Navigation path

Left navigation

Additional tools

Euroopan komissio - Lehdistötiedote

urooppalainen pilvipalvelualoite: tavoitteena maailmanlaajuinen johtoasema datavetoisessa taloudessa

Bryssel 19. huhtikuuta 2016

Komissio esitteli tänään suunnitelmansa pilviteknologiaan perustuvista palveluista ja maailmanluokan datainfrastruktuureista, joiden avulla varmistetaan, että tutkijat, yritykset ja julkishallinnot voivat hyödyntää massadatavallankumouksen tarjoamia mahdollisuuksia

Eurooppa on maailman suurin tieteellisen datan tuottaja, mutta riittämättömän ja hajanaisen infrastruktuurin vuoksi tätä massadataa ei hyödynnetä täydessä mitassa. Komissio aikoo vahvistaa ja liittää yhteen olemassa olevia tutkimusinfrastruktuureja ja luoda näin eurooppalaiset avoimen tieteen pilvipalvelut. Ne tarjoavat Euroopan 1,7 miljoonalle tutkijalle ja 70 miljoonalle tutkimus- ja teknologia-alan ammattilaiselle virtuaalisen ympäristön, jossa he voivat tallentaa, jakaa ja käyttää uudelleen dataansa yli tieteenalojen ja maiden rajojen. Näiden palvelujen pohjana on Euroopan datainfrastruktuuri. Se muodostuu laajakaistaverkoista, suuren mittakaavan tietovarastoista ja superlaskentakapasiteetista, joita tarvitaan, jotta pilvipalveluihin tallennetut suuret tietokokonaisuudet ovat helposti saatavilla ja niitä voidaan käsitellä tehokkaasti. Tämä maailmanluokan infrastruktuuri varmistaa, että Eurooppa voi osallistua suurteholaskennan kärkisijoista käytävään maailmanlaajuisen kilpailuun taloudellista ja tietämyspotentiaaliaan vastaavalla tavalla.

Aloite suunnataan aluksi tiedeyhteisölle – sekä Euroopassa että sen kansainvälisissä kumppanimaissa –, mutta käyttäjäpohja laajennetaan ajan mittaan julkiselle sektorille ja teollisuuteen. Aloite on osa toimenpidekokonaisuutta, jolla pyritään vahvistamaan Euroopan asemaa datavetoisen innovoinnin alalla, parantamaan kilpailukykyä ja yhteenkuuluvuutta ja luomaan Eurooppaan digitaaliset sisämarkkinat (lehdistötiedote).

"Tavoitteenamme on luoda eurooppalaiset avoimen tieteen pilvipalvelut, jotta tutkimus olisi tehokkaampaa ja tuottavampaa ja jotta miljoonat tutkijat voisivat jakaa ja analysoida tutkimusdataa luotettavassa ympäristössä yli teknologia- ja tieteenalojen ja maiden rajojen," totesi tutkimuksesta, tieteestä ja innovoinnista vastaava komission jäsen Carlos Moedas. "Olemme kuunnelleet tiedeyhteisön toiveita avointa tiedettä tukevan infrastruktuurin luomisesta, ja tämän kattavan suunnitelman myötä voimme ryhtyä toteuttamaan sitä. Avoimesta datasta Euroopan tutkimukselle, taloudelle ja yhteiskunnalle aiheutuvat hyödyt ovat valtavat."

Digitaalitaloudesta ja -yhteiskunnasta vastaavan komissaarin Günther H. Oettingerin mukaan"eurooppalaisen pilvipalvelualoitteen myötä massadatan tarjoamat mahdollisuudet voidaan hyödyntää täydessä mitassa, sillä se antaa tutkimuksen, teollisuuden ja julkisen sektorin käyttöön maailmanluokan superlaskentakapasiteettia, nopeita tietoliikenneyhteyksiä ja huipputason data- ja ohjelmistopalveluja. Aloitteen tavoitteena on, että Eurooppa on suurteholaskennassa maailman kolmen johtavan keskuksen joukossa vuoteen 2020 mennessä. Aiomme myös selvittää kvanttiteknologioiden tarjoamia mahdollisuuksia. Niiden avulla voidaan mahdollisesti ratkaista nykyisten supertietokoneiden ulottumattomissa olevia laskentaongelmia."

Euroopan pilvipalvelualoitteen myötä tutkijoiden ja innovaattoreiden on helpompi saada dataa ja käyttää sitä uudelleen. Se alentaa myös datan tallentamisen ja suuritehoisen analysoinnin kustannuksia. Tutkimusdatan asettaminen avoimesti saataville voi osaltaan parantaa Euroopan kilpailukykyä, sillä se hyödyttää startup-yrityksiä, pk-yrityksiä ja datavetoista innovointia muun muassa lääketieteen ja kansanterveyden aloilla. Se voi jopa synnyttää kokonaan uusia teollisuudenaloja, josta hyvänä esimerkkinä on ihmisen geeniperimän kartoittaminen.

Komissio toteuttaa eurooppalaisen pilvipalvelualoitteen asteittain sarjalla toimia, joihin sisältyvät muun muassa seuraavat:

  • vuodesta 2016: luodaan eurooppalaiset avoimen tieteen pilvipalvelut eurooppalaisille tutkijoille ja heidän kansainvälisille tutkimuskumppaneilleen integroimalla ja vakiinnuttamalla e-infrastruktuurialustoja, yhdistämällä olemassa olevia tieteen pilvipalveluja ja tutkimusinfrastruktuureja sekä tukemalla pilviteknologiaan perustuvien palvelujen kehittämistä;
  • 2017: asetetaan oletusarvoisesti avoimesti saataville kaikki tutkimusdata, joka tuotetaan budjetiltaan 77 miljardin euron suuruisen tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman "Horisontti 2020" tulevissa hankkeissa, sen varmistamiseksi, että tiedeyhteisö voi käyttää uudelleen tuottamaansa valtavaa datamäärää;
  • 2018: käynnistetään lippulaiva-aloite, jolla vauhditetaan aluillaan olevaa kvanttiteknologian kehittämistä; kvanttiteknologia muodostaa pohjan supertietokoneiden uudelle sukupolvelle;
  • vuoteen 2020 mennessä: kehitetään ja otetaan käyttöön mittava eurooppalainen suurteholaskenta-, datantallennus- ja verkkoinfrastruktuuri, muun muassa hankkimalla kaksi seuraavan sukupolven supertietokoneprototyyppiä, joista toinen lukeutuu maailman kolmen parhaimman joukkoon, perustamalla Euroopan massadatakeskus sekä parantamalla tutkimuksen ja innovoinnin runkoverkkoa (GEANT).

Euroopan tutkimusyhteisön lisäksi eurooppalaiset avoimen tieteen pilvipalvelut ja Euroopan datainfrastruktuuri ovat monien muiden käyttäjien saatavilla ja hyödyttävät myös niitä:

  • Yrityksillä tulee olemaan kustannustehokas ja helppo mahdollisuus käyttää huippuluokan data- ja laskentainfrastruktuuria sekä suurta määrää tutkimusdataa, mikä mahdollistaa datavetoisen innovoinnin. Tämä hyödyttää erityisesti pk-yrityksiä, joilla tyypillisesti ei ole mahdollisuuksia käyttää tällaisia resursseja.
  • Teollisuus hyötyy suuren mittakaavan pilviekosysteemin luomisesta, sillä se tukee uuden eurooppalaisen teknologian kehittämistä, kuten vähän tehoa kuluttavien mikropiirien kehittämistä suurteholaskentaa varten.
  • Julkishallinnot hyötyvät luotettavasta mahdollisuudesta käyttää tehokkaita laskentaresursseja ja sellaisen alustan luomisesta, jossa ne voivat avata datansa ja palvelunsa, mikä voi johtaa halvempiin, nopeampiin ja parempiin yhteenliitettyihin julkisiin palveluihin. Myös tutkijat hyötyvät voidessaan käyttää verkossa julkisten palvelujen synnyttämää suurta datamäärää.

Eurooppalaisen pilvipalvelualoitteen toteuttamiseksi tarvittavien julkisten ja yksityisten investointien määräksi arvioidaan 6,7 miljardia euroa. Komissio arvioi, että eurooppalaiseen pilvipalvelualoitteeseen osoitetaan kaiken kaikkiaan 2 miljardia euroa Horisontti 2020 -ohjelmasta. Arvioiden mukaan tarvittavat julkiset ja yksityiset lisäinvestoinnit ovat 4,7 miljardia euroa viiden vuoden aikana.

Lisätietoja

- Lehdistötiedote: Komission etenemissuunnitelma Euroopan teollisuuden digitalisoimiseksi

- Kysymyksiä ja vastauksia Euroopan teollisuuden digitalisoimiseen liittyvistä toimenpiteistä

Tänään hyväksytyt tiedonannot:

– Euroopan teollisuuden digitalisointi – Täysi hyöty digitaalisista sisämarkkinoista

- Eurooppalainen pilvipalvelualoite – Kilpailukykyisen tieto- ja osaamistalouden rakentaminen Eurooppaan

– EU:n sähköisen hallinnon toimintasuunnitelma 2016–2020 – Hallinnon digitalisaatiokehityksen vauhdittaminen

– Tieto- ja viestintätekniikan standardointiprioriteetit digitaalisilla sisämarkkinoilla

Sosiaalisessa mediassa

#DigitiseEU

#DigitalSingleMarket

#OpenScience

 

 

 

IP/16/1408

Lisätietoa tiedotusvälineille:

Lisätietoa yleisölle: Europe Direct -palvelu, puh. 00 800 67 89 10 11 tai sähköposti


Side Bar