Navigation path

Left navigation

Additional tools

Euroopan komissio - Lehdistötiedote

Pakolaiskriisin hallinta: Euroopan muuttoliikeagendaan perustuvat välittömät operatiiviset, taloudelliset ja lainsäädäntötoimenpiteet

Bryssel 23. syyskuutata 2015

Pakolaiskriisin hallinta: Euroopan muuttoliikeagendaan perustuvat välittömät operatiiviset, taloudelliset ja lainsäädäntötoimenpiteet

Kotiseuduiltaan henkensä kaupalla pakenevien ja Euroopasta turvaa hakevien ihmisten lukumäärä on lisääntynyt äkillisesti, ja tilanne koettelee Euroopan unionin kestokykyä. Komissio totesi toukokuussa esittämässään Euroopan muuttoliikeagendassa, että muuttoliikkeen hallinnan parantamiseksi tarvitaan kokonaisvaltainen lähestymistapa. Viime aikoina on toteutettu useita toimenpiteitä, muun muassa kaksi hätätoimenpidettä, joiden perusteella 160 000 kansainvälisen suojelun tarpeessa olevaa henkilöä on tarkoitus siirtää eniten pakolaisia vastaanottaneista EU:n jäsenvaltioista muihin jäsenvaltioihin. Vallitseva pakolaiskriisi edellyttää kuitenkin myös muita välittömiä toimia. Komission jäsenten kollegio on tänään esittänyt useita ensisijaisia toimia, jotka on määrä toteuttaa tulevien kuuden kuukauden aikana (liite 1). Puheenjohtaja Juncker esittelee toimenpiteet Euroopan unionin valtion- ja hallitusten päämiehille tänä iltana pidettävässä epävirallisessa huippukokouksessa.

Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker totesi, että ongelmistaan huolimatta Eurooppa on tätä nykyä turvapaikanhakijoille ja pakolaisille tavoiteltu määränpää. "Meidän tulisi olla tästä ylpeitä, vaikka tilanteeseen liittyy myös haasteita. Tämän päivän tärkein prioriteetti on pakolaiskriisistä huolehtiminen. Päätös siirtää 160 000 avuntarvitsijaa eniten pakolaisia vastaanottaneista jäsenvaltioista muihin jäsenvaltioihin on historiallisesti ainutlaatuinen. Se on aito, kiitoksen arvoinen osoitus eurooppalaisesta solidaarisuudesta. Lisätoimenpiteitä kuitenkin tarvitaan. On aika toteuttaa rohkeita, määrätietoisia ja yhtenäisiä Euroopan unionin, sen toimielinten ja kaikkien sen jäsenvaltioiden yhteisiä toimia", totesiJuncker.

Jo toteutetut toimet

Euroopassa on viime kuukausina reagoitu kriisiin kattavasti ja määrätietoisesti:

  • EU on kolminkertaistanut läsnäolonsa merellä kasvattamalla Frontexin hallinnoimien yhteisten operaatioiden, Poseidonin ja Tritonin, kapasiteetin kolminkertaiseksi. Tämän ansiosta on pelastettu yli 122 000 ihmishenkeä. Jokainen menetetty ihmishenki on liikaa, mutta pelastettuja on paljon enemmän kuin heitä olisi ilman näitä toimenpiteitä: heidän määränsä on lisääntynyt 250 prosenttia.
  • Eniten pakolaisia vastaanottaneille jäsenvaltioille on myönnetty yli 70 miljoonaa euroa EU:n hätärahoitusta. Lisäksi jäsenvaltioille on myönnetty 7 miljardia euroa monivuotista rahoitusta, jolla tuetaan kaudella 2014–2020 muuttoliikkeen ja rajaturvallisuuden alalla toteutettavia toimia (liite 2).
  • Olemme kaksinkertaistaneet toimet ihmissalakuljetuksen torjumiseksi ja ihmiskauppaa käyvien ryhmien hajottamiseksi. Halpoja aluksia on nyt vaikeampi löytää, joten yhä harvempi vaarantaa henkensä huterissa ja merikelvottomissa veneissä. Keskisen Välimeren reitin tilanne on näiden toimien ansiosta vakiintunut: sen kautta saapui elokuussa noin 115 000 henkeä eli saman verran kuin samaan aikaan viime vuonna.
  • Euroopan unioni on myös Syyrian pakolaiskriisissä maailman suurin avunantaja. Euroopan komissio ja jäsenvaltiot ovat osoittaneet noin 4 miljardia euroa humanitaariseen apuun ja kehitysapuun sekä talouden ja vakauttamisen tukemiseen syyrialaisille heidän omassa maassaan sekä syyrialaispakolaisille ja heitä vastaanottaville yhteisöille naapurimaissa Libanonissa, Jordaniassa, Irakissa, Turkissa ja Egyptissä. Euroopan komissio on osoittanut EU:n varoista noin 1,8 miljardia euroa uuteen hätärahastoon, jonka avulla tuetaan vakautta ja puututaan laittoman muuttoliikkeen perimmäisiin syihin Afrikassa.
  • Olemme yhdessä sitoutuneet sijoittamaan yli 22 000 Euroopan ulkopuolelta tulevaa henkilöä. Näin osoitamme solidaarisuutta naapurimaillemme.
  • Jäsenvaltiot osoittivat solidaarisuutta hyväksymällä eilen komission toisen sisäisiä siirtoja koskevan ehdotuksen, jonka nojalla 160 000 selkeästi kansainvälisen suojelun tarpeessa olevaa henkilöä siirretään eniten pakolaisia vastaanottaneista EU:n jäsenvaltioista muihin jäsenvaltioihin.

Ensisijaiset toimet seuraavien kuuden kuukauden aikana

Aivan ensimmäiseksi on tuettava niitä jäsenvaltioita, jotka ovat vastaanottaneet alueellaan poikkeuksellisen paljon pakolaisia. Tämä edellyttää toimia sekä EU:n alueella että sen ulkopuolella.

1. Operatiiviset toimenpiteet

  • Sisäisten siirtojen täysimääräinen käyttöönotto ja muuttoliikkeen hallinnan tukitiimit eniten pakolaisia vastaanottavilla alueilla: Tukitiimit voivat helpottaa tilannetta välittömästi kriittisimmissä pisteissä eli alueilla, joilla eniten pakolaisia vastaanottavilla jäsenvaltioilla on vaikeuksia selviytyä tilanteesta pelkästään tulijoiden valtavan määrän vuoksi. EU:n eri virastot (Frontex, Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirasto EASO ja Europol) lähettävät sekä omaa henkilöstöään että EU:n jäsenvaltioiden kansallisia asiantuntijoita avustamaan EU:n alueelle saapuvien siirtolaisten henkilöllisyyden selvittämisessä, suojelutarpeen arvioinnissa ja rekisteröinnissä sekä valmistelemaan ja organisoimaan sellaisten henkilöiden palauttamista, joille ei myönnetä oikeutta jäädä EU:n alueelle. Tukitiimit toimivat aina yhteistyössä kansallisten viranomaisten kanssa. Paineen alaisina olevien jäsenvaltioiden on ensi tilassa viimeisteltävä komission kanssa etenemissuunnitelmat eniten pakolaisia vastaanottaville alueille lähetettävien tukitiimien toimintaa varten ja ryhdyttävä toteuttamaan niitä tämän viikon loppuun mennessä. Jäsenvaltioiden olisi myös luotava yhteyshenkilöiden verkosto kaikkia asianomaisia paikallis- ja valtionhallinnon viranomaisia varten tämän viikon loppuun mennessä, niin että ensimmäiset sisäiset siirrot voidaan toteuttaa nopeasti.
  • Otetaan käyttöön pelastuspalvelumekanismi tai nopeat rajainterventioryhmät, jotta jäsenvaltiot voivat saada välitöntä käytännön apua EU:sta ja muista EU:n jäsenvaltioista:

o    EU:n pelastuspalvelumekanismin avulla voidaan toimittaa monenlaista luontoissuorituksina toteutettavaa apua, kuten apujoukkoja ja -välineistöä, hätämajoitustarvikkeita, lääkeapua ja muuta apua kuin elintarvikkeita sekä asiantuntija-apua.

o    Jäsenvaltiot voivat pyytää nopeita rajainterventioryhmiä välittömäksi avuksi rajavartijoille, kun rajoille kohdistuu yllättävä tai poikkeuksellinen muuttopaine. Mekanismin avulla voidaan toimittaa operatiivista apua rajoitetuksi ajaksi. Frontex vastaa jäsenvaltioista koottujen kansallisten teknisten ja henkilöresurssien rahoittamisesta ja toimittamisesta.

  • Paluu normaalikäytäntöihin Schengen-alueella ja sisärajoilla tehtävien tarkastusten lopettaminen: Eräät jäsenvaltiot ovat viime viikkoina ottaneet sisärajoilla tehtävät tarkastukset väliaikaisesti uudelleen käyttöön, mikä on Schengenin rajasäännöstön perusteella kriisitilanteessa oikeutettu toimenpide. Tarkastukset voidaan kuitenkin ottaa käyttöön vain lyhyeksi ajaksi. Nyt muuttoliikkeen hallinnassa on pyrittävä palaamaan normaalikäytäntöihin mahdollisimman nopeasti. Jos poikkeustoimenpiteitä jatketaan tai lisätoimenpiteitä pyydetään, komissio esittää tilanteesta virallisen arvion Schengenin rajasäännöstön nojalla laadittavassa lausunnossa.
  • Diplomaattisten toimien ja kolmansien maiden kanssa tehtävän yhteistyön tehostaminen: Vallettassa 11. ja 12. marraskuuta 2015 pidettävän huippukokouksen yhteydessä on hyvä tilaisuus esitellä muuttoliikekysymysten uutta painoarvoa EU:n ja sen afrikkalaisten kumppanien välisissä suhteissa. Lokakuussa 2015 pidettävässä Länsi-Balkanin reittiä koskevassa korkean tason konferenssissa olisi keskusteltava yhteisistä toimista, joiden avulla voidaan puuttua vallitseviin paineisiin ja palauttaa Länsi-Balkanin reitiltä tulevan muuttoliikkeen hallinta normaaliksi. EU aikoo myös jatkaa tiivistä yhteistyötä muiden keskeisten kansainvälisten organisaatioiden kuten YK:n pakolaisvaltuutetun toimiston (UNHCR) ja YK:n kehitysohjelman (UNDP) sekä Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön (IOM) ja Punaisen Ristin kanssa maailmanlaajuisen pakolaiskriisin lieventämiseksi.

2. Rahoitustuki

  • Lisää hätärahoitusta eniten pakolaisia vastaanottaville jäsenvaltioille: EU:n talousarvioon tätä tarkoitusta varten otetun hätäavun määrä on tänä vuonna jo kaksinkertaistettu 73 miljoonaan euroon, mutta nämä varat on jo käytetty. Komissio ehdottaa ensi viikolla, että näihin varoihin lisätään vielä 100 miljoonaa euroa vuodelle 2015.
  • Lisärahoitus kolmelle keskeiselle EU-virastolle: 1,3 miljoonaa euroa Frontexille 60 työntekijän, EASOlle 30:n työntekijän ja Europolille 30:n työntekijän palkkoihin vuonna 2015. Lisäksi eniten pakolaisia vastaanottaneille jäsenvaltioille myönnetään hätärahoitusta ja Frontexin, EASOn ja Europolin rahoitusta lisätään vuonna 2016 yhteensä 600 miljoonaa euroa. EU:n virastoilla on keskeinen tehtävä yhteistyön järjestämisessä ja sen varmistamisessa, että käytettävissä olevaa asiantuntemusta voidaan hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti. Niiltä vaaditaan alun perin suunniteltua selvästi enemmän käytännön aktiivisuutta. Sen vuoksi muuttoliikkeeseen liittyvillä aloilla toimivien EU:n virastojen resursseja on merkittävästi lisättävä.
  • Maailman elintarvikeohjelmaan perustuvan elintarvikeavun palauttaminen vuoden 2014 tasolle. Useimmat jäsenvaltiot ovat supistaneet Maailman elintarvikeohjelmalle antamaansa rahoitusta, eräät jopa 99 prosenttia (liite 3). Komissio osoittaa humanitaariseen hätäapuun ja pelastuspalveluun 200 miljoonaa euroa lisärahoitusta vuodelle 2015, jotta UNHCR:n ja Maailman elintarvikeohjelman sekä muiden pakolaisten hyväksi toimivien järjestöjen pyyntöihin voidaan vastata välittömästi.
  • Humanitaariseen apuun 300 miljoonaa euroa lisärahoitusta vuodelle 2016, joitta voidaan huolehtia pakolaisten perustarpeista, kuten ravinnosta ja majoituksesta.
  •  Lisätukea syyrialaispakolaisille: Komissio esittää ensi viikolla, että Euroopan naapuruusvälineelle (ENI) osoitetaan 300 miljoonaa euroa lisärahoitusta vuodelle 2015, jotta voidaan kasvattaa Syyrian kriisin johdosta perustettua Euroopan unionin alueellista erityisrahastoa ja antaa apua Syyriasta tulevia pakolaisia vastaanottaville kolmansille maille. Jatkamalla liittymistä valmistelevan tukivälineen (IPA) varojen uudelleenkohdentamista saadaan EU:n osuus rahaston varoista nostettua tässä vaiheessa yli 500 miljoonaan euroon. Jäsenvaltioiden olisi yhdessä osoitettava rahastoon saman verran varoja kuin EU, niin että siihen saadaan koottua yhteensä vähintään 1 miljardi euroa. Tämä antaisi koko maailmalle vahvan signaalin EU:n sitoutumisesta Syyrian pakolaisten auttamiseen.
  • Lisärahoitus tarpeen Syyrian kriisin hoitoon: Tarvittavasta rahoituksesta on koossa vain 38 prosenttia. Varojen puutteella on dramaattiset seuraukset. Unicefin mukaan jopa viisi miljoonaa ihmistä, joista noin puolet lapsia, on kärsinyt viime kuukausina merkittävistä katkoksista vedenjakelussa, minkä seurauksena tautiriski on lisääntynyt huomattavasti. EU:n ja sen jäsenvaltioiden olisi sitouduttava kattamaan puolet rahoitusvajeesta.
  • Yhteistyö lähimpien naapurien kanssa: Turkkiin, Libanoniin ja Jordaniaan kohdistuvat paineet ovat kasvaneet jo vuosia, kun niiden alueelle on saapunut Syyriasta miljoonia pakolaisia. Poliittiseen sekasortoon puuttuminen on monimutkaista, mutta meidän on tehostettava toimiamme tällä alalla: EU on valmis myöntämään Turkille miljardi euroa ja Serbialle ja entiselle Jugoslavian tasavallalle Makedonialle 17 miljoonaa euroa auttaakseen näitä naapurimaita selviytymään muuttoliikkeen tuomista haasteista.
  • Tuki Afrikalle: Päätös alkupääomaltaan 1,8 miljardin suuruisen hätärahaston perustamisesta on konkreettinen osoitus EU:n panoksesta, ja jäsenvaltioiden olisi yhdessä kerättävä rahastoon saman verran rahaa kuin EU.

3. EU:n lainsäädännön täytäntöönpano

  • Edistymistä haittaa se, että EU:n turvapaikkalainsäädännön täytäntöönpanossa on runsaasti puutteita. Euroopan komissio on tänään antanut 40 rikkomuspäätöstä 19:ää jäsenvaltiota vastaan (ks. IP/15/5699).
  • Komissio pyrkii erityisesti Kreikan viranomaisten kanssa siihen, että vuonna 2010 keskeytettyjen Dublin-siirtojen osalta voitaisiin palata normaalitilanteeseen seuraavien kuuden kuukauden kuluessa. Kreikan on muun muassa huolehdittava siitä, että turvapaikka- ja ensivaiheen vastaanottojärjestelyihin saadaan sopivaa henkilöstöä. Lisäksi maan on luotava tehokas palautusjärjestelmä, tehostettava EU-varojen käyttöä ja vastattava lisääntyneiden muuttovirtojen aiheuttamiin tarpeisiin pakolaisten vastaanottamisessa.

4. Tavoitteena kestävä järjestelmä, joka pysyy ajassa mukana

  • EU:n rajojen suojeleminen: Frontexin kapasiteettia ja toimivaltuuksia on vahvistettava ja pyrittävä määrätietoisesti luomaan täysin toimintakykyinen eurooppalainen raja- ja rannikkovartiosto. Komissio esittää tätä koskevan ehdotuksen joulukuussa 2015.
  • EU:n laajuinen pitkän aikavälin järjestelmä pakolaisten uudelleensijoittamista ja sisäisiä siirtoja varten: Komissio esittää pysyvää uudelleensijoittamismekanismia koskevan ehdotuksen maaliskuussa 2016. Ehdotus sisäisiä siirtoja koskevasta pysyvästä mekanismista on jo käsiteltävänä. Komissio aikoo myös jatkaa Dublin-asetuksen uudistamista maaliskuussa 2016.
  • Uskottava ja tehokas palauttamispolitiikka: EU:n palauttamisjärjestelmän uskottavuus edellyttää, että komission tästä aiheesta äskettäin esittämään EU:n toimintasuunnitelmaan sisältyvät toimet pannaan täysimääräisesti täytäntöön. Tätä varten on parannettava tietojenvaihtoa, hankittava lisäresursseja sekä kansallisella että EU:n tasolla, tehostettava Frontexin toimintaa ja korostettava entistä vahvemmin takaisinoton merkitystä EU:n suhteissa kolmansiin maihin.
  • Laillisten maahanmuuttokanavien avaaminen: Komissio esittää maaliskuussa 2016 laillista muuttoliikettä koskevan paketin, johon sisältyy myös EU:n sinisen kortin tarkistus.

Tausta

Jean-Claude Juncker esitti 23. huhtikuuta 2014 Maltalla maahanmuuttoa koskevan viisikohtaisen suunnitelman, jossa EU:n muuttoliikepolitiikalta vaaditaan enemmän solidaarisuutta. Tämä oli osa kampanjaa, jolla hän pyrki Euroopan komission puheenjohtajaksi.

Tultuaan valituksi tähän tehtävään Jean-Claude Juncker antoi yhdelle komissaarille erityistehtäväksi valmistella uutta muuttoliikepolitiikkaa. Se on yksi kymmenestä painopisteestä poliittisissa suuntaviivoissa, joiden perusteella Euroopan parlamentti antoi komissiolle hyväksyntänsä.

Euroopan komissio esitti 13. toukokuuta 2015 Euroopan muuttoliikeagendan, jossa otetaan käyttöön kokonaisvaltainen lähestymistapa muuttoliikkeen kokonaishallinnan parantamiseksi.

Euroopan komissio esitti jo 27. toukokuuta 2015 Euroopan muuttoliikeagendan ensimmäisen täytäntöönpanopaketin, joka käsittää muun muassa sisäisiä siirtoja ja uudelleensijoittamista koskevat ehdotukset sekä EU:n toimintasuunnitelman siirtolaisten salakuljetuksen torjumiseksi.

Eurooppa-neuvosto päätti 25. ja 26. kesäkuuta 2015 edistää niiden Euroopan muuttoliikeagendassa esitettyjen Euroopan komission ehdotusten hyväksymistä, jotka koskevat sisäisiä siirtoja ja uudelleensijoittamista, palauttamista ja yhteistyötä alkuperä- ja kauttakulkumaiden kanssa.

Oikeus- ja sisäasioiden neuvosto sopi 20. heinäkuuta 2015 Euroopan muuttoliikeagendassa esitettyjen toimenpiteiden täytäntöönpanosta. Tarkoituksena on muun muassa siirtää aluksi 32 256 selvästi kansainvälisen suojelun tarpeessa olevaa henkilöä Italiasta ja Kreikasta muihin jäsenvaltioihin kahden seuraavan vuoden aikana. Lisäksi EU:n ulkopuolelta on tarkoitus sijoittaa EU:hun 22 504 asuinsijoiltaan siirtymään joutunutta henkilöä, jotka ovat selvästi kansainvälisen suojelun tarpeessa.

Komissio esitti 9. syyskuuta 2015 uusia toimenpiteitä, joihin kuuluu muun muassa 120 000 pakolaisen siirtämistä koskeva hätätilannemekanismi, ja konkreettisia apuvälineitä jäsenvaltioille helpottamaan hakemusten käsittelyä, taloudellisista syistä muuttavien palauttamista ja pakolaiskriisin taustalla oleviin syihin puuttumista.

Jäsenvaltiot päättivät 14. syyskuuta 2015 siirtää 40 000 selvästi kansainvälisen suojelun tarpeessa olevaa pakolaista Italiasta ja Kreikasta muihin jäsenvaltioihin.

Jäsenvaltiot päättivät 23. syyskuuta 2015 siirtää 120 000 selvästi kansainvälisen suojelun tarpeessa olevaa pakolaista etulinjassa olevista Italiasta, Kreikasta ja muista jäsenvaltioista muualle EU:n alueelle.

Lisätietoja

Euroopan komission tiedonanto: Managing the refugee crisis: Operational and budgetary measures under the European Agenda on Migration

IP/15/5699: Enemmän vastuuta pakolaisista: Euroopan komissio antaa 40 rikkomuspäätöstä Euroopan turvapaikkajärjestelmän toiminnan tehostamiseksi

Tietosivu Euroopan muuttoliikeagendasta

Tietosivu palauttamisesta

Muuttoliike- ja sisäasioiden pääosaston verkkosivut

LIITE I: Kuuden kuukauden kuluessa toteutettavat Euroopan muuttoliikeagendan ensisijaiset toimet

Operatiiviset toimenpiteet

Komissio ja EU:n virastot

  • avustavat jäsenvaltioita kaikissa toimissa, joita siirtopäätösten täytäntöönpano, paikalla suoritettava koordinointi ja kansallisten yhteyshenkilöiden verkoston luominen edellyttävät; seuraavat niiden siirtotoimenpiteiden toteutusta, joista on sovittu tämänviikkoisessa kokouksessa jäsenvaltioiden kanssa;
  • tukevat tavoitetta käynnistää hotspot-tukitiimien toiminta tällä viikolla. Virastojen tehtävänä on tarjota suoraan asiantuntemusta siirtolaisten henkilöllisyyden selvittämisen kaltaisissa kysymyksissä. Komissio puolestaan koordinoi eri toimijoiden työtä;
  • saattaa kahden viikon kuluessa jäsenvaltioiden ja UNHCR:n edustajat yhteen uudelleensijoitusjärjestelmän käytännön toteutuksesta sopimista varten.

Paineen alaisina olevien jäsenvaltioiden pitäisi

  • viimeistellä sisäisiä siirtoja ja hotspot-tiimejä koskevat etenemissuunnitelmansa ja aloittaa niiden täytäntöönpano tällä viikolla; luoda yhteyshenkilöverkosto kaikkia asianomaisia paikallis- ja valtionhallinnon viranomaisia varten tämän viikon loppuun mennessä;
  • ottaa käyttöön pelastuspalvelumekanismi tai pyytää nopeiden rajainterventioryhmien lähettämistä saadakseen välitöntä käytännön apua EU:lta ja muilta EU:n jäsenvaltioilta.

Kaikkien jäsenvaltioiden pitäisi

  • nimetä kansalliset yhteyshenkilöt tällä viikolla, jotta hakijoiden henkilöllisyys voidaan selvittää ja heidät voidaan siirtää nopeasti; lähettää yhteyshenkilö Italiaan ja Kreikkaan avustamaan tulijoiden luokittelussa; määritellä siirrettäviä henkilöitä varten tarvittava vastaanottokapasiteetti;
  • ilmoittaa Frontexille ja Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirastolle viikon kuluessa hotspot-tiimejä koskevien kansallisten etenemissuunnitelmien valmistumisesta siitä, millaista asiantuntemusta ne voivat tarjota;
  • määritellä rajatoimintaresurssien hätäreservi, joka voitaisiin luovuttaa tänä vuonna lähetettävien nopeiden rajainterventioryhmien käyttöön, ja ilmoittaa se Frontexille syyskuun loppuun mennessä;
  • ilmoittaa komissiolle syyskuun loppuun mennessä pelastuspalveluresurssit, jotka varataan siviilipalvelumekanismin käyttöön siltä varalta, että se joudutaan aktivoimaan vielä tänä vuonna;
  • ottaa käyttöön valmiusjärjestelmä siltä varalta, että turvapaikkahakemusten määrä vielä kasvaa tänä vuonna;
  • vahvistaa tuen jatkuminen Frontexin Triton-yhteisoperaatiolle ja vastata nopeasti pyyntöön luovuttaa resursseja Poseidon-operaation käyttöön;
  • pyytää yhteisiin palauttamislentoihin ja palauttamisen valmisteluun tänä vuonna vielä saatavilla olevaa koordinointi- ja rahoitustukea Frontexilta.

Rahoitustuen lisääminen

Komissio esittää tarvittavat ehdotukset Euroopan parlamentille ja neuvostolle ensi viikolla.Niitä pyydetään hyväksymään seuraavat vuotta 2015 koskevat ehdotukset nopeutetulla menettelyllä:

  • turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston alaisen hätärahaston kerryttäminen 80 miljoonalla eurolla ja sisäisen turvallisuuden rahaston (rajat) kerryttäminen 20 miljoonalla eurolla. Varoilla katetaan kiireelliset tarpeet, jotka liittyvät vastaanottokapasiteetin lisäämiseen, turvapaikkahakemusten käsittelyssä tarvittavien hallinnollisten valmiuksien parantamiseen ja valmiuksien tukemiseen vastata ulkorajoihin kohdistuvaan paineeseen;
  • kolmen keskeisen EU:n viraston kapasiteetin kasvattaminen 120 toimella vuodesta 2015 alkaen: 60 toimea Frontexille, 30 EASO:lle ja 30 Europolille vuonna 2015.
  • humanitaarisen avun määrärahojen kasvattaminen 200 miljoonalla eurolla, jotta UNHCR:n, Maailman elintarvikeohjelman ja muiden pakolaisten hyväksi toimivien organisaatioiden pyyntöihin voidaan vastata välittömästi;
  • Euroopan naapuruusvälineen (ENI) määrärahojen kasvattaminen 300 miljoonalla eurolla, jotta voidaan kerryttää Syyrian kriisin johdosta perustettua EU:n alueellista erityisrahastoa (Madad-rahasto) ja antaa apua syyrialaispakolaisia vastaanottaville kolmansille maille. Jatkamalla liittymistä valmistelevan tukivälineen varojen uudelleenkohdentamista saadaan EU:n osuus rahaston varoista nostettua tässä vaiheessa yli 500 miljoonaan euroon.

Komissio ehdottaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle lähiviikkoina seuraavia muutoksia vuoden 2016 talousarvioesitykseen:

  • uusi 600 miljoonan euron rahoituspaketti turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston ja sisäisen turvallisuuden rahaston (rajat) hätäapurahoituksen kasvattamiseksi sekä Frontexin, EASO:n ja Europolin lisääntyneiden menojen rahoittamiseksi, jotta voidaan vastata välittömiin tarpeisiin muuttoliikkeen hallinnan, vastaanoton, palauttamisen ja rajavalvonnan aloilla;
  • humanitaariseen avun kasvattaminen 300 miljoonalla eurolla, joitta voidaan huolehtia pakolaisten perustarpeista kuten ravinnosta ja majoituksesta.

EU:n pitäisi kohdentaa Turkille varatut määrärahat uudelleen, jotta pakolaisiin liittyvään toimintaan olisi vuosina 2015 ja 2016 käytettävissä yhteensä miljardi euroa.

Jäsenvaltioiden olisi välittömästi sitouduttava

  • palauttamaan Maailman elintarvikeohjelmalle myöntämänsä rahoitus vuoden 2014 tasolle, jotta voidaan taata elintarvikkeiden jakelu syyrialaispakolaisille;
  • rahoittamaan syyrialaispakolaisia (missä tahansa EU:n ulkopuolisessa maassa) tukevaa Madad-rahastoa samalla summalla kuin rahastoon on myönnetty EU:n budjetista, jotta rahaston varat olisivat vähintään miljardi euroa;
  • rahoittamaan EU:n Afrikan-hätärahastoa yhtä suurella summalla kuin EU (1,8 mrd. euroa). Rahastosta tuetaan vakautta ja puututaan laittoman muuttoliikkeen ja sisäisen pakolaisuuden perimmäisiin syihin;
  • hyödyntämään välittömästi ennakkorahoitusta (yli 300 milj. euroa), jota ollaan siirtämässä jäsenvaltioihin turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston ja sisäisen turvallisuuden rahaston (rajat) alaisten kansallisten ohjelmien täytäntöönpanoon;
  • selvittämään nykyisten rakennerahasto-ohjelmiensa hyödyntämistä siirtolaisuuteen liittyvien toimenpiteiden tukemiseen, jotta komissiolle voidaan tehdä asiaankuuluvat muutosehdotukset.

EU:n turvapaikkalainsäädännön täytäntöönpano

Jäsenvaltioiden olisi sitouduttava toteuttamaan kiireelliset toimenpiteet, joilla varmistetaan Euroopan turvapaikkajärjestelmää koskevan lainsäädännön saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä, täytäntöönpano ja täysimääräinen soveltaminen. Lainsäädäntö kattaa mm. vastaanotto-olosuhteet, turvapaikkamenettelyt ja turvapaikan myöntämisperusteet.

Seuraavat lainsäädäntötyön vaiheet

  • Euroopan parlamentin ja neuvoston pitäisi käsitellä seuraavat, komission jo tekemät ehdotukset nopeutetusti:
  • turvalliset alkuperämaat, myös Turkki,
  • muutos Dublin-asetukseen kriisitilanteen siirtomekanismin käyttöön ottamiseksi.

Komissio aikoo tehdä seuraavat uudet ehdotukset:

  • eurooppalaisen raja- ja rannikkovartioston perustaminen ja Frontexin toimivaltuuksien laajentaminen (joulukuu 2015),
  • laillista muuttoliikettä koskeva paketti, ml. EU:n sinisen kortin järjestelmän tarkistaminen (maaliskuu 2016),
  • Dublin-asetuksen muut muutokset (maaliskuu 2016),
  • jäsennelty uudelleensijoittamisjärjestelmä (maaliskuu 2016).

LIITE 2: Rahoitustuki jäsenvaltioille


Liite 3: Jäsenvaltioiden ja komission rahoitusosuudet Maailman elintarvikeohjelmaan

tuhansia euroja

31.12.2014

13.9.2015

5 vuoden keskiarvo

Itävalta

946

0

653

Belgia

20 436

9 253

19 223

Bulgaria

111

101

73

Kypros

8

4

4

Kroatia

0

0

6

Tšekki

121

90

169

Tanska

54 770

40 428

41 684

Viro

151

0

104

Suomi

27 892

17 345

22 232

Ranska

18 392

14 164

20 588

Saksa

240 947

117 315

158 172

Kreikka

30

0

51

Unkari

41

0

30

Irlanti

17 069

13 869

16 766

Italia

25 311

19 734

18 458

Latvia

0

0

4

Liettua

32

10

16

Luxemburg

9 709

8 487

8 806

Malta

0

0

0

Alankomaat

70 969

75 099

61 637

Puola

0

0

219

Portugali

8

0

18

Romania

0

0

6

Slovakia

12

0

10

Slovenia

33

28

48

Espanja

6 174

3 653

14 790

Ruotsi

74 770

3 775

60 800

Yhdistynyt kuningaskunta

327 453

230 733

231 297

YHTEENSÄ

895 386

554 087

675 863


EU

297 340

157 190

238 933


EU + jäsenvaltiot

1 192 726

711 277

914 796

(2014 ja 2015, 13.9. mennessä) [lähde: Maailman elintarvikeohjelman verkkosivusto]

 

IP/15/5700

Lisätietoa tiedotusvälineille:

Lisätietoa yleisölle: Europe Direct -palvelu, puh. 00 800 67 89 10 11 tai sähköposti


Side Bar

Photos


Documents


LIITE 2 - 3_FI.pdf