Navigation path

Left navigation

Additional tools

Euroopan komissio - Lehdistötiedote

Laajentumisprosessi tukee taloudellista ja poliittista vakautta Länsi-Balkanin maissa ja Turkissa

Bryssel 10. marraskuuta 2015

Euroopan komissio arvioi tänään julkaisemissaan kertomuksissa, miten valmiita Länsi-Balkanin maat ja Turkki ovat täyttämään EU:n jäsenyysvaatimukset.

Euroopan komissio arvioi tänään julkaisemissaan kertomuksissa, miten valmiita Länsi-Balkanin maat ja Turkki ovat täyttämään EU:n jäsenyysvaatimukset. Komissio myös kertoo, mitä jäljellä olevien haasteiden ratkaisemiseksi täytyy tehdä.

Vuotuista laajentumispakettia esitellessään komissaari Johannes Hahn totesi, että nykyinen pakolaiskriisi on osoittanut, miten tärkeää on, että EU ja Kaakkois-Euroopan maat tekevät tiivistä yhteistyötä. EU:n laajentumisprosessi kattaa nykyisellään Länsi-Balkanin maat ja Turkin, ja se on tehokas keino lujittaa oikeusvaltiota ja ihmisoikeuksia näissä maissa. Prosessi tukee myös taloutta ja alueellista yhteistyötä. ”Uskottavat liittymisnäkymät auttavat kumppanimaitamme muuttumaan vähitellen ja lisäävät vakautta ulkorajoillamme. EU:n sitoutuminen laajentumiseen ja siihen liittyviin ehtoihin onkin nähtävä pitkän aikavälin investointina Euroopan omaan turvallisuuteen ja vaurauteen”, Hahn vakuuttaa.

 

Yhteiset haasteet

Pakolaiskriisi on koetellut aluetta ankarasti. Turkki antaa tuntuvaa tukea yli kahdelle miljoonalle alueellaan olevalle syyrialaispakolaiselle. Länsi-Balkanilla varsinkin entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian ja Serbian kautta on kulkenut vuoden alusta lukien suuri määrä kolmansien maiden kansalaisia. Siirtolaiskysymys tekee yhteistyön lisäämisestä laajentumismaiden kanssa entistä ajankohtaisempaa. EU tukee merkittävästi tällaista yhteistyötä.

 

Perusasiat vakauden edellytyksenä

Laajentumisstrategiassaan komissio vakuuttaa pitävänsä kiinni ”perusasiat ensin” ‑periaatteesta liittymisprosessissa. Oikeusvaltioperiaate, perusoikeudet, demokraattisten instituutioiden vahvistaminen ja julkishallinnon uudistaminen sekä talouskehitys ja kilpailukyky ovat edelleen tärkeimpiä painopisteitä. EU:hun pyrkivissä maissa toteutetaan liittymistä edistäviä toimenpiteitä. Niissä esimerkiksi annetaan keskeistä lainsäädäntöä ja perustetaan tarvittavia hallintorakenteita. Käytännön täytäntöönpano on kuitenkin usein puutteellista. Komissio keskittää jatkossakin energiansa sen varmistamiseen, että maat asettavat etusijalle uudistukset edellä luetelluilla avainaloilla ja että uudistuksista saadaan myös näyttöä.

 

Tämänhetkinen tilanne

Viime vuosina on tapahtunut huomattavaa edistystä, mutta jäljellä on silti suuria haasteita. Oikeusvaltioperiaate ei toteudu, koska maiden oikeuslaitokset eivät ole riittävän riippumattomia, tehokkaita tai vastuuvelvollisia. Järjestäytyneen rikollisuuden ja korruption torjumiseksi tarvitaan päättäväisiä toimia, jotta maalla olisi näyttöä tutkinnasta, syytteiden nostamisesta ja lopullisten tuomioiden antamisesta. Vaikka perusoikeudet ovat pääpiirteissään kirjattu lakiin, niiden käytännön soveltamisessa on ongelmia. Sananvapauden turvaaminen on erityisen haasteellista, ja joissakin maissa kehitys on mennyt taaksepäin. Julkishallinnon uudistamista on jatkettava määrätietoisesti, jotta mailla olisi tarvittavat hallinnolliset valmiudet ja keinot torjua laajalle levinnyttä politisoitumista ja avoimuuden puutetta. Myös demokraattisten instituutioiden toimintaan pitää kiinnittää huomiota. Uudistusten juurruttaminen yhteiskunnan kaikille tasoille edellyttää, että paikallista yhteistyötä kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kanssa tiivistetään entisestään.

Useimmilla mailla on suuria ongelmia talouden ohjausjärjestelmän ja kilpailukyvyn kanssa. Talouskehitys on avainasemassa työpaikkojen luomiseksi, kasvun tukemiseksi ja investoijien kiinnostuksen herättämiseksi. Komissio painottaa varsinkin alueellista yhteistyötä, talouden alueellista kehittämistä ja yhteenliitettävyyttä, ja niissä onkin saavutettu huomattavaa edistystä nk. Berliinin prosessin ja ˝Länsi-Balkanin kuusikko˝ ‑konseptin avulla. Komissio korostaa myös hyvien naapuruussuhteiden merkitystä ja tarvetta sopia kahdenväliset riidat.

 

TAUSTA

 

Uusi esitystapa

Komissio on ottanut tänä vuonna käyttöön tiukemman lähestymistavan perusasioiden ja niihin liittyvien neuvottelulukujen arvioinnissa. Laajentumisstrategia on nyt monivuotinen ja kattaa komission toimikauden. Edistymisestä raportoinnin lisäksi arvioidaan entistä tarkemmin sitä, miten hyvin kukin maa on valmistautunut suoriutumaan jäsenyysvelvoitteista. Lisäksi kertomuksissa annetaan entistä selvemmät ohjeet siitä, mitä kunkin maan odotetaan tekevän sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Arvioinnissa käytetään yhdenmukaistettua asteikkoa, mikä helpottaa maiden välistä vertailua ja lisää liittymisprosessin avoimuutta. Näin kaikkien sidosryhmien on helpompi valvoa uudistusten toteuttamista.

Lisätietoja lähestymistavasta: What's new in the 2015 enlargement package?

 

Laajentumisprosessi

Laajentumisprosessi käsittää tällä hetkellä Länsi-Balkanin maat ja Turkin. Liittymisneuvotteluja Turkin kanssa on käyty vuodesta 2005, mutta ne etenevät hitaasti. Montenegron kanssa neuvotteluja on käyty vuodesta 2012 ja Serbian kanssa vuodesta 2014. Entisestä Jugoslavian tasavallasta Makedoniasta tuli ehdokasmaa vuonna 2005, mutta sen liittymisprosessi on toistaiseksi jäissä. Albania sai ehdokasmaan aseman vuonna 2014. Sen on panostettava tiettyihin sille asetettuihin tärkeimpiin painopisteisiin ennen kuin komissio voi suositella liittymisneuvottelujen aloittamista. Bosnia ja Hertsegovinan kanssa tehty vakautus- ja assosiaatiosopimus tuli voimaan kesäkuussa ja vastaava sopimus Kosovon kanssa allekirjoitettiin lokakuussa 2015.

Yksityiskohtaiset päätelmät ja suositukset maittain:

Albania

Bosnia and Herzegovina

Kosovo

Montenegro

Serbia

The former Yugoslav Republic of Macedonia

Turkey


More information at:

http://ec.europa.eu/enlargement/countries/package/index_en.htm


IP/15/5976

Lisätietoa tiedotusvälineille:

Lisätietoa yleisölle: Europe Direct -palvelu, puh. 00 800 67 89 10 11 tai sähköposti


Side Bar