Navigation path

Left navigation

Additional tools

Euroopan komissio - lehdistötiedote

Innovoinnista uutta kasvupontta Eurooppaan

Bryssel, 07 toukokuu 2015

Jotta Euroopasta tulisi iskukykyisempi innovoinnissa ja globaalissa kilpailussa, on yhä enemmän kannustettava kehittämään mullistavia ideoita ja edistettävä niiden kaupallistamista. Muun muassa nämä päätelmät voidaan tehdä Euroopan innovaatiosuorituskyvyn tuoreimmasta vertailusta.

Euroopan komission innovaatiounionin tulostaulu 2015 osoittaa, että innovaatiotoiminta on kaiken kaikkiaan pysynyt tasoltaan vakaana EU:ssa. Kriisi on kuitenkin jättänyt jälkensä yksityisen sektorin innovaatiotoimintaan: innovatiivisten yritysten lukumäärä on vähenemään päin, ja sama suuntaus koskee myös pääomasijoituksia, pk-yritysten innovaatioita, patenttihakemuksia, huipputekniikan tuotteiden vientiä ja innovatiivisten tuotteiden myyntiä. Henkilöresursseissa, yritysten T&K-investoinneissa sekä tieteen laadussa on tosin saatu aikaan parannuksia, mutta ne eivät ole riittäneet vahvistamaan innovaatiosuorituskykyä.

Ruotsi on jälleen kerran pitänyt asemansa innovaatiojohtajana, ja sen jälkeen tulevat Tanska, Suomi ja Saksa. Suurin innovoinnin kasvuvauhti on Maltassa, Latviassa, Bulgariassa, Irlanti, Iso-BritanniassajaPuolassa. Maailman mittapuulla Yhdysvallat, Japani ja Etelä-Korea ovat yhä EU:n edellä.

Tutkimus-, innovointi- ja tiedeasioista vastaava komissaari Carlos Moedas kommentoi tuloksia seuraavasti: ”EU:n innovaatiosuorituskyvyn kohentamiseksi tarvitaan uusia investointeja. Samanaikaisesti olisi parannettava toimintaedellytyksiä ja luotava Eurooppaan innovatiivisten tuotteiden ja palvelujen sisämarkkinat. Pyrimme näihin tavoitteisiin EU:n tasolla ja olemme valmiita auttamaan jäsenvaltioita, kun ne toteuttavat uudistuksia julkisten investointien vaikutusten parantamiseksi.”

Euroopan strategisten investointien rahasto on tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kannalta ehdottoman tärkeä, varsinkin jotta pääomarahoitus saadaan nostetuksi takaisin kriisiä edeltäneelle tasolle. Lisäksi komissio pyrkii pääomamarkkinaunionin avulla kohentamaan yritysten ja erityisesti pk-yritysten rahoituksen saantia. Jotta investointitoiminta vilkastuisi, on tärkeää vahvistaa synergiavaikutuksia EU:n Horisontti 2020 -tutkimusrahoitusohjelman ja rakennerahastojen välillä.

Uuden politiikan tukijärjestelyn myötä komissio auttaa jäsenvaltioita uudistamaan kansallisia tutkimus- ja innovaatiojärjestelmiä ja edistämään yritysten innovaatiotoimintaa.

Sisämarkkinastrategian puitteissa esitellään myöhemmin tänä vuonna uusia toimenpiteitä, joiden avulla on tarkoitus luoda innovointimyönteisempi liiketoimintaympäristö. Lisäksi on tarkoitus saada yhtenäinen patentti toimivaksi ja kehittää standardeja niin, että ne kannustavat innovaatiotoimintaan.

Samaan aikaan komissio pyrkii vauhdittamaan elinkeinoelämän digitaalista muutosta ja luomaan sellaisen liiketoimintaympäristön, jossa innovatiiviset yritykset voivat menestyä ja saada innovaatioilleen helpommin ja edullisesti teollis- ja tekijänoikeuksien suojan.

Innovaatiounionin tulostaulun innovaatiotoiminnan kokoomaindeksi sekä kaikkien 28 jäsenvaltion ja muiden eurooppalaisten valtioiden innovaatiotulosten erilliset tiivistelmät – ks. tiedote.

 

Tausta

Vuotuisessa innovaatiounionin tulostaulussa esitetään vertaileva arviointi EU:n jäsenvaltioiden tutkimus- ja innovaatiosuorituskyvystä. Tulostaulu on hyödyllinen, ei-sitova väline, jonka avulla jäsenvaltiot voivat arvioida omien tutkimus- ja innovaatiojärjestelmiensä vahvuuksia ja heikkouksia ja kartoittaa, mille osa-alueille kannattaa keskittyä, jotta innovaatiosuorituskyky paranisi. Euroopan unionin jäsenvaltioiden lisäksi tulostaulussa ovat mukana Serbia, entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia, Turkki, Islanti, Norja ja Sveitsi. Tiettyjen kansainvälisistä lähteistä saatavilla olevien indikaattorien osalta tulostaulu kattaa myös Australian, Brasilian, Kanadan, Kiinan, Intian, Japanin, Venäjän, Etelä-Afrikan, Etelä-Korean ja Yhdysvallat. Innovaatiounionin tulostaulu 2015 sisältää myös lisäselvityksen, jossa kerrotaan, miten jäsenvaltiot sijoittuvat yksittäisiä indikaattoreita koskevassa vertailussa (liite H).

Innovaatiounionin tulostaulu kattaa koko innovaatiojärjestelmän, eli siinä otetaan huomioon sekä julkisen että yksityisen sektorin innovaatiokapasiteetti. Tulostaulu käsittää yhteensä 25 erilaista indikaattoria, jotka kattavat muun muassa innovaatiotoiminnan ulkoiset edellytykset, yritysten oman innovaatiotoiminnan määrän sekä koko taloudelle koituvat hyödyt.

 

Lisätietoja innovaatiounionin tulostauluista

http://ec.europa.eu/growth/industry/innovation/facts-figures/scoreboards/index_en.htm

IP/15/4927

Lisätietoa tiedotusvälineille

Lisätietoa yleisölle:


Side Bar