Navigation path

Left navigation

Additional tools

Euroopan komissio - lehdistötiedote

Digitaaliset sisämarkkinat: Euroopan komissio sopii toiminta-aloista

Bryssel, 25 maaliskuu 2015

Digitaaliteknologiasta on tullut osa jokapäiväistä elämää. Opiskelusta elokuvien katseluun, tavaroiden ostamisesta ja myymisestä yhteyksiin ystävien, viranomaisten tai jopa lääkärin kanssa – internet on digitaalisten mahdollisuuksien aarreaitta. Ihmiset ja yritykset törmäävät tässä kuitenkin päivittäin EU:ssa esteisiin, jotka vaihtelevat geoblokkauksesta tai pakettitoimitusten tehottomuudesta toimimattomiin sähköisiin palveluihin. Digitaaliset palvelut rajoittuvat liian usein kansallisten rajojen sisäpuolelle. Junckerin komissio on asettanut yhdeksi ensisijaiseksi tavoitteekseen näiden esteiden poistamisen ja digitaalisten sisämarkkinoiden toteuttamisen: tämä tarkoittaa EU:n sisämarkkinavapauksien ”digitalisoimista” sekä kasvun ja työpaikkojen lisäämistä Euroopassa. Komission jäsenten kollegio on tänään keskustellut ensimmäisen kerran digitaalisten sisämarkkinoiden strategiasta, jonka on määrä olla valmis toukokuussa. Strategiassa vahvistetaan keskeiset alat, joihin komissio aikoo keskittyä saadakseen aikaan todellisia muutoksia, jotka hyödyttävät niin kuluttajia kuin yrityksiä.

 Digitaalisista sisämarkkinoista vastaava varapuheenjohtaja Andrus Ansip haluaa poistaa internetin käytön esteitä. ”Ihmisten on voitava vapaasti ylittää maiden rajat internetissä aivan kuten muutenkin. Innovatiivisia yrityksiä on autettava kasvamaan EU:n laajuisesti, ettei niitä kahlita vain kotimarkkinoilleen. Tämä ei tule olemaan helppoa, mutta tartumme työhön kunnianhimoisesti. Euroopan olisi saatava kaikki mahdollinen hyöty digitaaliajasta: parempia palveluja, laajempaa osallistumista ja uusia työpaikkoja”, hän totesi.

 Digitaalitaloudesta ja -yhteiskunnasta vastaava komissaari Günther H. Oettinger puolestaan totesi, ettei Eurooppa voi johtaa digitaalivallankumousta, jos televiestintäpalveluissa, tekijänoikeuksissa, tietoturvassa ja -suojassa noudatettavat säännöt ovat kaikissa 28 jäsenvaltiossa erilaiset. ”Tarvitsemme eurooppalaiset markkinat, jotka mahdollistavat uusien liiketoimintamallien kukoistuksen, aloittelevien yritysten kasvun ja esineiden internetin hyödyntämisen teollisuudessa. Myös ihmisten on panostettava digitaaliseen osaamiseensa niin työssä kuin vapaa-ajalla.

 Tämänpäiväisessä periaatekeskustelussa vahvistettiin kolme tärkeintä alaa, joille komission toiminta keskitetään sen toimikauden aikana:

 

1. Digitaalisten tuotteiden ja palvelujen saatavuuden parantaminen kuluttajien ja yritysten kannalta

  • Rajat ylittävän sähköisen kaupankäynnin helpottaminen etenkin pk-yritysten osalta yhdenmukaistetuilla kuluttaja- ja sopimussäännöillä sekä tehokkaammilla ja huokeammilla pakettitoimituksilla. Nykyisin vain 15 % kuluttajista tekee verkko-ostoksia toisesta EU-maasta. Tämä ei olekaan yllättävää, jos toimitusmaksu on korkeampi kuin tuotteen varsinainen hinta (ks. tarkemmat luvut tiedotteesta).
  • Geoblokkaukseen puuttuminen: liian usein eurooppalaiset eivät voi käyttää muissa EU-maissa saatavilla olevia sähköisiä palveluja, usein ilman minkäänlaisia perusteluja, tai heidät ohjataan paikalliseen toimipisteeseen, jossa on eri hinnat. Tällaista syrjintää ei voida hyväksyä sisämarkkinoilla.
  • Tekijänoikeuslain nykyaikaistaminen sen varmistamiseksi, että löydetään oikea tasapaino sisällöntuottajien sekä internetin käyttäjien ja kuluttajien etujen välillä. Näin parannetaan kulttuurin saatavuutta – ja sen myötä tuetaan kulttuurista monimuotoisuutta. Samalla luodaan uusia mahdollisuuksia taiteilijoille ja sisällöntuottajille ja varmistetaan oikeuksien täytäntöönpanon parempi valvonta.
  • Arvonlisäverojärjestelyjen yksinkertaistaminen on myös tärkeä toimintaa lisäävä tekijä rajojen yli toimiville yrityksille, etenkin pk-yrityksille. Muiden maiden verosääntöjen noudattamisen kustannukset ja monimutkaisuus ovat suuri ongelma pk-yrityksille. Arvonlisäveroon eri vaatimusten johdosta liittyvien kustannusten määräksi arvioidaan 80 miljardia euroa.

 

 Pääasialliset keskusteluun osallistujat:

Andrus Ansip, digitaalisista sisämarkkinoista vastaava varapuheenjohtaja

Günther Oettinger, digitaalitalous ja -yhteiskunta

Elżbieta Bieńkowska, sisämarkkinat, teollisuus, yrittäjyys ja pk-yritykset

Věra Jourová, oikeusasiat, kuluttaja-asiat ja sukupuolten tasa-arvo

Tibor Navracsics, koulutus, kulttuuri, nuoriso ja urheilu

Carlos Moedas, tutkimus, tiede ja innovointi

Pierre Moscovici, talous- ja rahoitusasiat, verotus ja tulli

Margrethe Vestager, kilpailu

 

2. Oikean ympäristön luominen digitaalisten verkkojen ja palvelujen kehittymiselle

  • Kaikkiin digitaalisiin palveluihin, sovelluksiin ja sisältöön tarvitaan nopeita internetyhteyksiä ja turvallisia verkkoja – ne ovat uusien, innovatiivisten digitaalisten palvelujen elinehto. Infrastruktuuri-investointien lisäämiseksi komissio aikookin tarkistaa nykyisiä televiestintä- ja media-alan sääntöjä, jotta ne olisivat uusiin haasteisiin sopivia. Erityisesti tarkastellaan kulutuskäyttöön (esim. lisääntyvään internetpuhelujen käyttöön) ja uudenlaisiin toimijoihin liittyviä sääntöjä.
  • Radiotaajuudet ovat ilma, jota internet hengittää. Koordinoinnin parantaminen jäsenvaltioiden kesken on olennaisen tärkeää. Eurooppa on kokenut merkittäviä viiveitä uusimman 4G-teknologian käyttöönotossa, koska siihen sopivia taajuuksia ei ole ollut saatavilla. Radiotaajuudet eivät pysähdy maiden rajoille: todellisten yleiseurooppalaisten palvelujen sisämarkkinoiden edistämiseen tarvitaan eurooppalaista lähestymistapaa taajuuksien hallintaan.
  • Komissio aikoo tarkastella verkkoalustojen (hakukoneet, sosiaalinen media, sovelluskauppa jne.) kasvavaa merkitystä menestyvälle internet-perustaiselle taloudelle. Tässä yhteydessä selvitetään myös, miten lujittaa luottamusta verkkopalveluihin lisäämällä avoimuutta, miten sisällyttää palvelut verkon arvoketjuun ja miten helpottaa laittoman sisällön nopeaa poistamista.
  • Tällä hetkellä 72 % internetin käyttäjistä Euroopassa suhtautuu epäilevästi verkkopalvelujen käyttöön, koska he pelkäävät joutuvansa paljastamaan liikaa henkilötietojaan verkkoympäristössä. Tietosuoja-asetuksen nopea hyväksyminen on avain luottamuksen lisäämiseen.

 

Pääasialliset keskusteluun osallistujat:

Andrus Ansip, digitaalisista sisämarkkinoista vastaava varapuheenjohtaja

Günther Oettinger, digitaalitalous ja -yhteiskunta

Margrethe Vestager, kilpailu

Elżbieta Bieńkowska, sisämarkkinat, teollisuus, yrittäjyys ja pk-yritykset

Věra Jourová, oikeusasiat, kuluttaja-asiat ja sukupuolten tasa-arvo

Pierre Moscovici, talous- ja rahoitusasiat, verotus ja tulli

Phil Hogan, maatalous ja maaseudun kehittäminen

Corina Crețu, aluepolitiikka

 

 3. Pitkän aikavälin kasvupotentiaaliin tähtäävän eurooppalaisen digitaalitalouden ja -yhteiskunnan luominen

  • Teollisuus on tärkeä osa Euroopan taloutta – EU:n valmistusteollisuudessa on 2 miljoonaa yritystä ja 33 miljoonaa työpaikkaa. Komissio haluaa auttaa kaikkia teollisuuden aloja uusien teknologioiden käyttöönotossa ja siirtymisessä älykkääseen teollisuusjärjestelmään (”Teollisuus 4.0”).
  • Standardit: uuden teknologian yhteentoimivuuden varmistaminen on olennaisen tärkeää Euroopan kilpailukyvyn kannalta, ja standardeja on kehitettävä nopeammin.
  • Komissio haluaa myös teollisuuden ja yhteiskunnan saavan parhaan mahdollisen hyödyn datataloudesta. Niin ihmiset kuin koneet, kuten ilmastotietoja keräävät anturit, tuottavat suuren määrän dataa joka sekunti. Dataa on myös satelliittikuvissa, digitaalisissa kuvissa ja videokuvissa, ostostapahtumatiedoissa ja gps-signaaleissa. Massadata on kultakaivos, mutta siihen liittyy myös merkittäviä haasteita, jotka koskevat omistajuutta, tietojen suojaamista ja standardeja.Ne on ratkaistava massadatan koko potentiaalin hyödyntämiseksi.
  • Sama koskee pilvipalveluja, joiden käyttö kasvaa nopeasti: pilveen tallennetun digitaalisen aineiston osuus oli 20 % vuonna 2013 ja vuonna 2020 sen uskotaan olevan jo 40 %. Vaikka yhteisverkoilla ja -resursseilla voidaan kehittää Euroopan taloutta, niihin tarvitaan myös oikeanlaiset puitteet, jotta ne kehittyisivät ja useammat ihmiset, yritykset, järjestöt ja julkiset palvelut kaikkialla Euroopassa käyttäisivät niitä.
  • Kansalaisilla olisi myös oltava mahdollisuus saada täysi hyöty yhteentoimivista sähköisistä palveluista hallinnosta terveydenhuoltoon, ja heidän olisi kehitettävä digitaalisia taitojaan internetin tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämiseksi ja työllistymismahdollisuuksiensa parantamiseksi.

 

Pääasialliset keskusteluun osallistujat:

Andrus Ansip, digitaalisista sisämarkkinoista vastaava varapuheenjohtaja

Günther Oettinger, digitaalitalous ja -yhteiskunta

Elżbieta Bieńkowska, sisämarkkinat, teollisuus, yrittäjyys ja pk-yritykset

Věra Jourová, oikeusasiat, kuluttaja-asiat ja sukupuolten tasa-arvo

Vytenis Andriukaitis, terveys ja elintarviketurvallisuus

Marianne Thyssen, työllisyys, sosiaaliasiat, osaaminen ja työvoiman liikkuvuus

Violeta Bulc, liikenne

Carlos Moedas, tutkimus, tiede ja innovointi

 

Seuraavat vaiheet

Tämänpäiväisissä keskusteluissa määriteltiin ensisijaiset toiminta-alat, joihin toukokuussa julkaistavaa kattavaa digitaalisten sisämarkkinoiden strategiaa laadittaessa keskitytään.

 

Tausta

Useat komission jäsenet ovat mukanadigitaalisten sisämarkkinoiden projektiryhmässäja osallistuvat aktiivisesti tähän työhön. Komissio tekee myös aktiivisesti yhteistyötä monien erilaisten sidosryhmien kanssa strategiaa valmisteltaessa (ks. raporttiosallistu keskusteluun aiheesta "Digital4EU").

Liite I: Tiedote – Miksi tarvitsemme digitaaliset sisämarkkinat

Liite II: Digitaalisten sisämarkkinoiden projektiryhmä


 Lisätietoja

 Mikä on digitilanne maassasi? Tuoreet luvut kertovat, mitä on vielä tehtävä digitaalisen Euroopan eteen

 Digitaalisista sisämarkkinoista vastaavan varapuheenjohtaja Andrus Ansipin sivusto (@Ansip_EU)

 Digitaalitaloudesta ja -yhteiskunnasta vastaavan komissaari Günther H. Oettingerin sivusto (@GOettingerEU)

 Euroopan digitaalistrategian verkkosivusto

Puheenjohtaja Junckerin poliittiset suuntaviivat

 Komission työohjelma 2015

 

Liite II: Digitaalisten sisämarkkinoiden projektiryhmä


IP/15/4653

Lisätietoa tiedotusvälineille

Lisätietoa yleisölle:


Side Bar