiden tavoitteena on antaa jäsenvaltioille tarvittavat välineet saada maahanpyrkijöiden tulva paremmin hallintaansa. Näiden ehdotusten ansiosta EU:n läsnäolo merellä kolminkertaistuu. On luotu uusi hätätilanteita koskeva solidaarisuusjärjestelmä, jolla turvapaikanhakijoita siirretään EU:n sisäisesti maista, joihin heitä eniten saapuu. EU:n talousarviosta on osoitettu ennennäkemättömän suuri yli 10 miljardin euron määrä pakolaiskriisin ratkaisemiseen ja niiden maiden auttamiseen, joihin kriisi vaikuttaa eniten. Länsi-Balkanin maille on tarjottu uutta koordinoinnin ja yhteistyön kehystä. Turkin kanssa on aloitettu uusi kumppanuus ja on tehty uusi Euroopan raja- ja rannikkovartiostoa koskeva ehdotus. Näillä toimilla on vahvistettu EU:n turvapaikka- ja muuttoliikepolitiikkaa uusien haasteiden ratkaisemiseksi. Vaikka järjestelmän keskeiset osat ovat jo olemassa, käytännön toteutuksessa on vielä puutteita. Muuttoliikkeen kestävän hallintajärjestelmän toteuttaminen edellyttääkin vielä paljon työtä.

Komissio on tänään julkaissut ensi viikolla järjestettävää Eurooppa-neuvostoa varten useita tilannekatsauksia EU:n toiminnasta pakolaiskriisin ratkaisemiseksi. Niissä käsitellään Euroopan muuttoliikeagendaan sisältyvien ensisijaisten toimien toteutusta ja tuodaan esiin keskeisiä osa-alueita, joilla tarvitaan välittömästi lisätoimia tilanteen saamiseksi hallintaan.

Euroopan unionin alueelle tuli vuoden 2015 jälkipuoliskolla ennennäkemätön määrä ihmisiä laittomasti. ”Suojelua tarvitsevien on haettava turvapaikkaa ensimmäisessä EU-maassa, johon he saapuvat,” toteaa Euroopan komission ensimmäinen varapuheenjohtaja Frans Timmermans. ”Heidät voidaan tarvittaessa siirtää toiseen EU-maahan paineen tasaamiseksi. Ne, jotka eivät hae turvapaikkaa tai eivät täytä sen saamisen edellytyksiä, on kuitenkin voitava tunnistaa ja palauttaa nopeasti ja tehokkaasti. Tällä hetkellä kiireellisimpänä haasteena on saada muuttoliike takaisin hallintaan. Komissio tukee jäsenvaltioita koordinoitujen EU-tason toimien toteuttamisessa muun muassa antamalla niille huomattavaa rahoitusapua ja käytännön tukea,” Timmermans sanoo.

Eurooppaan saapuu edelleen suuri määrä ihmisiä,” sanoo muuttoliike-, sisä- ja kansalaisasioista vastaava komissaari Dimitris Avramopoulos. ”Siksi sovittujen EU:n toimien toteuttamista on tehostettava siten, että vastuullisuus ja solidaarisuus ovat tasapainossa. Unioniin saapuville ihmisille on tehtävä selväksi, että jos he tarvitsevat suojelua, he saavat sitä, mutta he eivät voi itse valita, missä. Jos he eivät täytä suojelun edellytyksiä, heidät palautetaan. Jotta muuttoliike saataisiin paremmin hallintaan ja Euroopan rajat turvallisiksi, jäsenvaltioiden on noudatettava sitoumuksiaan, sovellettava tiukasti EU:n turvapaikka- ja rajavalvontasääntöjä ja annettava kaikkein vaikeimmassa asemassa oleville jäsenmaille niiden tarvitsema tuki”, Avramopoulos sanoo.

Komissio totesi viime joulukuussa antamassaan raportissa, että jäsenmaiden tekemien päätösten toteuttaminen on ollut liian hidasta. Kahden viime kuukauden aikana on kuitenkin tapahtunut edistystä usealla rintamalla. Muun muassa sormenjälkiä on pystytty ottamaan useammilta tulijoilta, mikä on turvapaikkajärjestelmän hallinnan keskeinen edellytys. Niiden maahantulijoiden osuus, joiden sormenjäljet on tallennettu Eurodac-tietokantaan, nousi syyskuun 2015 ja tammikuun 2016 välisenä aikana Kreikassa 8 prosentista 78 prosenttiin ja Italiassa 36 prosentista 87 prosenttiin. Monissa tapauksissa ei kuitenkaan ole pystytty noudattamaan määräaikoja, ja sitoumusten täyttäminen on edelleen hidasta.

Komissio on tänään julkaissut tilannekatsaukset hotspot-järjestelmän ja sisäisten siirtojen järjestelmän toteutuksesta Italiassa ja Kreikassa sekä toimenpiteistä, jotka on toteutettu lokakuussa 2015 järjestetyssä Länsi-Balkanin reitin varrella olevien maiden johtajien tapaamisessa annetussa julkilausumassa tehtyjen sitoumusten noudattamiseksi. Katsauksissa tarkastellaan jo saavutettua edistystä ja jäljellä olevia haasteita. Samaan aikaan komissio antaa perusteltuja lausuntoja, jotka liittyvät yhdeksään meneillä olevaan EU:n turvapaikkalainsäädännön rikkomusmenettelyyn. Näin se toteuttaa muuttoliikeagendassa antamaansa sitoumusta Euroopan yhteisen turvapaikkajärjestelmän priorisoimisesta. Komissio julkaisee myös kertomuksen EU:n ja Turkin yhteisen toimintasuunnitelman toteuttamisesta.

Komissio on tänään hyväksynyt Kreikalle osoitetun suosituksen kiireellisistä toimenpiteistä, jotka olisi toteutettava eräiden Dublin-asetuksen mukaisten siirtojen käynnistämiseksi vähitellen uudelleen. Lisäksi komissio ehdottaa, että 30 prosenttia täksi vuodeksi kaavailluista turvapaikanhakijoiden sisäisistä siirroista Itävaltaan keskeytetään väliaikaisesti. Komission kollegio on myös keskustellut ehdotuksista suosituksiksi, jotka on määrä antaa Kreikalle Schengenin rajasäännöstön 19 b artiklan mukaisesti.

Tilanteen vakauttaminen jäsenvaltioissa, joihin kohdistuu suurin paine: suositus Dublin-asetuksen mukaisten siirtojen ottamisesta uudelleen käyttöön Kreikan osalta

Jotta Euroopan yhteinen turvapaikkajärjestelmä toimisi, on oltava todellinen mahdollisuus palauttaa turvapaikanhakijat yhteisesti sovittujen EU:n sääntöjen mukaisesti siihen EU-maahan, johon he ovat ensin saapuneet. Jäsenvaltiot eivät ole voineet palauttaa turvapaikanhakijoita Kreikkaan vuosien 2010–11 jälkeen Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ja Euroopan unionin tuomioistuimen esiin nostamien, maan turvapaikkajärjestelyjä koskevien puutteiden vuoksi.

Komissio on tänään hyväksynyt Kreikalle osoitetun suosituksen kiireellisistä toimenpiteistä, jotka olisi toteutettava eräiden Dublin-asetuksen mukaisten siirtojen uudelleen käynnistämiseksi. Sen jälkeen, kun Euroopan unionin tuomioistuin antoi tuomionsa vuonna 2011, Kreikka on ollut komission, Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston ja jäsenvaltioiden tiukan valvonnan alaisena. Tänä aikana se on jo toteuttanut joitakin merkittäviä parannuksia turvapaikkajärjestelmäänsä ja ryhtynyt toimenpiteisiin jäljellä olevien puutteiden korjaamiseksi.

Komissio katsoo kuitenkin, että vaikka Kreikka on parantanut turvapaikkajärjestelyjään perustamalla muun muassa turvapaikkaviraston ja ensivastaanottoviraston, sen turvapaikkamenettelyä on kehitettävä edelleen muun muassa vastaanottokapasiteetin ja ‑olosuhteiden, turvapaikkamenettelyyn pääsyn, muutoksenhaun ja oikeusavun osalta ennen kuin Dublin-asetusta voidaan taas alkaa soveltaa Kreikkaan kaikilta osin.

Suosituksessa esitetään konkreettiset toimet, jotka on toteutettava, jotta Kreikka voidaan ottaa takaisin Dublin-järjestelmän piiriin. Erityisesti painotetaan turvapaikanhakijoiden vastaanottokapasiteettia ja elinolosuhteita sekä turvapaikkamenettelyn piiriin pääsemisen ja muutoksenhaun helpottamista. Tätä varten on huolehdittava siitä, että instituutiot ovat täysin toimintakelpoiset ja että niillä on riittävästi henkilöstöä ja valmiudet käsitellä enemmän hakemuksia. Samalla on kuitenkin otettava huomioon rasitus, joka Kreikalle tällä hetkellä aiheutuu siitä, että turvapaikanhakijoita on niin paljon.

On jäsenvaltioiden viranomaisten asia päättää (omien tuomioistuintensa ja Euroopan unionin tuomioistuimen valvonnassa), katsovatko ne olosuhteet sellaisiksi, että siirrot voidaan aloittaa uudelleen pienimuotoisesti. Suosituksessa kehotetaan Kreikkaa raportoimaan edistymisestään maaliskuussa, jotta voidaan arvioida tarkemmin, sallivatko olosuhteet sen, että jäsenvaltiot aloittavat uudelleen yksittäiset Dublin-asetuksen mukaiset siirrot Kreikkaan.

Rajaturvallisuuden varmistaminen

EU:n ulkorajojen hallinta edellyttää vastuunottoa. Länsi-Balkanin reitin rajavalvontaa ei ole koordinoitu viime kuukausina. Tämä on johtanut yksipuolisten toimien ja rajavalvonnan kiristymisen myötä dominovaikutukseen reitin alkupään maissa. Komissio on korostanut maahantulijoiden rekisteröinnin merkitystä, rajojen kestokykyä ja vastaanottokapasiteetin lisäämisen tärkeyttä, jotta EU:n haasteisiin saataisiin rakenteellisia ratkaisuja.

Tätä varten Länsi-Balkanin reitin varrella olevien maiden on kiirehdittävä johtajiensa äskettäisessä kokouksessaan antamien sitoumusten täyttämistä ja huolehdittava siitä, että ne tekevät päätöksensä kaikin puolin koordinoidusti ja unionin lainsäädäntöä noudattaen. On erityisen tärkeää, että kaikki jäsenvaltiot sitoutuvat siihen, etteivät ne enää päästä eteenpäin ihmisiä, jotka ilmoittavat haluavansa hakea turvapaikkaa muualta. Ne, jotka eivät ole suojelun tarpeessa, on palautettava nopeasti perusoikeuksia täysin kunnioittaen.

Jotta unioni voisi säilyttää alueen, jonka sisärajoilla ei tehdä tarkastuksia, sen ulkorajojen on oltava turvalliset. Schengen-järjestelmässä on varsin paljon liikkumavaraa, mikä antaa jäsenmaille mahdollisuuden reagoida joustavasti olosuhteiden muutoksiin. Maahantulijoiden ja pakolaisten määrän jatkuva kasvu on johtanut siihen, että jotkut jäsenmaat ovat toteuttaneet poikkeuksellisia hätätoimenpiteitä, kuten sisärajatarkastusten ottaminen väliaikaisesti uudelleen käyttöön Schengenin rajasäännöstön mukaisesti.

Kollegio on tänään keskustellut ehdotuksesta Schengenin rajasäännöstön 19 b artiklan mukaisten suositusten antamiseksi Kreikalle. Äskettäin annetussa Schengen-arviointikertomuksessa todettiin, että Kreikan ulkorajavalvonnassa on puutteita. Neuvosto harkitsee parhaillaan suositusten antamista näiden puutteiden korjaamiseksi. Komissio on valmis toteuttamaan asianmukaisia täytäntöönpanotoimia, kun neuvosto on tehnyt päätöksensä. On olennaisen tärkeää vakauttaa Schengen-järjestelmä siihen sisältyvien suojamekanismien avulla, jotta kaikista sisärajatarkastuksista voidaan luopua.

Sisäisten siirtojen toteuttaminen

Sisäiset siirrot ovat keskeinen keino lievittää vaikeimmassa tilanteessa oleviin jäsenmaihin kohdistuvaa painetta, varmistaa turvapaikanhakijoiden oikeudenmukainen jakautuminen jäsenmaiden kesken ja palauttaa järjestys muuttoliikkeiden hallintaan. Sisäisten siirtojen onnistuminen edellyttää kuitenkin poliittista tahtoa ja toimivaa yhteistyötä siirtojen lähtö- ja tulomaiden välillä.

Sen vuoksi komissio on tänään lähettänyt kaikille jäsenmaille kirjeen, jossa niitä muistutetaan velvoitteista, jotka perustuvat kahteen sisäisiä siirtoja koskevaan EU:n päätökseen. Lisäksi kirjeessä kehotetaan jäsenmaita nopeuttamaan sisäisten siirtojen toteuttamista vastatakseen ilmeiseen kiireellisen avun tarpeeseen. Samalla kun rajavalvontaa Länsi-Balkanin reitillä kiristetään, kiristyvät myös paineet, joita sisäisiä siirtoja koskevien päätösten oli määrä helpottaa. Tämä korostaa solidaarisuuden tarvetta entisestään.

Sisäisiä siirtoja koskevan päätöksen mukaan siirtojärjestelmää voidaan mukauttaa tilanteissa, joissa tapahtuu muuttovirtojen äkillisestä muutoksesta johtuva kolmansien maiden kansalaisten äkillinen joukoittainen maahantulo. Itävallassa vallitsee parhaillaan tällainen tilanne, koska EU:n alueelle joukoittain saapuneiden kolmansien maiden kansalaisten edelleen liikkuminen on johtanut kansainvälistä suojelua Itävallassa hakevien henkilöiden määrän jyrkkään kasvuun. Sen vuoksi komissio on ehdottanut sisäisten siirtojen väliaikaista keskeyttämistä 30 prosentin osalta Itävallalle osoitettujen hakijoiden määrästä. Komissio ehdotti jo joulukuussa vastaavanlaisista syistä, että Ruotsin velvoitteet siirtojärjestelmässä olisi väliaikaisesti peruutettava.

Taustaa

Komissio on johdonmukaisesti edistänyt koordinoitua EU-tason toimintatapaa pakolais- ja siirtolaiskysymyksissä.

Komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker antoi virkaan astuessaan muuttoliikeasioista vastaavalle komissaari Dimitris Avramopoulosille tehtäväksi laatia yhdessä muiden komissaarien kanssa ja ensimmäisen varapuheenjohtajan Frans Timmermansin koordinoimana uuden muuttoliikepolitiikan, joka on yksi poliittisten suuntaviivojen kymmenestä painopisteestä.

Komissio esitti 13. toukokuuta 2015 Euroopan muuttoliikeagendan, jossa ehdotetaan kokonaisvaltaista lähestymistapaa muuttoliikkeen kaikkien osatekijöiden hallinnan parantamiseksi.

Tähän mennessä on hyväksytty jo kolme muuttoliikeagendaan liittyvää täytäntöönpanopakettia, ensimmäinen 27. toukokuuta, toinen 9. syyskuuta ja kolmas 15. joulukuuta 2015.

Lisätietoja

Tiedonanto: tilannekatsaus Euroopan muuttoliikeagendaan sisältyvien ensisijaisten toimien toteutukseen

Lehdistötiedote – Euroopan muuttoliikeagendan täytäntöönpano: Kreikkaa, Italiaa ja Länsi-Balkania koskevat komission tilannekatsaukset

Lehdistötiedote – Euroopan yhteisen turvapaikkajärjestelmän toteuttaminen: komissio moittii jäsenmaita turvapaikkajärjestelmän sääntöjen rikkomisesta

Lehdistötiedote – Pakolaiskriisin hallinta: Komissio raportoi EU:n ja Turkin yhteisen toimintasuunnitelman toteuttamisesta

TIETOSIVU: Pakolaiskriisin hallinta – Kreikka: Tilannekatsaus

TIETOSIVU: Pakolaiskriisin hallinta – Italia: Tilannekatsaus

TIETOSIVU: Pakolaiskriisin hallinta – Länsi-Balkanin reitti: Tilannekatsaus

TIETOSIVU: EU:n ja Turkin yhteinen toimintasuunnitelma

TIETOSIVU: Vastuun ja solidaarisuuden tasapaino maahanmuutto- ja turvapaikka-asioissa

TIETOSIVU: Schengenin säännöt

Liite 1: EU:n ja Turkin yhteinen toimintasuunnitelma

Liite 2: Kreikka – tilannekatsaus

Liite 3: Italia – tilannekatsaus

Liite 4: Sisäiset siirrot – tilannekatsaus

Liite 5: Länsi-Balkanin reitin varrella olevien maiden johtajien kokouksen jatkotoimet – tilannekatsaus

Liite 6: Lasten suojelemista edistävät toimet muuttoliikkeiden yhteydessä

Liite 7: Jäsenvaltioiden erityisrahastositoumukset – taulukko

Liite 8: EU:n lainsäädännön täytäntöönpano – tilannekatsaus

Liite 9: Serbialle, Slovenialle ja Kroatialle pelastuspalvelun kautta ohjattava jäsenvaltioiden tuki

Komission suositus kiireellisistä toimenpiteistä, jotka Kreikan olisi toteutettava eräiden Dublin-asetuksen mukaisten siirtojen uudelleen käynnistämiseksi

Ehdotus neuvoston päätökseksi sisäisten siirtojen väliaikaisesta keskeyttämisestä 30 prosentin osalta Itävallalle osoitettujen hakijoiden määrästä

Euroopan muuttoliikeagenda

23. syyskuuta 2015 annettu tiedonanto: Pakolaiskriisin hallinta: Euroopan muuttoliikeagendaan perustuvat välittömät operatiiviset, taloudelliset ja lainsäädäntötoimenpiteet

14. lokakuuta 2015 annettu tiedonanto: Pakolaiskriisin hallinta – Tilannekatsaus Euroopan muuttoliikeagendaan sisältyvien ensisijaisten toimien toteutukseen

15. joulukuuta 2015 annettu tiedonanto: Euroopan raja- ja rannikkovartiosto ja EU:n ulkorajojen tehokas valvonta

Länsi-Balkanin maiden johtajien tapaamisen johdosta annettu julkilausuma

IP/16/271

Lisätietoa tiedotusvälineille:

Lisätietoa yleisölle: Europe Direct -palvelu, puh. 00 800 67 89 10 11 tai sähköposti


Side Bar