Navigation path

Left navigation

Additional tools

Euroopan komissio - Lehdistötiedote

Komissiolta päivitys EU:n audiovisuaalisääntöihin ja kohdennettu lähestymistapa verkkoalustoihin

Bryssel 25. toukokuuta 2016

Euroopan komissio on tänään ehdottanut EU:n audiovisuaalialan sääntöjen saattamista ajan tasalle, jotta voidaan luoda tasapuolisemmat toimintaedellytykset kaikille toimijoille, edistää eurooppalaisia elokuvia, suojella lapsia ja torjua paremmin vihapuhetta. Ehdotus myös heijastaa verkkoalustoihin omaksuttua uutta lähestymistapaa, jossa otetaan huomioon eri alojen haasteet.

Komissio esitteli tänään audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin tarkistuksen osana digitaalisten sisämarkkinoiden strategiaa. Direktiivi sisältää yhteiset säännöt, joita on sovellettu audiovisuaaliseen mediaan ja joilla on varmistettu kulttuurinen monimuotoisuus ja sisällön vapaa liikkuvuus EU:ssa jo lähes 30 vuoden ajan. Tätä nykyä katsojat eivät katsele videosisältöä pelkästään TV-kanavilla vaan yhä enenevässä määrin tilausvideopalvelujen kautta (esim. Netflix ja MUBI) ja videonjakoalustoilla (esim. YouTube ja Dailymotion). Tämän vuoksi komissio haluaa löytää paremman tasapainon säännöissä, joita nykyään sovelletaan perinteisiin televisioyhtiöihin, tilausvideopalvelujen tarjoajiin ja videonjakoalustoihin, erityisesti lasten suojelemiseen liittyen. Tarkistettu direktiivi myös edistää entisestään Euroopan kulttuurista monimuotoisuutta, varmistaa audiovisuaalialan sääntelyviranomaisten riippumattomuuden ja antaa televisiolähetystoiminnalle lisää joustavuutta mainontaan.

Ehdotus ilmentää komission omaksumaa uutta lähestymistapaa verkkoalustoihin – kuten verkossa toimiviin markkinapaikkoihin, hakukoneisiin, maksujärjestelmiin, sosiaaliseen mediaan ja sivustoihin, joilla käyttäjät voivat jakaa videoita ja sisältöä. Digitaalisten sisämarkkinoiden strategia käynnistettiin toukokuussa 2015, minkä jälkeen komissio on tehnyt kattavan arvioinnin näiden uusien toimijoiden sosiaalisesta ja taloudellisesta roolista. Komissio totesi tänään, että yhden koon ratkaisut eivät ole sopiva keino, jotta kuluttajat voisivat hyötyä mahdollisuuksista ja jotta säännöillä voitaisiin vastata erilaisiin haasteisiin, joita hyvin erityyppiset verkkoalustat tuovat mukanaan. Komissio aikoo tältä pohjalta tarkastella kutakin alaa televiestinnästä tekijänoikeussääntöihin ja pyrkiä löytämään yksittäisiin ongelmiin kestäviä ratkaisuja kaikille markkinatoimijoille.

”Haluan verkkoalustoista ja audiovisuaalisista ja luovista sektoreista digitaalitalouden vetureita, joita ei kuormiteta tarpeettomilla säännöillä”, totesi digitaalisista sisämarkkinoista vastaava komission varapuheenjohtaja Andrus Ansip. ”Ne tarvitsevat varmuuden nykyaikaisesta ja tasapuolisesta oikeudellisesta ympäristöstä. Tähän me pyrimme nyt. Tämä tarkoittaa, että toimivia sääntöjä esimerkiksi verkkopalvelujen tarjoajien vastuusta ei muuteta. Se merkitsee myös sääntelyn purkamista tarpeen mukaan perinteisillä sektoreilla, kuten televisiotoiminnassa, tai tiettyjen velvoitteiden laajentamista koskemaan verkkoalustoja ja muita digitaalialan toimijoita, jotta voidaan suojella paremmin käyttäjiä ja tarjota tasapuoliset toimintaedellytykset.”

Digitaalitaloudesta ja -yhteiskunnasta vastaavan komissaarin Günther H. Oettingerin mukaan ”television ja videoiden katselutavat ovat voineet muuttua, mutta arvomme ovat entisellään. Näillä uusilla säännöillä turvataan tiedotusvälineiden moniarvoisuus ja audiovisuaalialan sääntelyviranomaisten riippumattomuus. Niillä taataan, ettei vihaan yllyttämisellä ole sijaa videonjakoalustoilla. Haluamme varmistaa yhtäläiset kilpailuedellytykset ja huolehtia vastuullisesta käyttäytymisestä, luottamuksesta ja tasapuolisuudesta verkkoalustojen ympäristössä. Tänään julkistetussa tiedonannossa esitetään visio tavoitteistamme.”

Mediakehys 2000-luvulle

Komissio on tehnyt arvioinnin vuonna 2010 annetusta audiovisuaalisia mediapalveluja koskevasta direktiivistä ja tämän perusteella ehdottanut seuraavaa:

  • Vastuulliset videonjakoalustat:Verkkoalustat, jotka organisoivat ja taggaavat eli merkitsevät hakusanoilla laajoja videomääriä, velvoitetaan suojelemaan alaikäisiä haitalliselta sisällöltä (kuten pornografialta ja väkivallalta) ja kaikkia kansalaisia vihaan yllyttämistä. Toimenpiteisiin kuuluu välineitä, joilla käyttäjät voivat ilmiantaa tai ilmoittaa haitallisen sisällön, iäntarkistus tai sisällönsuodatus. Varmistaakseen, että toimenpiteet ovat kestäviä ja tuloksekkaita, komissio aikoo kutsua kaikki videonjakoalustat työskentelemään allianssissa alaikäisten suojelemiseksi verkkoympäristössä, jotta toimialalle voidaan laatia käytännesäännöt. Säännöt eivät olisi pelkästään itsesääntelyllisiä, vaan kansallisilla audiovisuaalialan sääntelyviranomaisilla olisi valtuudet valvoa niiden täytäntöönpanoa. Tämä voi kansallisesta lainsäädännöstä riippuen johtaa myös sakkoihin.
  • Vahvempi asema audiovisuaalialan sääntelyviranomaisille:Direktiivillä varmistetaan nyt, että sääntelyviranomaiset ovat aidosti riippumattomia hallituksista ja elinkeinoelämästä voidakseen hoitaa tehtävänsä parhaiten: varmistaa, että audiovisuaalinen media toimii katsojien edun mukaisesti. Audiovisuaalisten mediapalvelujen eurooppalaisten sääntelyviranomaisten ryhmän (ERGA) rooli vahvistetaan nyt EU:n lainsäädännössä. ERGA, jossa kokoontuvat kaikki 28 kansallista audiovisuaalialan sääntelijää, vastaa yhteissääntelyyn perustuvien käytännesääntöjen arvioinnista ja antaa neuvoja Euroopan komissiolle.
  • Lisää eurooppalaista luovuutta:Tällä hetkellä eurooppalaiset televisioyhtiöt investoivat noin 20 prosenttia tuloistaan omaperäiseen sisältöön, tilattavien palvelujen tarjoajat alle 1 prosenttia. Komissio haluaa, että televisioyhtiöt varaavat edelleen vähintään puolet katseluajasta eurooppalaisille teoksille. Ehdotuksen mukaan tilattavien palvelujen tarjoajien on varmistettava, että eurooppalaisen sisällön osuus on vähintään 20 prosenttia niiden ohjelmavalikoimista. Ehdotuksessa myös selvennetään, että jäsenvaltioilla on mahdollisuus pyytää maassaan saatavilla olevia tilattavia palveluja osallistumaan eurooppalaisten teosten rahoitukseen.
  • Enemmän joustavuutta televisioyhtiöille: Liiallisen TV-mainonnan häiritseväksi kokevat katsojat voivat siirtyä mainoksettoman verkkotarjonnan pariin. Tätä mahdollisuutta ei ollut kymmenen vuotta sitten. Audiovisuaalisääntöjen tarkistuksella vastataan tähän ja muihin uusiin realiteetteihin. Tarkistettu direktiivi rajaa edelleen mainosajan enintään 20 prosenttiin katseluajasta mutta antaa enemmän liikkumavaraa päättää, milloin mainospalat esitetään. Enimmäisrajana on 20 prosenttia koko ohjelma-ajasta klo 7–23 sen sijaan, että mainosaika rajattaisiin nykyiseen tapaan 12 minuuttiin tunnissa. Mainosten ajankohdat voidaan valita vapaammin päivän aikana. Televisioyhtiöt ja tilattavien palvelujen tarjoajat saavat myös enemmän joustavuutta tuotesijoitteluun ja sponsorointiin, kunhan katsojille ilmoitetaan asiasta.

Näiden eri toimenpiteiden odotetaan vaikuttavan taloudelliselta kannalta myönteisesti mediapalvelujen tarjoajiin — etupäässä televisioyhtiöihin — ja lisäävän niiden mahdollisuuksia investoida audiovisuaaliseen sisältöön. Tällä on tärkeä merkitys EU:n audiovisuaalisen teollisuuden kilpailukyvylle.

Verkkoalustat: mahdollisuuksia ja haasteita Euroopalle

Verkkoalustat ovat innovoinnin ja kasvun kannalta avainasemassa digitaalisilla sisämarkkinoilla. Ne ovat mullistaneet tiedonsaannin ja johtaneet parempaan ja tehokkaampaan kanssakäyntiin ostajien ja myyjien välillä. EU:n toimia tarvitaan oikean ympäristön luomiseksi, jotta uusille verkkoalustojen innovoijille voidaan tarjota houkuttelevat edellytykset toimintaan ja kasvuun.

Verkkoalustoista vuoden ajanjaksolla tekemänsä arvioinnin aikana komissio järjesti julkisen sidosryhmäkuulemisen (ks. kysymyksiä ja vastauksia), johon vastanneiden esille tuomien ongelmien ratkaisemiseksi on hahmoteltu kohdennettu, periaatelähtöinen lähestymistapa. Komissio aikoo tukea toimialan ja sidosryhmien pyrkimyksiä itse- ja yhteissääntelyyn, jotta lähestymistapa pysyisi joustavana ja ajan tasalla. Toiminta-aloihin kuuluvat seuraavat:

  • Samanlaiset säännöt samanlaisille digitaalisille palveluille:Verrannollisissa digitaalisissa palveluissa tulisi noudattaa samoja tai vastaavia sääntöjä ja komission olisi mahdollisuuksien mukaan supistettava nykyisen lainsäädännön soveltamisalaa ja laajuutta. Komissio soveltaa näitä periaatteita meneillään olevassa EU:n telelainsäädännön ja sähköisen viestinnän tietosuojadirektiivin uudelleentarkastelussa, esimerkiksi harkitessaan, tulisiko luottamuksellisuutta koskevia sääntöjä soveltaa perinteisten teleyritysten lisäksi myös verkkoviestintäpalvelujen tarjoajiin.
  • Verkkoalustojen velvollisuus käyttäytyä vastuullisesti: Sähköistä kaupankäyntiä koskevan direktiivin nykyinen säännöstö välittäjien vastuusta olisi säilytettävä. Erityisiin ongelmiin puututaan kohdennetuilla välineillä, kuten audiovisuaali- tai tekijänoikeussäännöillä (lehdistötiedote) tai tehostamalla toimialan vapaaehtoisia ponnisteluja.
    Komissio esimerkiksi työskentelee intensiivisesti tärkeimpien verkkoalustojen kanssa käytännesääntöjen laatimiseksi vihapuheen torjumisesta verkossa. Tulokset esitetään lähiviikkoina.
  • Luottamus on kaiken a ja o:Täytäntöönpanoa tukevalla yhteistyöllä rajojen yli varmistetaan, että verkkoalustat täyttävät kuluttajien oikeuksiin liittyvät velvoitteensa, esimerkiksi osoittamalla selvästi sponsoroidut hakutulokset (lehdistötiedote). Komissio aikoo myös kannustaa toimialaa vapaaehtoisiin toimiin, jotta voidaan puuttua esimerkiksi väärien tai harhaanjohtavien verkkoarvostelujen kaltaisiin käytäntöihin. Komissio kannustaa verkkoalustoja tunnustamaan suojatun sähköisen tunnistamisen eri muodoissa, jotka tarjoavat vastaavan varmuuden kuin niiden omat sähköisen tunnistamisen järjestelmät.
  • Avoimet markkinat datavetoiselle taloudelle:Vuoden 2016 lopulle kaavailtu vapaita datavirtoja koskeva aloite helpottaa eri verkkoalustojen ja pilvipalvelujen vaihtamista ja tietojen siirrettävyyttä niiden välillä.
  • Tasapuolinen ja innovointia suosiva liiketoimintaympäristö: Komissio aikoo koota faktatietoa kysymyksistä, joita verkkoalustojen kanssa suoraan tekemissä olevat yritykset ja hankkijat nostivat esille julkisessa sidosryhmäkuulemisessa. Kysymykset liittyvät esimerkiksi kohtuuttomiin ehtoihin ja edellytyksiin, erityisesti tärkeiden tietokantojen käytössä, sekä markkinoillepääsyyn ja yleiseen avoimuuden puutteeseen. Komissio aikoo tältä pohjalta selvittää kevääseen 2017 mennessä, ovatko EU:n lisätoimet tarpeen tällä alalla.

Tulevassa vuorovaikutustalouden eurooppalaisessa strategiassa komissio aikoo antaa ohjeita sovellettavasta EU:n lainsäädännöstä ja suosituksia jäsenvaltioille.

Tausta

Nämä uudet digitaalisten sisämarkkinoiden strategian toimenpiteet esitetään tänään yhdessä toimenpidepaketin kanssa, jolla tuetaan sähköistä kaupankäyntiä EU:ssa (lehdistötiedote).

Tänään hyväksytyt toimenpiteet ovat tulosta aloitteista Euroopan teollisuuden digitalisoimiseksi (lehdistötiedote), tekijänoikeuksia (lehdistötiedote) ja digitaalisia sopimuksia (lehdistötiedote) koskevista ehdotuksista sekä päätösehdotuksesta taajuuksien koordinoimiseksi (lehdistötiedote). Digitaalisten sisämarkkinoiden strategia sisältää 16 aloitetta, jotka on tarkoitus esittää tämän vuoden aikana.

Lisätietoja

Kysymyksiä ja vastauksia verkkoalustoista ja EU:n audiovisuaalialan säännöistä

Tänään hyväksytyt asiakirjat:

Ehdotus tarkistetuksi direktiiviksi audiovisuaalisista mediapalveluista

Tiedonanto: verkkoalustat ja digitaaliset sisämarkkinat

Komission yksiköiden valmisteluasiakirja: verkkoalustat ja digitaaliset sisämarkkinat

Sosiaalinen media

#DigitalSingleMarket

#AVMSD

#Platforms

IP/16/1873

Lisätietoa tiedotusvälineille:

Lisätietoa yleisölle: Europe Direct -palvelu, puh. 00 800 67 89 10 11 tai sähköposti


Side Bar