Navigation path

Left navigation

Additional tools

Euroopan komissio - lehdistötiedote

Mikä on digitilanne maassasi? Tuoreet luvut kertovat, mitä on vielä tehtävä digitaalisen Euroopan eteen

Bryssel, 24 helmikuu 2015

Digitaaliteknologia tarjoaa monia mahdollisuuksia, joita ei ole vielä käytetty Euroopan kansalaisten ja yritysten hyödyksi. Ostoksien tekeminen, opiskelu, laskujen maksaminen tai viranomaispalvelut – näihin kaikkiin internet tarjoaa ratkaisun, jos edellytykset ovat kohdallaan. Tämä voidaan päätellä Euroopan komission kehittämästä uudesta digitaalitalouden ja -yhteiskunnan indeksistä, jonka tulokset julkaistiin tänään. Tulokset osoittavat, että eri EU-maiden digitaalisessa kehityksessä on eroja ja että maiden väliset rajat ovat yhä esteenä täysin toimivien digitaalisten sisämarkkinoiden kehittymiselle, joka on yksi Junckerin komission tärkeimmistä tavoitteista.

Tänään julkaistuissa tuloksissa esitetään maakohtaisia katsauksia siirtoyhteyksiin (siihen, miten laajalle levinneitä, nopeita ja edullisia laajakaistayhteydet ovat), digitaalisiin taitoihin, verkkotoimintojen käyttöön – uutisten lukemisesta ostosten tekemiseen – sekä keskeisten digitaaliteknologioiden (kuten sähköisen laskutuksen, pilvipalvelujen ja sähköisen kaupan) ja digitaalisten julkisten palvelujen, kuten sähköisten viranomais- ja terveydenhuoltopalvelujen, kehitystilanteeseen. Tiedot, jotka ovat pääosin peräisin vuosilta 2013 ja 2014, antavat yleiskuvan Euroopan digitaalisesta kehityksestä, ja ne sisältävät muun muassa huippusuoriutuvien maiden ranking-listat.

Digitaalitalouden ja –yhteiskunnan indeksin tärkeimmät löydökset ovat seuraavat:

Digitaalinen kokemus on maakohtaista. Suorituskyky vaihtelee sen mukaan, onko kyse digitaalialan huippusuoriutujasta, esimerkiksi Tanskasta (jonka suorituspistemäärä on 0,68 asteikolla 0–1), vai suorituskyvyltään heikommasta maasta, kuten Romaniasta (suorituspistemäärä 0,31). Yksityiskohtaiset tiedot löytyvät maakohtaisista osioista.


Suurin osa eurooppalaisista käyttää internetiä säännöllisesti: 75 prosenttia vuonna 2014 (72 % vuonna 2013). Osuus vaihtelee Luxemburgin 93 prosentista Romanian 48 prosenttiin.

Eurooppalaiset käyttävät innokkaasti audiovisuaalista sisältöä verkossa: 49 prosenttia internetiä käyttävistä eurooppalaisista on pelannut tai ladannut pelejä, kuvia, elokuvia tai musiikkia verkossa, ja 39 prosentissa kotitalouksista, joissa on TV, katsellaan tilausvideoita.

Pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) sähköisen kaupankäynnin tiellä on esteitä: vain 15 prosenttia pk-yrityksistä harjoittaa verkkokauppaa – ja näistä 15 prosentista alle puolet myy tuotteita ulkomaille.

Digitaaliset julkishallinnon palvelut ovat joissain maissa arkipäivää, kun taas toisissa ne ovat lähes olemattomia: 33 prosenttia eurooppalaisista internetin käyttäjistä on käyttänyt verkkolomakkeita toimittaakseen tietoja viranomaisille. Eniten tällaisia käyttäjiä on Tanskassa (69 %) ja vähiten Romaniassa (6 %). Keskimäärin 26 prosenttia Euroopan yleislääkäreistä kirjoittaa sähköisiä lääkemääräyksiä ja toimittaa reseptejä farmaseuteille internetin kautta, mutta osuus vaihtelee Viron 100 prosentista Maltan 0 prosenttiin.

"Tulokset osoittavat, että Eurooppa digitalisoituu ja eurooppalaiset nauttivat erinomaisista uusista palveluista," toteaa digitaalisista sisämarkkinoista vastaava komission varapuheenjohtaja Andrus Ansip. "Valtaosa eurooppalaisista alkaa olla verkossa: kansalaiset haluavat käyttää verkkosisältöä ja meidän tehtävämme on helpottaa sitä. Digitaaliset sisämarkkinat voivat laajentaa palvelujen saatavuutta, tukea yritysten innovaatiotoimintaa ja kasvua sekä parantaa luottamusta verkkopalveluihin, kuten sähköisiin viranomais- tai pankkipalveluihin. Euroopan komissio auttaa tekemään tästä tavoitteesta totta.

Digitaalitaloudesta ja -yhteiskunnasta vastaavan komissaarin Günther H. Oettingerin mukaan "digitaalikehitysindeksi osoittaa, miten dramaattisesti ihmiset ovat muuttaneet tapojaan katsella elokuvia: he seuraavat yhä suosikkisarjojaan TV:ssä, mutta huomattavan suuri osa, 40 prosenttia, katselee myös tilausvideoita ja elokuvia internetin kautta. Meidän on mukauduttava kansalaisten tarpeisiin ja pohdittava politiikkamme muuttamista.

Digitaalikehitysindeksillä on erityinen merkitys, kun Euroopan komissio valmistelee toukokuussa julkistettavaa digitaalisten sisämarkkinoiden strategiaansa. Strategian tavoitteena on luoda Euroopan kansalaisille ja yrityksille otolliset edellytykset hyödyntää paremmin digitaaliteknologian suuria mahdollisuuksia rajojen yli. Digitaalisten sisämarkkinoiden avulla Eurooppa voi yltää jopa 250 miljardin euron uuteen kasvuun ja luoda satoja tuhansia uusia työpaikkoja seuraavien viiden vuoden aikana.

Tausta

Digitaalitalouden ja -yhteiskunnan indeksi (Digital Economy and Society Index, DESI) julkistetaan tänään Digital4EU-foorumissa Brysselissä (varapuheenjohtaja Ansipin puhe (@Ansip_EU)– komissaari Oettingerin puhe (@GOettingerEU) (iltapäivä) – videoyhteys).

Indeksi käsittää yli 30 indikaattoria, ja siinä käytetään painotusjärjestelmää kunkin maan pisteyttämiseksi sen digitaalisen suorituskyvyn perusteella. Tällä analyysivälineellä tuotetaan raakamateriaalia digitaalisten sisämarkkinoiden strategian käyttöönottoa varten.

Kunkin maan kokonaispistemäärän laskemiseksi Euroopan komission asiantuntijat antoivat tietyn painotuksen kullekin indikaattorien ryhmälle ja alaryhmälle. Siirtoyhteyksiä ja digitaalisia taitoja (”inhimillistä pääomaa”) pidetään digitaalitalouden ja -yhteiskunnan peruslähtökohtina, minkä vuoksi niiden kummankin osuus on 25 prosenttia kokonaispisteistä (digitaalisen suorituskyvyn enimmäispistemäärä on 1). Digitaaliteknologian integraation osuus on 20 prosenttia, koska tieto- ja viestintätekniikan käyttö yrityksissä on yksi tärkeimmistä kasvun vauhdittajista. Verkkotoimintojen (”internetin käytön”) ja digitaalisten viranomaispalvelujen osuus on kumpikin 15 prosenttia. DESI on joustava sähköinen analyysiväline, joka antaa käyttäjille mahdollisuuden kokeilla erilaisia painotuksia kullekin indikaattorille ja nähdä, miten tämä vaikuttaa yleiseen sijoitukseen.

Tänään julkistetut uudet DESI-tulokset sisällytetään digitaalistrategian tulostauluun, jonka Euroopan komissio julkaisee vuosittain arvioidakseen, miten maat edistyvät Euroopan digitaalistrategiassa asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa. Seuraava digitaalistrategian tulostaulua koskeva raportti on määrä julkaista kesällä 2015.

IP/15/4475

Lisätietoa yleisölle:


Side Bar