Navigation path

Left navigation

Additional tools

Euroopan komissio

Lehdistötiedote

Bryssel 23. heinäkuuta 2014

Euroopan komissio esittää suurempia mutta saavutettavissa olevia energiansäästötavoitteita vuodelle 2030

Uusia mahdollisuuksia eurooppalaisille yrityksille, kohtuullisia energialaskuja kuluttajille, suurempaa energiavarmuutta maakaasun tuonnin huomattavilla vähennyksillä ja myönteisiä ympäristövaikutuksia – siinä joitakin etuja, joita odotetaan saavutettavan, kun komission vuodelle 2030 esittämä energiatehokkuustavoite toteutuu. Tänään julkaistussa tiedonannossa ehdotettu 30 prosentin tavoite perustuu jo toteutuneisiin saavutuksiin: uusien rakennusten energiankulutus on vain puolet 1980-luvulla valmistuneiden rakennusten kulutuksesta ja teollisuuden energiaintensiivisyys on vähentynyt noin 19 prosentilla vuodesta 2001.

Ehdotettu tavoite ylittää 25 prosentin energiansäästötavoitteen, jota hiilidioksidipäästöjen vähentäminen 40 prosentilla vuoteen 2030 mennessä edellyttäisi. Samaan aikaan pyritään tänään esitetyissä energiatehokkuuden puitteissa tasapainottamaan edut ja kustannukset.

”Ehdotuksemme on perusta, jolta EU voi suunnata kohti suurempaa toimitusvarmuutta, innovointia ja kestävyyttä kohtuuhintaisin keinoin”, sanoi Günther H. Oettingerin, energia-asioista vastaavan EU:n komission varapuheenjohtaja. ”Ehdotus on kunnianhimoinen ja samaan aikaan realistinen. Energiatehokkuusstrategia täydentää vuoteen 2030 ulottuvia energia- ja ilmastopolitiikan puitteita, jotka esiteltiin tammikuussa 2014. Tavoitteenamme on antaa markkinoille oikea signaali ja kannustaa tekemään lisää investointeja energiaa säästäviin teknologioihin yritysten, kuluttajien ja ympäristön parhaaksi.”

Komission tänään julkistamassa tiedonannossa käsitellään energiatehokkuutta ja sen myötävaikutusta energiavarmuuteen ja vuoteen 2030 ulottuviin politiikan puitteisiin. Siinä tarkastellaan myös edistymistä kohti vuodelle 2020 asetettua Euroopan unionin 20 prosentin energiatehokkuustavoitetta. Nyt ennustetaan, että EU saavuttaa vuoteen 2020 mennessä 18–19 prosentin energiansäästöt. Sovittu 20 prosentin säästö olisi kuitenkin mahdollinen, jos kaikki EU-maat panisivat kokonaisuudessaan täytäntöön jo hyväksytyn lainsäädännön. Komissio ei aio esittää uusia toimenpiteitä, mutta se kehottaa jäsenvaltioita nopeuttamaan toimiaan, jotta vuodelle 2020 asetettu tavoite saavutettaisiin yhteisvoimin.

Nykyisen energiatehokkuuspolitiikan edut:

Yrityksille ja kuluttajille todistetusti koituneita etuja ovat esimerkiksi seuraavat:

Teollisuuden energiaintensiteetti on vähentynyt EU:ssa vuosien 2001 ja 2011 välillä lähes 19 prosenttia.

Energiatehokkaampien laitteiden, kuten jääkaappien ja pesukoneiden, odotetaan pienentävän kuluttajien energialaskua vuoteen 2020 mennessä yhteensä 100 miljardia euroa vuodessa eli kotitaloutta kohden noin 465 euroa vuodessa.

Uudet rakennukset kuluttavat nykyään vain puolet energiamäärästä, jonka 1980-luvun uudet rakennukset kuluttivat.

Pitkäaikaiset hyödyt

Tiedonannossa selvitetään myös myönteisiä vaikutuksia, joita energiatehokkuudella on eurooppalaisten elämään seuraavien 16 vuoden aikana:

Jokaisen energiansäästössä tapahtuvan yhden prosentin lisäyksen odotetaan vähentävän EU:n kaasuntuontia 2,6 prosenttia, mikä vähentää riippuvuuttamme ulkopuolisista toimittajista.

Energiatehokkaammat rakennukset tarjoavat niissä asuville ja työskenteleville myös muita etuja energialaskun pienenemisen lisäksi. Esimerkiksi paremmat ikkunat voivat parantaa ilman laatua ja suojata ulkopuolelta tulevalta melulta.

Energiatehokkuuspolitiikka luo uusia mahdollisuuksia eurooppalaisille yrityksille esimerkiksi rakennusalalla ja laitteiden valmistuksessa. Samalla syntyy uusia työpaikkoja paikallistasolla.

Mitä seuraavaksi?

Tiedonannon mukaisesti Euroopan komissio tarkastelee energiatehokkuuden suhteen tapahtunutta edistymistä vuonna 2017. Se aikoo selvittää, olisiko energiatehokkuutta koskevan tavoitteen saavuttamisessa tapahtuneen edistymisen ilmaisemisessa ja seurannassa käytettävä vielä muita indikaattoreita. Niissä voisi olla kyse indikaattoreista, joissa otetaan paremmin huomioon taustalla vaikuttavat BKT:n kehitystä ja väestönkasvua koskevat muutokset ja ennusteet. Tällainen indikaattori olisi esimerkiksi energiaintensiteetti.

Taustaa

Energiatehokkuusdirektiivillä (2012/27/EU) otetaan käyttöön sitovia toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että tavoite 20 prosentin energiatehokkuuden lisäyksestä vuoteen 2020 mennessä voidaan saavuttaa. Tavoite on osa EU:n laajempia, vuodelle 2020 asetettuja energia- ja ilmastotavoitteita, joihin sisältyvät kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 20 prosentilla sekä uusiutuvien energialähteiden 20 prosentin osuus EU:n energiayhdistelmässä.

Toistaiseksi Italia, Kypros, Malta, Ruotsi ja Tanska ovat ilmoittaneet saattaneensa energiatehokkuusdirektiivin täysimääräisesti osaksi kansallista lainsäädäntöään. Määräaika oli 5. kesäkuuta.

Lisätietoja

MEMO/14/494

The Energy Efficiency Communication on the website of the Commission's Directorate-General for Energy

Yhteystiedot:

Sabine Berger (+32 2 299 27 92)

Nicole Bockstaller (+32 2 295 25 89)

Yleisölle: Europe Direct: puhelin 00 800 6 7 8 9 10 11 tai e­mail


Side Bar