Navigation path

Left navigation

Additional tools

Euroopan komissio - Lehdistötiedote

Pakolaiskriisi: Euroopan komissio toimii suunnitelmallisesti

Strasbourgin 9. syyskuutata 2015

Euroopan komissio esittää tänään joukon ehdotuksia, joilla EU:n jäsenvaltioita ja niiden naapurimaita autetaan selviämään käynnissä olevasta pakolaiskriisistä muun muassa puuttumalla niihin tekijöihin, jotka saavat ihmiset hakemaan turvapaikkaa Euroopasta.

Euroopan komissio esittää tänään joukon ehdotuksia, joilla EU:n jäsenvaltioita ja niiden naapurimaita autetaan selviämään käynnissä olevasta pakolaiskriisistä muun muassa puuttumalla niihin tekijöihin, jotka saavat ihmiset hakemaan turvapaikkaa Euroopasta. Ehdotukset ovat osa toukokuussa julkaistun Euroopan muuttoliikeagendan täytäntöönpanoa. Uusilla toimenpiteillä helpotetaan kriisin pahiten koettelemien jäsenvaltioiden eli Kreikan, Italian ja Unkarin tilannetta ehdottamalla kansainvälisen suojelun tarpeessa selvästi olevien 120 000 henkilön siirtämistä muihin jäsenvaltioihin. Määrään eivät sisälly ne 40 000 henkilöä, joiden siirtämistä Kreikasta ja Italiasta komissio ehdotti toukokuussa; asiaa koskevaa neuvoston päätöstä ei ole vielä annettu. Tänään esitellyillä toimenpiteillä autetaan myös niitä jäsenvaltioita, jotka joutuvat selviytymään jatkuvasti kasvavasta turvapaikkahakemusten määrästä. Hakemusten käsittelyä voidaan nyt nopeuttaa käyttämällä turvallisten alkuperämaiden yhteistä eurooppalaista luetteloa. Komissio on tänään esitellyt keskeiset keinot palauttamispolitiikan tehostamiseksi ja ehdottanut 1,8 miljardin euron rahaston perustamista tukemaan muuttoliikkeen perimmäisten syiden ruotimista Afrikassa. Komissio ja EU:n ulkosuhdehallinto käsittelevät myös pakolaiskriisin ulkoista ulottuvuutta.

Euroopan komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin mukaan eurooppalaisina meidän pitäisi meidän pitäisi voida ymmärtää nyt ja jatkossa, miksi turvapaikan antaminen ja sen saamiseen liittyvän perusoikeuden kunnioittaminen on niin tärkeää. ˝Jo toukokuussa peräänkuulutimme aidosti eurooppalaista muuttoliikepolitiikkaa – nyt on aika valaa sen perustukset˝, Juncker totesi. Tänään esitellyillä toimenpiteillä varmistetaan, että kansainvälisen suojelun tarpeessa selvästi olevat henkilöt siirretään pian saapumisensa jälkeen ja että näin toimitaan myös tulevissa kriisitilanteissa. ˝Eurooppa voi parhaiten osoittaa solidaarisuuttaan nimenomaan pakolaiskysymyksessä: kollektiivisen rohkeuden ja hihojen käärimisen aika on nyt”, Juncker vakuuttaa.

Euroopan komissio on tänään esittänyt seuraavat konkreettiset toimenpiteet vastauksena nykyiseen pakolaiskriisiin ja keinona valmistautua tulevaisuuden haasteisiin:

  1. Ehdotus 120 000 pakolaisen siirtämiseksi Kreikasta, Unkarista ja Italiasta hätätoimenpiteenä: Laittomien rajanylitysten voimakkaan kasvun johdosta tarvitaan kiireellisiä toimia. Määrät ovat kasvaneet viime kuukausina keskisen ja itäisen Välimeren alueella mutta myös Länsi-Balkanin reitillä. Komissio ehdottaa kansainvälisen suojelun tarpeessa selvästi olevien 120 000 ihmisen siirtämistä Italiasta (15 600), Kreikasta (50 400) ja Unkarista (54 000). Siirroissa sovellettaisiin pakollista jakoperustetta, jonka kriteerit ovat objektiivisia ja mitattavissa (väestömäärä (painotus 40 %), BKT (40 %), aiempien turvapaikkahakemusten keskimäärä (10 %) ja työttömyysaste (10 %)). Toimenpide koskee kansallisuuksia, joihin kuuluvien hakijoiden hakemuksista keskimäärin vähintään 75 prosenttia hyväksytään koko EU:ssa.[1] Ehdotus on täydennystä komission toukokuussa tekemään ehdotukseen siirtää 40 000 selvästi kansainvälisen suojelun tarpeessa olevaa ihmistä Italiasta ja Kreikasta muihin jäsenvaltioihin. Siirrettävien ehdotettu määrä nousee näin 160 000:een. EU tukee siirtoihin osallistuvia jäsenvaltioita 780 miljoonan euron budjettituella. Siihen sisältyy 50 prosentin ennakkorahoitusosuus, jolla varmistetaan, että viranomaiset kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla voivat ryhtyä toimiin hyvin nopeasti.
    Tilapäinen solidaarisuuslauseke: Jos jäsenvaltio on perustellusta ja objektiivisesta syystä (esim. luonnononnettomuus) tilapäisesti estynyt osallistumasta joko lainkaan tai osittain siirtopäätöksen täytäntöönpanoon, sen on maksettava EU:n talousarvioon määrä, joka vastaa 0,002:ta prosenttia suhteessa sen BKT:hen. Komissio tutkii maan ilmoittamat syyt ja tekee päätöksen siitä, antavatko ne maalle oikeutuksen olla osallistumatta mekanismin toimintaan enintään 12 kuukauden ajan. Jos maa osallistuu siirtoihin osittain, talousarvioon maksettavaa määrää vähennetään suhteessa sen panokseen.
  2. Kaikkia jäsenvaltioita koskeva pysyvä siirtomekanismi: Euroopan muuttoliikeagendassa ilmoitetun mukaisesti komissio ehdottaa jäsenneltyä solidaarisuusmekanismia, jonka komissio voi aktivoida milloin tahansa auttaakseen mitä tahansa kriisiin ajautunutta jäsenvaltiota, jonka turvapaikkajärjestelmään kohdistuu valtava paine kolmansien maiden kansalaisten joukoittaisen maahantulon seurauksena. Komissio aikoo määritellä tällaiset jatkossa syntyvät hätätilanteet viimeksi kuluneiden kuuden kuukauden aikana jätettyjen turvapaikkahakemusten määrän (asukasmäärää kohti) ja samalla ajanjaksolla tapahtuneiden laittomien rajanylitysten määrän perusteella. Mekanismissa sovellettaisiin samoja objektiivisia ja todennettavissa olevia jakoperusteita kuin hätäsiirtoja koskevassa ehdotuksessa. Pysyvässä mekanismissa otetaan huomioon turvapaikanhakijoiden tarpeet, perhetilanne ja taidot. Myös pysyvän mekanismin osalta sovelletaan tilapäistä solidaarisuuslauseketta.
  1. Yhteinen eurooppalainen luettelo turvallisista alkuperämaista: Jatkona Euroopan muuttoliikeagendalle ja 25. ja 26. kesäkuuta kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmille komissio ehdottaa asetusta, jolla otetaan käyttöön EU:n yhteinen luettelo turvallisista alkuperämaista. Tällaisen luettelon ansiosta voidaan nopeuttaa yhtäältä sellaisten turvapaikkahakemusten yksilöllistä käsittelyä, joiden tekijät tulevat EU:n tasolla turvallisiksi katsotuista maista, ja toisaalta palauttamista, jos oikeutta turvapaikkaan ei hakemuksen yksilöllisen arvioinnin perusteella vahvisteta. Jäsenvaltioiden kanssa käytyjen keskustelujen ja niiden nykykäytäntöjen pohjalta komissio ehdottaa, että Albania, Bosnia ja Hertsegovina, entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia, Kosovo*, Montenegro, Serbia ja Turkki lisätään turvallisten alkuperämaiden luetteloon. Kyseiset maat täyttävät turvalliselle maalle turvapaikkamenettelydirektiivissä 2013/32/EU vahvistetut yhteiset kriteerit: ne ovat keskeisten ihmisoikeussopimusten sopimuspuolia, niiden enemmistö on Eurooppa-neuvoston nimeämiä ehdokasmaita, ne täyttävät nk. Kööpenhaminan kriteerit (eli takaavat demokratian toteutumisen, oikeusvaltioperiaatteen, ihmisoikeuksien ja vähemmistöjen kunnioittamisen sekä viimeksi mainittujen suojelun). Luetteloon voidaan myöhemmin lisätä maita komission huolellisen arvioinnin perusteella.
  2. Palauttamispolitiikan tehostaminen: Komissio on laatinut yhteisen palautuskäsikirjan ja palautuksia koskevan EU:n toimintasuunnitelman jäsenvaltioiden palauttamispolitiikan tehostamiseksi. Toimintasuunnitelmassa määritellään välittömät ja keskipitkän aikavälin toimet, joihin jäsenvaltioiden on ryhdyttävä vapaaehtoisen paluun lisäämiseksi, palauttamisdirektiivin täytäntöönpanon tehostamiseksi, tiedonjaon parantamiseksi, Frontexin roolin ja toimivaltuuksien vahvistamiseksi palauttamisasioissa ja integroidun järjestelmän luomiseksi palauttamisten hallintaa varten. Palautuskäsikirjassa taas komissio tarjoaa kansallisille viranomaisille käytännön ohjeita sellaisten siirtolaisten palauttamiseen, joille ei myönnetä oikeutta jäädä Euroopan unioniin. Käsikirja on tärkein väline, kun palauttamisdirektiiviä 2008/115/EY työssään soveltaville asiantuntijoille annetaan koulutusta alan vaatimuksista ja menettelyistä.
  3. Tiedonanto pakolaisten tukitoimenpiteisiin liittyviä julkisia hankintoja koskevista säännöistä: Jäsenvaltioiden on tyydytettävä turvapaikanhakijoiden kiireellisimmät majoitus-, tarvike- ja palvelutarpeet asianmukaisesti ja nopeasti. Tänään annetussa tiedonannossa kansallisille, alueellisille ja paikallisille viranomaisille annetaan ohjeita, joiden avulla ne voivat varmistaa näiden palvelujen hankinnan yksinkertaisella, nopealla ja byrokratiasta riisutulla tavalla EU:n lainsäädäntöä noudattaen.
  4. Pakolaiskriisin ulkoinen ulottuvuus: Ulkoinen ulottuvuus on keskeinen tekijä ponnisteluissa kriisin ratkaisemiseksi. Ponnistelut diplomaattisten aloitteiden tukemiseksi ja poliittisten ratkaisujen löytämiseksi Syyrian, Irakin ja Libyan konflikteihin on käynnistetty uudelleen. Syyriassa EU auttaa ihmisiä, varsinkin asuinsijoiltaan siirtymään joutuneita, ja tukee rahallisesti syyrialaispakolaisia eniten vastaanottaneita naapurimaita, kuten Jordaniaa, Libanonia ja Turkkia. Tähän mennessä näihin toimiin on myönnetty 3,9 miljardia euroa. Yksi toiminnan painopisteistä on ihmisten salakuljetusta harjoittavat järjestäytyneet rikollisryhmät, joita torjutaan uudella EUNAVFOR MED -operaatiolla. Kolmansien maiden kanssa tehtävän yhteistyön puitteissa on myös allekirjoitettu 17 takaisinottosopimusta ja 7 liikkuvuuskumppanuus–sopimusta. Lisäksi EU haluaa syventää muuttoliikettä koskevaa korkean tason vuoropuhelua tärkeimpien kumppaneiden kanssa. Vuoropuhelua käydään Afrikan maiden kanssa Rabatin ja Khartumin prosessien puitteissa, Itä- ja Keski-Aasian maiden kanssa Budapestin prosessin puitteissa sekä konferenssissa (lokakuun alussa) ja Vallettan huippukokouksessa (11.–12.11.).
  5. Afrikka-rahasto: Komissio on tänään myöntänyt EU:n varoista 1,8 miljardia euroa hätärahaston perustamiseen vakauden tukemiseksi ja laittoman muuttoliikkeen taustatekijöihin puuttumiseksi Afrikassa. Toimia rahoitetaan Sahelin ja Tšad-järven alueilla, Afrikan sarvessa ja Pohjois-Afrikassa. Kohdealueita tuetaan sosioekonomisten mahdollisuuksien kehittämisessä ja muuttoliikkeen hallinnassa. Komissio odottaa, että jäsenvaltiot osallistuvat toimintaan omalla panoksellaan. Espanja on jo vahvistanut osallistumisensa.

Solidaarisuuden osoittaminen eturintamassa olevia jäsenvaltioita kohtaan tarkoittaa myös sitä, että kaikkien on noudatettava EU:n yhteisiä sääntöjä. Sen valvomiseksi komissio aikoo tällä viikolla tehostaa tarvittaessa rikkomismenettelyjä, minkä lisäksi se soveltaa nk. Hotspot-lähestymistapaa eturintamassa olevissa jäsenvaltioissa auttaakseen niitä soveltamaan EU:n yhteisiä turvapaikkasääntöjä (ks. MEMO/15/5597).

Seuraavaksi

Muuttoliikeasioita käsittelevä sisäasiain neuvoston ylimääräinen kokous 14. syyskuuta on jäsenvaltioille seuraava tilaisuus keskustella komission säädösehdotuksista ja hyväksyä ne. Neuvosto hyväksyy Euroopan parlamenttia kuultuaan (määräenemmistöpäätöksellä) komission toukokuussa ja syyskuussa esittämät hätäsiirtoja koskevat mekanismit, ja Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyvät yhdessä (tavallisella lainsäätämismenettelyllä) pysyvän solidaarisuusmekanismin ja eurooppalaisen luettelon turvallisista alkuperämaista. Rahastoa koskeva ehdotus toimitetaan jäsenvaltioille; tavoitteena on saada tarvittavat menettelyt päätökseen ennen Vallettassa marraskuussa järjestettävää huippukokousta, jossa EU keskustelee muuttoliikkeestä ja pakolaiskriisistä keskeisten Afrikan maiden kanssa.

Tausta

Euroopan komissio on tehnyt johdonmukaista työtä tauotta, jotta Euroopalla olisi koordinoitu vastaus pakolais- ja siirtolaiskysymykseen:

Jean-Claude Juncker esitti Maltalla 23. huhtikuuta 2014 viisikohtaisen toimintasuunnitelman maahanmuutosta osana kampanjaansa tulla valituksi komission puheenjohtajaksi. Siinä hän peräänkuulutti EU:n muuttoliikepolitiikalta suurempaa solidaarisuutta.

Aloittaessaan komission puheenjohtajana Jean-Claude Juncker antoi muuttoliikeasioista vastaavalle komissaarille tehtäväksi laatia EU:lle uusi muuttoliikepolitiikka yhteistyössä varapuheenjohtaja Frans Timmermansin kanssa. Uusi politiikka on yksi poliittisten suuntaviivojen kymmenestä painopisteestä. Suuntaviivat muodostavat poliittisen ohjelman, jonka perusteella Euroopan parlamentti hyväksyi komission.

Euroopan komission ehdotuksenperusteella jäsenvaltiot sitoutuivat 23. huhtikuuta 2015 annetussa Eurooppa-neuvoston julkilausumassa toteuttamaan nopeita toimia ihmishenkien pelastamiseksi ja EU:n toiminnan tehostamiseksi muuttoliikkeen alalla. Euroopan parlamentti antoi muutamaa päivää myöhemmin asiasta päätöslauselman.

Komissio julkaisi 13. toukokuuta 2015 Euroopan muuttoliikeagendan, jossa esitetään kokonaisvaltainen lähestymistapa muuttoliikkeen hallinnan tehostamiseen.

Komissio esitti jo 27. toukokuuta 2015 Euroopan muuttoliikeagendan täytäntöönpanoa koskevan ensimmäisen toimenpidepaketin, joka käsittää siirtoja ja uudelleen sijoittamista koskevat ehdotukset ja siirtolaisten salakuljetuksen vastaisen EU:n toimintasuunnitelman.

Kesäkuun 25. ja 26. päivänä kokoontunut Eurooppa-neuvosto päätti edetä komission Euroopan muuttoliikeagendassa esittämien ehdotusten osalta ja keskittyä siirtoihin, uudelleen sijoittamiseen ja palauttamiseen sekä yhteistyöhön alkuperä- ja kauttakulkumaiden kanssa.

Oikeus- ja sisäasioiden neuvosto sopi 20. heinäkuuta toteuttavansa Euroopan muuttoliike–agendassa ehdotetut toimenpiteet eli päätti siirtää kansainvälisen suojelun tarpeessa selvästi olevia ihmisiä Italiasta ja Kreikasta seuraavien kahden vuoden aikana (aluksi 32 256) sekä sijoittaa uudelleen 22 504 asuinsijoiltaan siirtymään joutunutta, kansainvälisen suojelun tarpeessa selvästi olevaa henkilöä EU:n ulkopuolelta.

Lisätietoja

Yksityiskohtaisia kysymyksiä ja vastauksia tänään esitetyistä ehdotuksista

Tietosivut: Sisäiset siirrot ja turvalliset alkuperämaat

Tänään julkaistut säädösehdotukset kokonaisuudessaan

Kaikki Euroopan muuttoliikeagendaa koskeva lehdistömateriaali

Muuttoliike- ja sisäasioiden pääosaston verkkosivut


[1] Nykytietojen perusteella tämä koskisi siis syyrialaisia, irakilaisia ja eritrealaisia hakijoita.

 

Liite: Hätäsiirrot Italiasta, Kreikasta ja Unkarista

 

Italia

Kreikka

Unkari

YHTEENSÄ

Alankomaat

938

3 030

3 246

7 214

Belgia

593

1 917

2 054

4 564

Bulgaria

208

672

720

1 600

Espanja

1 941

6 271

6 719

14 931

Itävalta

473

1 529

1 638

3 640

Kroatia

138

447

479

1 064

Kypros

36

115

123

274

Latvia

68

221

237

526

Liettua

101

328

351

780

Luxemburg

57

185

198

440

Malta

17

56

60

133

Portugali

400

1 291

1 383

3 074

Puola

1 207

3 901

4 179

9 287

Ranska

3 124

10 093

10 814

24 031

Romania

604

1 951

2 091

4 646

Ruotsi

581

1 877

2 011

4 469

Saksa

4 088

13 206

14 149

31 443

Slovakia

195

631

676

1 502

Slovenia

82

265

284

631

Suomi

312

1 007

1 079

2 398

Tšekki

387

1 251

1 340

2 978

Viro

48

157

168

373

YHTEENSÄ

15 600

50 400

54000

120 000

 

IP/15/5596

Lisätietoa tiedotusvälineille:

Lisätietoa yleisölle: Europe Direct -palvelu, puh. 00 800 67 89 10 11 tai sähköposti


Side Bar