Navigation path

Left navigation

Additional tools

Euroopan komissio - lehdistötiedote

Komissio kehottaa jäsenvaltioita lakkauttamaan EU:n sisäiset kahdenväliset investointisopimuksensa

Bryssel, 18 kesäkuu 2015

Euroopan komissio on tänään käynnistänyt rikkomusmenettelyt viittä jäsenvaltiota vastaan. Se vaatii kyseisiä maita lakkauttamaan EU:n sisäiset kahdenväliset investointisopimuksensa. Kahdenvälisissä investointisopimuksissa määrätään ehdot, joita sovelletaan yhden valtion kansalaisten ja yritysten toisessa valtiossa tekemiin yksityisiin investointeihin. EU:n sisäiset kahdenväliset investointisopimukset ovat kahden EU-jäsenvaltion välisiä sopimuksia.

Useat näistä sopimuksista tehtiin 1990-luvulla eli ennen EU:n laajentumisia vuosina 2004, 2007 ja 2013. Niitä solmittiin lähinnä silloisten EU-maiden ja tulevien EU-maiden, nk. EU-13-maiden välillä. Niillä pyrittiin rauhoittamaan sijoittajia, jotka halusivat investoida tuleviin EU-13-maihin aikana, jolloin yksityiset sijoittajat – joskus historiallisista ja poliittisista syistä – saattoivat epäröidä sijoittamista kyseisiin maihin. Sopimusten tavoitteena oli vahvistaa sijoittajansuojaa esimerkiksi pakkolunastuksista maksettavien korvausten ja investointeja koskevien riitojen ratkaisua varten luotavien välimiesmenettelyjen avulla.

EU:n laajentumisen jälkeen tällaisia ylimääräisiä varmistuksia ei enää pitäisi tarvita, koska kaikissa jäsenvaltioissa sovelletaan samoja EU:n sisämarkkinasääntöjä. Niihin kuuluvat myös rajatylittäviä investointeja koskevat säännöt (erityisesti sijoittautumisvapaus ja pääomien vapaa liikkuvuus). Kaikki EU:n sijoittajat saavat EU:n sääntöjen ansiosta myös saman suojan (esim. kansalaisuuteen perustuvan syrjinnän kielto). EU:n sisäiset kahdenväliset investointisopimukset sitä vastoin luovat kahdenvälisiä oikeuksia vain tiettyjen jäsenvaltioiden sijoittajille. Euroopan unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaisesti tällainen kansalaisuuteen perustuva syrjintä on ristiriidassa EU:n lainsäädännön kanssa.

Näistä syistä komissio on päättänyt vaatia viittä jäsenvaltiota (Alankomaita, Itävaltaa, Romaniaa, Ruotsia ja Slovakiaa) lakkauttamaan niiden välillä tehdyt EU:n sisäiset kahdenväliset investointisopimukset. Tänään lähetetyt viralliset ilmoitukset ovat jatkoa kyseisten maiden kanssa käydylle aiemmalle kirjeenvaihdolle. Tämä ei ole uusi asia, sillä komissio on johdonmukaisesti ja usean vuoden ajan korostanut kaikille jäsenvaltioille, että EU:n sisäiset kahdenväliset investointisopimukset ovat ristiriidassa EU-lainsäädännön kanssa. Koska useimmat jäsenvaltiot eivät kuitenkaan ole ryhtyneet toimenpiteisiin, komissio käynnistää rikkomusmenettelyjen ensimmäisen vaiheen viittä jäsenvaltiota vastaan. Samaan aikaan komissio pyytää tietoja ja käynnistää hallinnollisen vuoropuhelun niiden 21 muun jäsenvaltion kanssa, joilla on edelleen voimassa olevia EU:n sisäisiä kahdenvälisiä investointisopimuksia. On syytä mainita, että kaksi jäsenvaltiota – Irlanti ja Italia – on jo lakkauttanut kaikki EU:n sisäiset kahdenväliset investointisopimuksensa vuosina 2012 ja 2013.

Rahoitusvakaudesta, rahoituspalveluista ja pääomamarkkinaunionista vastaava EU-komissaari Jonathan Hill totesi EU:n sisäisten kahdenvälisten investointisopimusten olevan vanhentuneita ja – kuten Italia ja Irlanti ovat osoittaneet lakkauttamalla omat EU:n sisäiset kahdenväliset sopimuksensa – tarpeettomia 28 jäsenvaltion sisämarkkinoilla. ”Meidän on toimittava yhdessä sen varmistamiseksi, että rajatylittäviin investointeihin sisämarkkinoilla sovellettava sääntelykehys toimii tehokkaasti.Komissio onkin valmis tarkastelemaan mahdollisuutta luoda järjestelmä investointiriitojen nopeaa ja tehokasta sovittelua varten.”

 

Tausta

Kahdenvälisissä investointisopimuksissa vahvistetaan ehdot, jotka koskevat investointeja kahden valtion välillä. EU:n jäsenvaltioiden välillä on edelleen noin 200 voimassa olevaa kahdenvälistä investointisopimusta. Useimmat niistä ovat peräisin 1990-luvulta, jolloin toinen tai kumpikaan maa ei vielä ollut EU:n jäsenvaltio. Niillä pyrittiin rohkaisemaan investointeja tarjoamalla vastavuoroisia takuita sellaisia poliittisia riskejä vastaan, joilla saattaisi olla kielteisiä vaikutuksia investointeihin. Nämä sopimukset ovat vanhentuneita 28 maan muodostamilla sisämarkkinoilla. Nyt käynnistetyt menettelyt koskevat ainoastaan EU:n sisäisiä kahdenvälisiä investointisopimuksia. Ne eivät koske kahdenvälisiä investointisopimuksia, joita EU-maat ovat solmineet kolmansien maiden kanssa.

EU:n sisäiset kahdenväliset investointisopimukset pirstovat sisämarkkinoita, sillä niiden perusteella annetaan joillekin EU:n sijoittajille oikeuksia kahdenvälisesti. Niiden määräykset ovat päällekkäisiä ja ristiriidassa rajat ylittäviä investointeja koskevan EU:n sisämarkkinalainsäädännön kanssa. Tämä tilanne koskee nimenomaan EU:n jäsenvaltioiden välisiä kahdenvälisiä investointisopimuksia. Komissio korostaa antamissaan virallisissa ilmoituksissa, että menettelyt rajoittuvat voimassa oleviin EU-jäsenvaltioiden keskinäisiin kahdenvälisiin sopimuksiin. Menettelyt eivät koske investointisopimuksia, joita jäsenvaltioilla tai Euroopan unionilla voi olla kolmansien maiden kanssa.

Vaikka EU:n sisäisiä kahdenvälisiä investointisopimuksia ei käytetty paljonkaan ensimmäisinä laajentumista seuranneina vuosina, viime aikoina on huomattu, että eräät sijoittajat ovat alkaneet uudelleen hyödyntää niitä. EU:n sisäisiin kahdenvälisiin investointisopimuksiin liittyvä ongelma ei ole ainoastaan teoreettinen, vaan sillä on hyvin konkreettisia käytännön seurauksia. Eräässä äskettäisessä EU:n sisäistä kahdenvälistä investointisopimusta koskeneessa välimiesmenettelyssä on esimerkiksi päädytty tulokseen, jonka komissio katsoo olevan ristiriidassa unionin oikeuden kanssa: välimiesoikeuden päätöksen mukainen korvaus on sääntöjenvastaista valtiontukea[1]. Tämä tilanne saattaa aiheuttaa oikeudellista epävarmuutta rajat ylittäville sijoittajille aikana, jolloin EU:n tärkeimpänä tavoitteena on edistää investointeja suosivaa toimintaympäristöä.

Komissio kehottaakin virallisilla ilmoituksilla viittä jäsenvaltiota (Alankomaat, Itävalta, Romania, Ruotsi ja Slovakia) lakkauttamaan EU:n sisäiset kahdenväliset investointisopimuksensa. Näiltä jäsenvaltioilta oli jo pyydetty selvitystä tilanteeseen aiempien hallinnollisten vuoropuhelujen yhteydessä[2], sillä kyseisiin kahdenvälisiin sopimuksiin on vedottu välimiesmenettelyissä ja niiden yhteydessä on noussut esiin kysymyksiä sopimusten yhteensopivuudesta EU:n lainsäädännön kanssa. Virallinen ilmoitus on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 258 artiklan mukaisen rikkomusmenettelyn ensimmäinen vaihe. Komissio on myös ottanut EU Pilot ‑menettelyn[3] kautta yhteyttä kaikkiin muihin 21 jäsenvaltioon, joilla on voimassa olevia EU:n sisäisiä kahdenvälisiä investointisopimuksia, saadakseen niiden näkemykset asiasta.

Seuraavat vaiheet

Jäsenvaltioiden odotetaan nyt vastaavan komissiolle: niillä on kaksi kuukautta aikaa vastata virallisiin ilmoituksiin ja 10 viikkoa aikaa vastata EU Pilot -menettelyn kautta. Komissio kutsuu kaikki jäsenvaltiot koolle lokakuun alussa antaakseen jäsenvaltioille apua, jotta EU:n sisäisten kahdenvälisten investointisopimusten lakkauttaminen toteutettaisiin koordinoidusti.

Lisäksi komissio aikoo käydä jäsenvaltioiden ja kaikkien sidosryhmien kanssa keskustelua siitä, miten voidaan parantaa investointien suojaa sisämarkkinoilla.

Tietoa kesäkuun rikkomusmenettelypakettiin liittyvistä päätöksistä: MEMO/15/5162

Yleistä tietoa rikkomusmenettelystä: MEMO/12/12

Lisätietoja rikkomusmenettelystä: http://ec.europa.eu/atwork/applying-eu-law/index_fi.htm


[1] Välimiesoikeus määräsi asiassa Micula Romanian maksamaan vahingonkorvauksia ruotsalaiselle sijoittajalle. Se ei ottanut huomioon komission kantaa, jonka mukaan korvauspäätös rikkoo EU:n valtiontukisääntöjä.

[2] EU Pilot on perustettu parantamaan komission yksiköiden ja jäsenvaltioiden viranomaisten viestintää ja ongelmien ratkaisua kysymyksissä, jotka koskevat EU-lainsäädännön soveltamista tai sitä, ovatko kansalliset säännöt EU-lainsäädännön mukaisia. Tarkoitus on puuttua ongelmiin varhaisessa vaiheessa ennen rikkomusmenettelyn käynnistämistä SEUT-sopimuksen 258 artiklan nojalla (http://ec.europa.eu/atwork/applying-eu-law/index_fi.htm).

[3]Asia koskee kaikkia jäsenvaltioita paitsi Irlantia ja Italiaa, jotka ovat lakkauttaneet EU:n sisäiset kahdenväliset investointisopimuksensa.

IP/15/5198

Lisätietoa tiedotusvälineille

Lisätietoa yleisölle:


Side Bar