Navigation path

Left navigation

Additional tools

Euroopan komissio - Lehdistötiedote

Vuotuinen kasvuselvitys 2016: vahvistetaan elpymistä ja lähentymistä

Bryssel 26. marraskuuta 2015

Vuotuinen kasvuselvitys käynnistää vuoden 2016 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson.

Tänään julkaistu paketti käynnistää talouspolitiikan vuotuisen eurooppalaisen ohjausjakson. Siinä vahvistetaan EU:n yleiset taloudelliset ja sosiaaliset painopisteet ja tarjotaan jäsenvaltioille toimintapoliittisia ohjeita seuraavaksi vuodeksi. Poliittiset haasteet ja toteutettavat toimet vaihtelevat maittain. On kuitenkin kaikkia koskettavia aiheita, jotka vaikuttavat koko EU:n tasolla. Talouden elpymisen ja lähentymisen vahvistamiseksi komissio suosittaa kolmea keskeistä pilaria, jotka määritettiin viime vuonna EU:n talous- ja sosiaalipolitiikkaa varten: investointien käynnistäminen uudelleen, rakenneuudistusten jatkaminen ja vastuullinen finanssipolitiikka.

1

Tämä paketti perustuu komission syksyn talousennusteesta saatuihin tuoreimpiin tietoihin. Se vastaa myös eurooppalaisen ohjausjakson uutta lähestymistapaa, joka määritetään hiljattain julkaistussa komission tiedonannossa toimista talous- ja rahaliiton viimeistelemiseksi. Siihen kuuluu muun muassa voimakkaampi keskittyminen työllisyys- ja sosiaaliasioihin ja koko euroaluetta koskeviin näkökohtiin.

Eurosta ja työmarkkinavuoropuhelusta vastaavan komission varapuheenjohtajan Valdis Dombrovskisin mukaan vuotuisessa kasvuselvityksessä keskitytään niiden toimien painottamiseen, joilla voidaan nopeuttaa talouden elpymistä. ”Valituilla toimilla on annettava uutta pontta investoinneille, määrätietoisille rakenneuudistuksille ja vastuulliselle finanssipolitiikalle. Näin voidaan tehostaa jäsenvaltioiden taloudellista ja sosiaalista lähentymistä. Komissio on sitoutunut tukemaan kaikkia jäsenvaltioita niiden pyrkiessä kohti parhaiden suoriutujien tasoa”, Dombrovskis totesi.

Työllisyys- ja sosiaaliasioista, osaamisesta ja työvoiman liikkuvuudesta vastaava komissaari Marianne Thyssen puolestaan totesi, että ”tänään julkaistulla paketilla sosiaalinen oikeudenmukaisuus pääsee talouden elpymisen keskiöön. Jäsenvaltioiden on poistettava työpaikkojen luomisen esteet, parannettava työmarkkinoiden toimintaa ja varmistettava, että kaikilla on EU:ssa mahdollisuus nauttia kohtuullisesta sosiaaliturvasta.”

”EU:n talouskasvu kiihtyy useiden positiivisten tekijöiden vauhdittamana”, talous- ja rahoitusasioista, verotuksesta ja tulliasioista vastaava komissaari Pierre Moscovici lisäsi. ”Jäsenvaltioiden on pyrittävä hyödyntämään tilanne nopeuttamalla uudistuksia ja lisäämällä investointeja samalla kun harjoitetaan vastuullista finanssipolitiikkaa. Näkyvissä on kuitenkin uusia haasteita, joiden vaikutukset ulottuvat paljon kansallisia rajoja pitemmälle. Tämän vuoksi Euroopan komissio antaa jäsenvaltioille kansallisia politiikkatoimia koskevia ohjeita. Talouspolitiikan tiiviimpi koordinointi voi hyödyttää paitsi euroaluetta myös koko EU:ta”, Moscovici sanoi.

Tänään julkaistu talouspaketti sisältää seuraavat osat:

-      Vuotuinen kasvuselvitys 2016

Vuotuinen kasvuselvitys käynnistää vuotuisen talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson. Siinä keskitytään laaja-alaisiin haasteisiin, joita jäsenvaltiot kohtaavat yhdessä.

Komissio katsoo, että vuoden 2015 vuotuisessa kasvuselvityksessä määritetyt taloudelliset ja sosiaaliset painopisteet (investoinnit, rakenneuudistukset ja vastuullinen finanssipolitiikka) pätevät edelleen. Niitä on ajantasaistettu vuoden 2016 painopisteissä, jotta voidaan ottaa huomioon saavutettu edistyminen ja näköpiirissä olevat uudet haasteet. Vuodelle 2016 ehdotetaan seuraavia painopisteitä:

1. Investointien käynnistäminen uudelleen

Komission vuosi sitten ehdottamalla Euroopan investointiohjelmalla pyritään saamaan aikaan vähintään 315 miljardin euron arvosta uusia investointeja kolmen vuoden aikana ja nostamaan investoinnit takaisin kriisiä edeltäneelle kestävälle tasolle. Uuden Euroopan strategisten investointien rahaston toiminta on nyt pääsemässä täyteen vauhtiin Euroopan parlamentin ja neuvoston nopean tuen ja Euroopan investointipankin operatiivisen työn ansiosta. Euroopan investointineuvontakeskuksen toiminta on alkanut, ja Euroopan investointihankeportaali käynnistetään ensi vuoden alkupuolella.

Investointiohjelman rinnalla tarvitaan kansallisen tason toimia, koska julkiset ja yksityiset investoinnit ovat edelleen vähäisiä. Henkisen pääoman tukeminen on myös tärkeää pyrittäessä lisäämään investointeja. Vuotuisen kasvuselvityksen oheisasiakirjassa julkaistaan kansallisen tason investointeja koskevista keskeisistä haasteista maakohtaisia tietoja, joiden avulla voidaan ohjata vuoropuhelua jäsenvaltioiden kanssa.

Lisäksi pankkiunioni on saatava valmiiksi, jotta rahoitusvakautta voidaan vahvistaa euroalueella ja laajemmin. Pääomamarkkinaunionia koskevaa työtä on vauhditettava niin, että talouden toimijat voivat hyötyä monipuolisemmista rahoituslähteistä.

2. Rakenneuudistusten toteuttaminen EU:n kansantalouksien uudistamiseksi

Samalla kun talouden painopiste on edelleen siirtymässä kriisin ratkaisemisesta vankan pohjan luomiseen työllisyydelle ja kasvulle, tarvitaan entistä vahvempaa sitoutumista rakenneuudistuksiin. Tämä on myös osa jäsenvaltioiden laajempia pyrkimyksiä korjata epätasapainojaan ja parantaa suoriutumistaan osa-alueilla, jotka ovat keskeisiä työn tuottavuuden ja talouden lähentymisen kannalta.

Työmarkkinapolitiikassa on saavutettava tasapaino työelämän joustavuuden ja työsuhdeturvan välillä. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä paljon ongelmia aiheuttavaan pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyyteen. Lisäksi on toteutettava tuote- ja palvelumarkkinoiden yhdentymistä ja kilpailukykyä edistäviä toimia, jotka auttavat piristämään innovointia ja luomaan työpaikkoja. Komissio aloittaa vuoropuhelun jäsenvaltioiden ja muiden kumppanien kanssa sekä näitä aloja koskevista haasteista että niiden edellyttämistä potentiaalisista politikkatoimista. Näin edistetään lähentymistä kohti parhaita suoriutujia.

3. Vastuullinen julkisen talouden hoito

Finanssipolitiikan virityksen odotetaan olevan vuosina 2015 ja 2016 kokonaisuudessaan neutraali sekä euroalueella että koko EU:ssa. Talouskasvun jatkuminen ja matalat korot yhdessä julkisen talouden alijäämien vähentämisen kanssa ovat viime vuosina osaltaan hillinneet velan kasvua ja parantaneet julkisen talouden kestävyyttä. Näiden parannusten ansiosta liiallisen alijäämän menettelyssä olevia maita on nyt vähemmän kuin ennen. Yksittäisiltä jäsenvaltioilta edellytetään kuitenkin erilaisia julkisen talouden sopeutustoimia vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimusten mukaisesti. Julkisen velan määrä on edelleen erittäin suuri useissa jäsenvaltioissa, mikä lisää talouksien alttiutta häiriöille ja voi jarruttaa kasvua.

Tulopuolella on tärkeää varmistaa, että verojärjestelmät ovat tehokkaita ja kasvua suosivia. Verojärjestelmissä on myös puututtava työllisyyden esteisiin. Lisäksi niiden oikeudenmukaisuutta on parannettava ja tuloksellisuutta lisättävä entisestään. Samalla on nykyaikaistettava sosiaaliturvajärjestelmiä, jotta voidaan vastata väestörakenteen tulevaisuudessa aiheuttamiin haasteisiin.

-      Suositus euroalueen talouspolitiikasta

Koska euroalueen maat ovat hyvin riippuvaisia toisistaan ja heijastusvaikutusten leviäminen on mahdollista, euroalueen jäsenvaltioiden talouspolitiikkojen koordinointia on tarpeen parantaa. Jotta EU:n talouden ohjausjärjestelmässä voidaan paremmin yhteensovittaa euroalueen ja jäsenvaltioiden näkökohdat, vuoden 2016 vuotuisen kasvuselvityksen oheisasiakirjana annetaan suositus neuvoston suositukseksi euroalueen talouspolitiikoista. Tämä on merkittävä muutos verrattuna aikaisempiin ohjausjaksoihin, joiden yhteydessä komissio ehdotti euroaluetta koskevan suosituksensa samaan aikaan maakohtaisten suositusten kanssa keväällä ohjausjakson loppupuolella. Euroalueen vuoden 2016 suosituksissa keskitytään kysymyksiin, jotka ovat olennaisia euroalueen toiminnan kannalta, ja annetaan suuntaa suositusten täytäntöönpanossa tarvittaville konkreettisille toimille.

Lisätietoja:

-      Varoitusmekanismia koskeva kertomus

Varoitusmekanismia koskeva kertomus aloittaa makrotalouden epätasapainoa koskevan menettelyn mukaisen vuotuisen valvontakierroksen, ja se annetaan yleensä yhdessä vuotuisen kasvuselvityksen kanssa. Varoitusmekanismia koskevassa kertomuksessa on tarkoitus tunnistaa epätasapainon riskejä, jotka edellyttävät perusteellista jatkotutkintaa, koska epätasapainot voivat haitata jäsenvaltion, euroalueen tai koko EU:n talouden suorituskykyä.

Aiemmin ilmoitetun mukaisesti varoitusmekanismia koskevan kertomuksen työllisyys- ja sosiaaliasioita koskevaa ulottuvuutta on vahvistettu tänä vuonna lisäämällä makrotalouden epätasapainoa koskevan menettelyn tulostauluun kolme pääindikaattoria. Lisäksi on keskitytty erityisesti euroalueeseen kokonaisuutena, koska sen taloudet ovat hyvin riippuvaisia toisistaan.

Varoitusmekanismia koskeva kertomus osoittaa, että jäsenvaltiot jatkavat pyrkimyksiään purkaa aiempina vuosina havaitut makrotalouden epätasapainot. Ongelmallisia kysymyksiä on kuitenkin jäljellä, ja näköpiirissä on uusia haasteita. Korkean velkaantumisasteen aiheuttama haavoittuvuus on edelleen riskitekijä tilanteessa, jossa kotimainen kysyntä on vaimeaa. Joidenkin jäsenvaltioiden ylijäämät näyttävät pysyvän suurina vuodet 2015–2017 kattavalla ennustejaksolla. Kokonaisuutena tarkasteltuna euroalueen vaihtotaseen ylijäämä on tällä hetkellä yksi maailman suurimmista. Raaka-aineiden hintojen lasku ja euron heikkeneminen ovat osaltaan parantaneet kauppatasetta, mutta ylijäämän taustalla on myös kotimaisen säästämisen suosiminen investointien sijaan.

Varoitusmekanismia koskevassa kertomuksessa nimetään jäsenvaltiot, joista olisi tehtävä perusteellinen tarkastelu sen arvioimiseksi, onko niissä epätasapainoja. Vuoden 2016 ohjausjakson yhteydessä 18 maata on valittu perusteellisen tarkastelun kohteiksi osana makrotalouden epätasapainoa koskevaa menettelyä. Edellisen ohjausjakson aikana 16:ssa maassa havaittiin epätasapaino, ja uudessa perusteellisessa tarkastelussa arvioidaan, ovatko olemassa olevat liialliset epätasapainot pitkään jatkuvia. Suomi on yksi näistä maista, muut ovat Alankomaat, Belgia, Bulgaria, Espanja, Irlanti, Italia, Kroatia, Portugali, Ranska, Romania, Ruotsi, Saksa, Slovenia, Unkari ja Yhdistynyt kuningaskunta. Tämän lisäksi perusteelliset tarkastelut laaditaan myös Itävallasta ja Virosta. Kyproksen tilannetta arvioidaan sen jälkeen, kun maan rahoitustukiohjelma päättyy, mikä tapahtuu aikataulun mukaan maaliskuussa 2016.

Komissio esittää perusteellisia tarkasteluja koskevat päätelmänsä osana vuosittaisia maaraportteja, jotka on määrä antaa helmikuussa 2016.

Lisätietoja:

-      Yhteisen työllisyysraportin luonnos

Vuoden 2016 kasvuselvityksen ohella julkaistaan myös komission luonnos yhteiseksi työllisyysraportiksi, joka hyväksytään yhdessä neuvoston kanssa (SEUT-sopimuksen 148 artiklan perusteella).Siinä analysoidaan työllisyystilannetta ja sosiaalisia näkökohtia Euroopassa sekä jäsenvaltioiden toteuttamia politiikkatoimia. Raportin mukaan huomattavat rakenneuudistukset ovat alkaneet tuottaa tuloksia. Raportissa myös analysoidaan mahdollisuuksia parantaa työllisyyttä ja sosiaalista tuloskuntoa koko EU:n tasolla.

Lisätietoja:

-      Rakenneuudistusten tukiohjelma

Kuten aiemmin ilmoitettiin, komissio aikoo ottaa asteittain käyttöön rakenneuudistusten tukipalvelunsa tarjoaman teknisen avun. Vuotuisen kasvuselvityksen ohella annetaan ehdotus, joka koskee jäsenvaltioille pyynnöstä annettavan teknisen avun rahoittamista.

Lisätietoja:

Tausta

Komissio on kuluneen vuoden aikana tehnyt kunnianhimoisia aloitteita, joilla luodaan työpaikkoja, tuetaan kasvua, lisätään taloudellista lähentymistä ja vahvistetaan sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Euroopan investointiohjelma on nyt toiminnassa. Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyivät ennätysajassa Euroopan strategisten investointien rahastoa koskevan sääntelykehyksen. Rahastosta voidaan rahoittaa uusia investointihankkeita, joihin ei muuten saataisi rahoitusta. Komissio on esittänyt kunnianhimoisia ehdotuksia, joilla viimeistellään Euroopan talous- ja rahaliittoa muun muassa virtaviivaistamalla talouspolitiikan EU-ohjausjaksoa, viemällä pankkiunionia ja pääomamarkkinaunionia eteenpäin, lisäämällä läpinäkyvyyttä ja demokraattista hyväksyttävyyttä sekä vahvistamalla samalla EU:n talouden ohjausjärjestelmän sosiaalista ulottuvuutta. Tämän lisäksi sisämarkkinoita on pyritty vahvistamaan uudella sisämarkkinastrategialla, digitaalisten sisämarkkinoiden toimintasuunnitelmalla sekä joustavaa energiaunionia ja tulevaisuuteen suuntautuvaa ilmastonmuutospolitiikkaa koskevalla puitestrategialla.

Kaikki nämä aloitteet on nyt toteutettava kokonaisuudessaan, jotta saadaan aikaan konkreettisia tuloksia. Onnistuminen edellyttää, että EU ja jäsenvaltiot vastaavat haasteeseen yhdessä rohkeilla ja määrätietoisilla politiikkatoimilla ja vahvalla sitoutumisella. Tavoitteeseen pyrittäessä on tehtävä tiivistä yhteistyötä Euroopan parlamentin ja kansallisten lainsäätäjien, työmarkkinaosapuolten, paikallis- ja alueviranomaisten sekä koko kansalaisyhteiskunnan kanssa. Tämä keskeinen viesti sisältyy myös komission vastikään antamaan tiedonantoon, jossa käsitellään toimia talous- ja rahaliiton viimeistelemiseksi.

Lisätietoja:

IP/15/6069

Lisätietoa tiedotusvälineille:

Lisätietoa yleisölle: Europe Direct -palvelu, puh. 00 800 67 89 10 11 tai sähköposti


Side Bar