Navigation path

Left navigation

Additional tools

Euroopan komissio - Lehdistötiedote

Yhteistyötaloutta koskeva eurooppalainen toimintasuunnitelma

Bryssel 2. kesäkuuta 2016

Euroopan komissio esitteli tänään ohjeistuksen, jolla on tarkoitus auttaa kuluttajia, yrityksiä ja viranomaisia osallistumaan yhteistyötalouteen luottavaisin mielin.

Nämä uudenlaiset liiketoimintamallit voivat merkittävällä tavalla lisätä työpaikkoja ja kasvua Euroopan unionissa, jos niihin kannustetaan ja niitä kehitetään vastuullisesti.

Yhteistyötalous kasvaa nopeasti. Kansalliset ja paikallisviranomaiset vastaavat sen yleistymiseen EU:ssa hyvin erilaisin sääntelytoimin. Pirstaleinen lähestymistapa uusiin liiketoimintamalleihin luo epävarmuutta niin perinteisten toimijoiden ja uusien palveluntarjoajien kuin kuluttajienkin keskuudessa ja voi haitata innovointia, työpaikkojen luomista ja kasvua. Sisämarkkinastrategiassa ilmoitetun mukaisesti komissio on tänään julkaissut jäsenvaltioille ohjeistusta, jonka tavoitteena on yhteistyötalouden tasapainoinen kehitys.

Työllisyydestä, kasvusta, investoinneista ja kilpailukyvystä vastaavan komission varapuheenjohtajan Jyrki Kataisen mukaan Euroopan talouden kilpailukyky edellyttää innovointia sekä tuotteissa että palveluissa. ”Euroopan seuraava läpilyönti voi tulla yhteistyötaloudesta. Roolimme on kannustaa sääntely-ympäristöön, jossa uusia liiketoimintamalleja on mahdollista kehittää siten, että samalla varmistetaan kuluttajansuoja, oikeudenmukainen verotus sekä työehdot ja -olot,” hän jatkaa.

Sisämarkkinoista, teollisuusasioista, yrittäjyydestä ja pk-yrityksistä vastaava komissaari Elżbieta Bieńkowska toteaa yhteistyötalouden olevan kuluttajille, yrittäjille ja yrityksille mahdollisuus – kunhan se toteutetaan oikein. ”Sisämarkkinoidemme pirstaloituminen kansallisten tai jopa paikallisten rajojen mukaisesti olisi suuri menetys koko Euroopalle. Julkaisemme tänään viranomaisille ja markkinatoimijoille ohjeistusta siitä, kuinka tällaisia liiketoimintamalleja tulisi kehittää tasapainoisella ja kestävällä tavalla. Pyydämme jäsenvaltioita tarkastelemaan sääntelyään näiden ohjeiden valossa, ja olemme niiden tukena tässä prosessissa.”

Tiedonannossa ”Yhteistyötaloutta koskeva eurooppalainen toimintasuunnitelma” annetaan ohjeet siitä, kuinka voimassa olevaa EU:n lainsäädäntöä olisi sovellettava tällä dynaamisella ja nopeasti muuttuvalla alalla, ja selkiytetään tiettyjä avainkysymyksiä, joihin sekä markkinatoimijat että viranomaiset törmäävät.

  • Minkä tyyppisiä markkinoillepääsyvaatimuksia on sallittua asettaa? Palveluntarjoajat pitäisi velvoittaa hankkimaan liiketoimintaluvat tai lisenssit ainoastaan silloin kuin se on aivan välttämätöntä yleisen edun mukaisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Toiminta pitäisi kieltää kokonaan ainoastaan, jos muita keinoja ei enää ole. Alustoilta ei pitäisi edellyttää lupia tai lisenssejä silloin, kun ne toimivat ainoastaan välittäjinä kuluttajien ja palveluja tarjoavien välillä (esimerkiksi liikenne- tai majoituspalvelut). Jäsenvaltioiden olisi myös tehtävä ero yksittäisten, satunnaisesti palveluja tarjoavien kansalaisten ja ammattimaisesti palveluja tarjoavien välillä esimerkiksi asettamalla toiminnan tason mukaiset kynnysarvot.
  • Kuka on vastuussa ongelmatilanteissa? Yhteistyöalustat voidaan vapauttaa vastuusta niiden tietojen suhteen, joita ne varastoivat palveluja tarjoavien puolesta. Niitä ei kuitenkaan pitäisi vapauttaa vastuusta niiden itse tarjoamien palvelujen, esimerkiksi maksupalvelujen, osalta. Komissio kannustaa yhteistyöalustoja jatkamaan vapaaehtoisia toimiaan lainvastaisten verkkosisältöjen torjumiseksi ja luottamuksen parantamiseksi.
  • Kuinka EU:n kuluttajansuojalainsäädäntö suojaa käyttäjiä? Jäsenvaltioiden pitäisi varmistaa korkeatasoinen kuluttajansuoja epäoikeudenmukaisia kaupallisia käytäntöjä vastaan mutta toisaalta vältetään suhteettomien velvoitteiden asettaminen yksityishenkilöille, jotka tarjoavat palveluja vain satunnaisesti.
  • Koska on kyseessä työsuhde? Työlainsäädäntö kuuluu suurelta osin kansalliseen toimivaltaan, ja sitä on täydennetty EU:n tason vähimmäisnormeilla ja oikeuskäytännöllä. Päättäessään siitä, kenet katsotaan työntekijäksi, jäsenvaltiot voisivat harkita perusteina esimerkiksi alaisuussuhdetta alustaan, työn luonnetta ja siitä saatavia palkkioita.
  • Mitä verosääntöjä sovelletaan? Yhteistyötaloudessa toimivien palveluntarjoajien ja alustojen on maksettava veroja kuten muidenkin talouden toimijoiden. Asiaankuuluvia veroja ovat ainakin henkilökohtaiset tuloverot, yritystuloverot ja arvonlisäverot. Jäsenvaltioita kannustetaan yksinkertaistamaan ja selkiyttämään verosääntöjen soveltamista yhteistyötalouteen. Yhteistyötalouden alustojen tulisi tehdä yhteistyötä kansallisten viranomaisten kanssa: niiden tulee pitää taloudellisesta toiminnasta kirjanpitoa ja helpottaa veronkeruuta.

Komissio pyytää jäsenvaltioita tarkastelemaan ja tarvittaessa tarkistamaan voimassa olevaa lainsäädäntöään näiden ohjeiden mukaisesti. Komissio seuraa nopeasti muuttuvaa sääntely-ympäristöä sekä talouden ja liiketoiminnan kehitystä. Se seuraa myös palvelujen hintoja ja laatua ja pyrkii yksilöimään mahdollisia esteitä ja ongelmia, joita kansallisten sääntöjen välisistä eroista aiheutuu.

Lisätietoja

Usein kysyttyä

Yhteistyötaloutta koskeva eurooppalainen toimintasuunnitelma

Komission yksiköiden valmisteluasiakirja European agenda for the collaborative economy – supporting analysis

Yhteistyötalous komission verkkosivulla

Synopsis report on Public Consultation on Collaborative Economy

Eurobarometri: Yhteistyöalustojen käyttö

 

 

IP/16/2001


Side Bar