Navigation path

Left navigation

Additional tools

Euroopan komissio - Lehdistötiedote

Talouspolitiikan EU-ohjausjakso: kevään 2016 maakohtaiset suositukset

Bryssel 18. toukokuuta 2016

Jäsenvaltiot edistyvät uudistusten toteuttamisessa ja makrotalouden epätasapainojen korjaamisessa, mutta talouden elpyminen edellyttää vielä lisätoimia.

Euroopan komissio esittää tänään tämänvuotiset maakohtaiset suositukset, joissa annetaan jäsenvaltioille talouspolitiikkaa koskevia ohjeita seuraavien 12–18 kuukauden ajalle. Suosituksissa keskitytään tärkeimpiin uudistuksiin, joiden avulla jäsenvaltioiden olisi tuettava talouden elpymistä Euroopan tasolla määriteltyjen ja toteutettavien toimien lisäksi tukemalla investointeja, toteuttamalla rakenneuudistuksia ja noudattamalla vastuullista finanssipolitiikkaa.

Maasuosituksissa näkyy myös se, että komissio pyrkii parantamaan talouspolitiikan EU-ohjausjakson tuloksellisuutta ja merkityksellisyyttä. Komissio on tällä kertaa karsinut suositusten määrää ja painottanut niissä vuoden 2016 kasvuselvityksessä määritettyjä keskeisiä taloudellisia ja sosiaalisia kysymyksiä. Jotta jäsenvaltiot sitoutuisivat suosituksiin entistä paremmin, yhteydenpitoa jäsenvaltioiden kanssa on lisätty ja siihen on otettu mukaan sidosryhmiä eri tasoilta. Komissio on myös kiinnittänyt entistä enemmän huomiota euroalueen erityiskysymyksiin ja talouksien välisiin riippuvuussuhteisiin euroalueen talouspolitiikkaa koskevan suosituksen mukaisesti.

Eurosta ja työmarkkinavuoropuhelusta vastaavan komission varapuheenjohtajan Valdis Dombrovskisin mukaan tämänpäiväisessä talouspaketissa korostetaan erityisesti rakenteellisia uudistuksia. Niitä tarvitaan Euroopan talouden elvyttämiseksi, kasvun esteiden vähentämiseksi ja työllisyyden lisäämiseksi. "EU:ssa voitaisiin luoda lisää työpaikkoja ja investointimahdollisuuksia uudistamalla työ-, tuote- ja palvelumarkkinat ja helpottamalla yrittämistä esimerkiksi julkishallintoa modernisoimalla ja tekemällä verojärjestelmistä oikeudenmukaisempia ja tehokkaampia. Julkisen talouden osalta koko euroalueen alijäämä supistuu tänä vuonna 1,9 prosenttiin suhteessa BKT:hen, kun se oli suurimmillaan 6,1 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2010. Tätä edistää parhaillaan tapahtuva talouden elpyminen. Finanssipolitiikan virityksen odotetaan euroalueella muuttuvan tänä vuonna lievästi elvyttäväksi. Sopeutustoimia kuitenkin tarvitaan edelleen monissa maissa, etenkin niissä, joissa suuri velkakanta viivästyttää kasvua ja aiheuttaa haavoittuvuutta", totesi Dombrovskis.

Työllisyys- ja sosiaaliasioista, osaamisesta ja työvoiman liikkuvuudesta vastaava komissaari Marianne Thyssen totesi, että nopeasti muuttuvassa maailmassa meidän on jatkettava uudistusten toteuttamista yhdessä jäsenvaltioiden ja työmarkkinaosapuolten kanssa. "Työttömyys on vähenemään päin, mutta sitä on vähennettävä edelleen. Tämänvuotisissa suosituksissa painotetaan vahvasti sosiaalisia näkökohtia ja työllisyyttä. Todellisen sosiaalisen Euroopan luominen edellyttää, että sosiaaliset näkökohdat otetaan paremmin huomioon kaikessa EU:n toiminnassa", Thyssen sanoi.

Talous- ja rahoitusasioista, verotuksesta ja tulliasioista vastaava komission jäsen Pierre Moscovici puolestaan totesi, että kasvun hidastuminen maailmanlaajuisesti edellyttää, että toimia Euroopan talouden lujittamiseksi on vauhditettava toteuttamalla kohdennettuja uudistuksia. "Vastuullisen finanssipolitiikan avulla olisi myös tuettava työpaikkojen luomista ja edistettävä talouden elpymisen tulosten leviämistä laajemmalle. Nämä ovat keskeisiä periaatteita finanssi- ja talouspolitiikkaa koskevissa suosituksissa, jotka komissio on antanut jäsenvaltioille vuosiksi 2016 ja 2017", totesi Moscovici.

Vuoden 2016 maakohtaiset suositukset

Nyt kun Euroopan talouden kohtalaista elpymistä tukeneet ulkoiset tekijät ovat hiipumassa, sisäisten kasvun lähteiden merkitys lisääntyy. Siksi tänään annetuissa suosituksissa keskitytään komission kolmeen painopisteeseen: Investointeja tehdään edelleen vähemmän kuin ennen kriisiä, mutta ne ovat lisääntymässä muun muassa Euroopan investointiohjelman ansiosta. Rakenneuudistuksia on nopeutettava, jotta voidaan tukea elpymistä ja parantaa EU:n talouksien pitkän aikavälin kasvupotentiaalia. Kaikkien jäsenvaltioiden on noudatettava vastuullista finanssipolitiikkaa ja edistettävä talousarvioillaan kasvua.

Jäsenvaltiot ovat kuluneen vuoden aikana edistyneet uudistusten toteuttamisessa, mutta tahtia on kiristettävä, jotta uudistuksilla olisi haluttu vaikutus työllisyyteen, kasvuun ja investointeihin. Maakohtaisten suositusten noudattaminen vaihtelee eri aloilla. Esimerkiksi työ- ja tuotemarkkinoilla sekä eläkejärjestelmien ja pankkisektorin kohdalla tämä saattaa johtua toteutettavien uudistusten monimutkaisuudesta. Parhaiten on edistytty rahoituspalveluja ja aktiivisia työmarkkinatoimenpiteitä koskevien suositusten noudattamisessa. Yritystoimintaa ja työllisyyttä edistävän sääntely-ympäristön luomisessa, naisten työvoimaosuuden parantamisessa ja palvelualan esteiden poistamisessa olisi sen sijaan voitu edistyä enemmänkin. Ne jäsenvaltiot, joilla on todettu epätasapainoja, ovat edistyneet uudistusten toteuttamisessa muita paremmin – ehkä siksi, että niillä on suurempi uudistusten tarve ja politiikasta käydään vahvempaa vuoropuhelua, ja joissain tapauksissa myös siksi, että markkinoiden paine on suurempi.

Maat, joilla on paljon ulkomaanvelkaa, ovat onnistuneet huomattavasti supistamaan kriisiä edeltänyttä suurta vaihtotaseen alijäämää tai jopa kääntämään sen ylijäämäksi. Eräissä muissa jäsenvaltioissa ylijäämät ovat hyvin suuria ja pysyviä. Kustannuskilpailukyky on yleensä parantunut, ja on näyttöä rakenteellisen sopeutuksen toteutumisesta resurssien siirtyessä avoimelle sektorille. Työttömyys vähenee, tosin eri jäsenvaltioissa eri tahtiin. Taseiden korjaaminen etenee, kun sekä kotitalouksien että yritysten velkaantuminen vähenee ja pankkien pääomatilanne paranee. Useimmissa maissa velkaantuminen vähenee ennen muuta kulutuksen vähenemisen myötä, toisissa taas voimakas kasvu pienentää velkasuhdetta. Sitkeään ylivelkaantumiseen liittyvät ongelmat aiheuttavat edelleen huolta tietyillä aloilla. Rahoitussektoria heikentävät alhainen tuottavuus ja järjestämättömien lainojen suuri määrä sekä tarve sopeutua vaativampaan sääntely-ympäristöön.

Makrotalouden epätasapainoa koskevan menettelyn osalta komissio vahvistaa, että Kroatiassa ja Portugalissa on liiallisia epätasapainoja. Näiden maiden olisi toteutettava uudistuksensa määrätietoisesti ja oikea-aikaisesti. Maiden kansalliset uudistusohjelmat ovat pitkälti riittäviä ja vahvistavat niiden pyrkivän liiallisten epätasapainojen korjaamiseen.

Komissio on sitoutunut tukemaan uudistustoimia jäsenvaltioiden tasolla. Viime vuonna perustettu rakenneuudistusten tukipalvelu avustaa jo uudistusten toteuttamisessa Kyproksella ja Kreikassa saatujen kokemusten perusteella. EU:n lainsäätäjät keskustelevat parhaillaan säädösehdotuksesta, jolla tukipalvelu laajennettaisiin kaikkia jäsenvaltioita palvelevaksi EU:n välineeksi. Tavoitteena on perustaa rakenneuudistusten tukiohjelma, jonka avulla voitaisiin antaa teknistä tukea useilla keskeisillä uudistusaloilla.

Julkisen talouden kehitys ja sitä koskevat päätökset

Koko euroalueen alijäämä supistuu tänä vuonna 1,9 prosenttiin suhteessa BKT:hen, kun se oli suurimmillaan 6,1 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2010.

Komissio on toteuttanut useita toimia vakaus- ja kasvusopimuksen nojalla. Tuoreimpien tietojen perusteella Euroopan komissio suosittaa ensinnäkin, että neuvosto lopettaa Kyproksen, Irlannin ja Slovenian liiallista alijäämää koskevat menettelyt, koska nämä maat ovat vuonna 2015 supistaneet alijäämänsä alle perussopimuksessa määrätyn viitearvon, joka on 3 prosenttia suhteessa BKT:hen, ja korjauksen odotetaan olevan pysyvä. Tämä tarkoittaa, että alijäämän ennustetaan näissä maissa pysyttelevän 3 prosentin viitearvon alapuolella myös vuosina 2016 ja 2017. Kyproksen osalta tämä merkitsisi menettelyn lopettamista vuoden etuajassa, sillä alkuperäinen määräaika oli vuosi 2016. Jos neuvosto päättää lopettaa edellä mainitut menettelyt, liiallista alijäämää koskevan menettelyn piiriin jää enää kuusi maata (Espanja, Kreikka, Kroatia, Portugali, Ranska ja Yhdistynyt kuningaskunta).Keväällä 2011 menettelyn piiriin kuului 24 jäsenvaltiota.

Toiseksi komissio antoi Belgian, Italian ja Suomen osalta SEUT-sopimuksen 126 artiklan 3 kohdan nojalla kertomuksen, jossa se arvioi perussopimuksen velkakriteerin noudattamista. Vaikka nämä maat näyttävät poikkeavan velan viitearvosta sekä siihen johtavasta velan vähentämisen vertailutahdista, kertomuksissa ehdotetaan merkityksellisten tekijöiden analysoinnin jälkeen, että vakaus- ja kasvusopimuksen olisi katsottava tällä hetkellä tulevan noudatetuksi. Italian osalta komissio tarkistaa merkityksellisten tekijöiden arviointiaan marraskuuhun mennessä annettavassa uudessa kertomuksessa, kun saadaan lisätietoja palaamisesta takaisin vuoden 2017 julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävälle sopeutusuralle.

Portugalin ja Espanjan osalta komissio suosittaa neuvostolle, että tämä suosittaisi liiallisen alijäämän pysyvää korjaamista toteuttamalla tarvittavat rakenteelliset toimet vuonna 2016 ja käyttämällä kaikki satunnaistuotot alijäämän ja velan supistamiseen vuonna 2017. Koska komission tehtävänä on seurata perussopimuksen 126 artiklan mukaisen liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanoa, se palaa näiden kahden jäsenvaltion tilanteeseen heinäkuun alussa.

Komissio on myös lähettänyt vakaussopimuksen sopimuspuolina oleville jäsenvaltioille kirjeen, jossa pyydetään tietoja etenemisestä vakaussopimuksen kansallisten täytäntöönpanosäännösten antamisessa. Jäsenvaltioilla on kaksi kuukautta aikaa esittää huomautuksensa komissiolle.

Tausta:

Tämä komissio on toimikautensa alusta asti pyrkinyt parantamaan talouspolitiikan EU-ohjausjakson tuloksellisuutta ja merkityksellisyyttä. Tätä varten toteutetuista muutoksista ilmoitettiin marraskuussa 2014 annetussa vuotuisessa kasvuselvityksessä, minkä jälkeen niitä ryhdyttiin toteuttamaan vuoden 2015 alkupuolella. Toimenpiteet vahvistettiin lokakuussa 2015 annetussa viiden puheenjohtajan raportissa Euroopan talous- ja rahaliiton viimeistelystä.

Muutokset näkyvät siinä, että komissio on viime kuukausien aikana kuullut hallitusten, kansallisten parlamenttien, työmarkkinaosapuolten ja muiden sidosryhmien näkemyksiä ja järjestänyt kansallisten viranomaisten kanssa kahdenvälisiä kokouksia, joissa on keskusteltu niiden politiikan painopisteistä.

Helmikuussa 2016 komissio esitti yksityiskohtaisen analyysin kunkin jäsenvaltion taloudellisesta ja sosiaalisesta tilanteesta maaraportin muodossa vuotuisen nk. talvipaketin yhteydessä.

Huhtikuussa jäsenvaltiot esittivät kansalliset uudistusohjelmansa ja vakausohjelmansa (euroalueen maat) tai lähentymisohjelmansa (euroalueen ulkopuoliset maat), sekä talvipakettiin sisältyvien suositusten mahdolliset jatkotoimet.

Tänään annetut suositukset perustuvat näihin vuoropuheluihin, ohjelmiin, Eurostatin toteutumatietoihin ja äskettäin julkaistuun komission kevään 2016 talousennusteeseen.

Kreikkaan sovelletaan vakaustukiohjelmaa, minkä vuoksi tämänpäiväinen paketti ei koske Kreikkaa eikä Kreikalle anneta maakohtaista suositusta. Kreikan tavoitteiden noudattamista arvioidaan sitä koskevan ohjelman puitteissa.

Mitä seuraavaksi?

Komissio kehottaa neuvostoa hyväksymään vuosia 2016 ja 2017 koskevan lähestymistavan ja ehdotetut maakohtaiset suositukset. Jäsenvaltioita kehotetaan noudattamaan niitä täysimääräisesti ja oikea-aikaisesti. EU:n jäsenvaltioiden ministerit keskustelevat maakohtaisista suosituksista ennen kuin EU:n valtion- ja hallitusten päämiesten on määrä hyväksyä ne. Sen jälkeen jäsenvaltioiden tehtävänä on ottaa suositukset huomioon kansallisessa talous- ja finanssipolitiikassaan vuosina 2016 ja 2017.

Lisätietoja:

Yhteenvetotaulukko jäsenvaltioista talouspolitiikan EU-ohjausjakson kannalta

Vuoden 2016 maakohtaiset suositukset

Vakaus- ja kasvusopimuksen nojalla tehdyt päätökset

Taustatiedote maakohtaisista suosituksista

Keskeiset alat: Aihekohtaiset asiakirjat

Talouspolitiikan EU-ohjausjakso 2016: komissio muistuttaa jäsenmaita niiden julkisen talouden velvoitteista

Kevään 2016 talousennuste: Suunta pysyy vakaana suurista riskeistä huolimatta

Talouspolitiikan EU-ohjausjakso 2016: talouden epätasapainoja harvemmilla EU-mailla kuin vuosi sitten

Taustatietoa talouspolitiikan EU-ohjausjaksosta (englanniksi)

Talouspolitiikan EU-ohjausjakso 2016: taustatietoa kevättalven asiakirjoista (englanniksi)

Twitter:

@VDombrovskis

@mariannethyssen

@pierremoscovici

Jäsenvaltioiden tilanne – makrotalouden epätasapainoa koskeva menettely

Laatikko 1. Jäsenvaltioiden tilanne – makrotalouden epätasapainoa koskeva menettely

Luokitus

Jäsenvaltiot vuonna 2016*

Ei epätasapainoa

Tšekki, Tanska, Latvia, Liettua, Luxemburg, Slovakia, Malta, Puola, Yhdistynyt kuningaskunta, Itävalta, Belgia, Viro, Unkari, Romania

Epätasapaino

Suomi, Saksa, Irlanti, Alankomaat, Espanja, Slovenia, Ruotsi

Liiallinen epätasapaino

Kroatia, Ranska, Italia, Portugali, Kypros, Bulgaria

Liiallinen epätasapaino, joka edellyttää liiallista epätasapainoa koskevan menettelyn aloittamista

* Kreikkaan sovelletaan vakaustukiohjelmaa.

Jäsenvaltioiden tilanne – vakaus- ja kasvusopimus

Laatikko 2. Jäsenvaltioiden tilanne 18. toukokuuta 2016 – vakaus- ja kasvusopimus

Ei liiallista alijäämää koskevaa menettelyä

Itävalta, Belgia, Bulgaria, Tšekki, Tanska, Viro, Saksa, Unkari, Italia, Latvia, Liettua, Luxemburg, Alankomaat, Romania, Slovakia, Ruotsi, Malta, Puola, Suomi

Ehdotus liiallista alijäämää koskevan menettelyn lopettamisesta

Kypros, Irlanti, Slovenia

Liiallista alijäämää koskeva menettely käynnissä 

Kroatia, Ranska, Kreikka, Portugali, Espanja, Yhdistynyt kuningaskunta

 

1

IP/16/1724

Lisätietoa tiedotusvälineille:

Lisätietoa yleisölle: Europe Direct -palvelu, puh. 00 800 67 89 10 11 tai sähköposti


Side Bar