Navigation path

Left navigation

Additional tools

Euroopan komissio

Lehdistötiedote

Bryssel, 8.7.2014

Merivalvonta: yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa turvallisempien merten ja valtamerten puolesta

Euroopan komissio otti tänään uuden askeleen kohti Euroopan merten toimivampaa ja kustannustehokkaampaa valvontaa. Kokoamalla yhteen siviili- ja sotilasviranomaisten valvontatietoja voidaan välttää kaksinkertaista työtä ja säästää vuodessa jopa 400 miljoonaa euroa. Tietoja saadaan esimerkiksi rannikkovartiostolta, merivoimilta, liikennevalvonnasta, ympäristövalvonnasta, saastumisen seurannasta, kalastusvalvonnasta ja rajavalvonnasta. Parantuneen yhteistyön ja tiedonjaon ansiosta pystytään selviämään tehokkaammin reaaliaikaisista tapahtumista merellä, kuten onnettomuuksista, pilaantumistapahtumista, rikollisuudesta tai turvallisuusuhista. Merialan yhteisen tietojenvaihtoympäristön (CISE) tavoitteena on saada kaikki asianomaiset toimijat yhteen ja jakaa tietoa. CISE on yksi hiljattain hyväksytyn Euroopan meriturvallisuusstrategian peruskivistä.

Meri- ja kalastusasioista vastaavan komissaari Maria Damanakin mukaan merenkulkualalla voidaan päästä kestävään taloudelliseen kasvuun ainoastaan, jos meremme ja valtameremme tarjoavat turvallisen ja vakaan toimintaympäristön. ”CISEn tavoitteena on varmistaa, että kaikilla merivalvonnassa mukana olevilla toimijoilla on täydellinen kuva siitä, mitä merillä tapahtuu. Tällaisen tiedon jakaminen on avainasemassa, jotta voidaan välttää kaksinkertainen työ tiedonkeruussa ja valvonta-alusten, lentokoneiden, helikoptereiden tai satelliittien käytössä samoilla merialueilla. Nykyisin noin 40 prosenttia tiedoista kerätään useaan otteeseen, eikä 40–80:tä prosenttia tiedosta jaeta muiden niistä kiinnostuneiden käyttäjien kanssa. Meillä ei ole varaa tällaiseen voimavarojen ja rahan tuhlaukseen”.

Tänään esitetyssä komission tiedonannossa kerrotaan, miten EU:ssa ja kansallisella tasolla on edistytty sen jälkeen kun CISE-etenemissuunnitelma laadittiin vuonna 2010. Samoin esitellään alan kaikkien toimijoiden vahvaa sitoumusta. Tiedonannossa myös ehdotetaan ohjeistusta ja painopisteitä uusille toimille, joita toteutetaan kansallisella tai EU:n tasolla. Päätavoitteena tulisi olla tiedonvaihdon parantaminen entisestään – erityisesti siviili- ja sotilasviranomaisten välillä – jotta nykyiset merivalvontajärjestelmät saadaan liitettyä paremmin toisiinsa ja niistä saadaan yhteentoimivia. Tämä tehostaa merivalvontatoimia ja parantaa niiden laatua, reagointivalmiutta ja koordinointia EU:n vesillä ja muilla maantieteellisillä alueilla, jotka ovat EU:lle erityisen tärkeitä. Siniselle kasvulle saadaan luotua turvallisempi investointi-ilmapiiri ja EU:n kansalaisille tuodaan vaurautta ja turvallisuutta.

Komissio aikoo lähitulevaisuudessa käynnistää EU:n tutkimuksen seitsemännessä puiteohjelmassa hankkeen, jossa testataan merialan yhteistä tietojenvaihtoympäristöä laajamittaisesti. Komissio myös laatii yhdessä jäsenvaltioiden kanssa käsikirjan suosituksista yhteisen tietojenvaihtoympäristön soveltamisen parhaiksi toimintatavoiksi perustuen kokemuksiin, joita on saatu nykyisistä järjestelmistä ja pilottihankkeista, kuten MARSUNO, Bluemassmed ja Cooperation. Komissio tukee jatkossakin toimenpiteitä, joilla kehitetään järjestelmien välisen yhteentoimivuuden mahdollistavia standardeja.

Tausta

EU-maat harjoittavat nykyisin ja jatkossakin merivalvontaa. Valvontaviranomaisilla eri puolilla Eurooppaa ei kuitenkaan ole riittäviä mahdollisuuksia saada toisensa tietoja käyttöönsä. Huipputeknologian avulla CISE yhdistää olemassa olevat valvontajärjestelmät ja -verkostot ja tekee järjestelmistä yhteentoimivia.

Tiedonvaihdon parantaminen merivalvontaviranomaisten kesken on yksi EU:n yhdennetyn meripolitiikan keskeisistä strategisista tavoitteista ja hiljattain hyväksytyn meriturvallisuusstrategian peruskivistä. Merten ja valtamerten turvallisuuden lujittaminen on myös olennainen osa sinisen kasvun toimintasuunnitelmaa meritalouden kasvun ja työllisyyden luomiseksi.

Merialan kysymykset itse EU:ssa ja koko maailmassa ovat erittäin tärkeitä EU:lle, ja EU:n on pystyttävä varjelemaan etujaan riittävällä ja tehokkaalla tavalla.

EU:n 28 jäsenvaltiosta 23 on rannikkovaltioita ja 26 lippuvaltioita.

EU-maat vastaavat yli 90 000 kilometrin mittaisen ja kahta valtamerta ja neljää merta reunustavan rannikon valvonnasta sekä merentakaisista alueista ja muilla valtamerillä harjoitettavista kansallista turvallisuusjärjestelmistä. Yhdessä niillä on yli 1 200 kaupallista satamaa, yli 8 100 lippunsa alla purjehtivaa alusta (yli 500 GT), 4 300 rekisteröityä meriliikenneyhtiötä, 764 suurta satamaa ja yli 3 800 satamatilaa. Jäsenvaltioiden nimeämiä rekisteröityjä turva-alan toimijoita on kaikkiaan 80.

EU:n ulkomaankaupasta 90 prosenttia ja sisäisestä kaupasta 40 prosenttia kuljetetaan meritse.

Eurooppalaiset laivanvarustajat hallinnoivat 30:tä prosenttia maailman aluksista ja 35:tä prosenttia maailman laivatonnistosta – muun muassa 55:tä prosenttia konttialuksista ja 35:tä prosenttia tankkereista, mikä vastaa 42:ta prosenttia maailman kauppamerenkulun arvosta.

EU:n satamien kautta kulkee vuosittain yli 400 miljoonaa matkustajaa.

Yli 20 prosenttia maailman tonnistosta on rekisteröitynä EU-maiden lipun alle, ja yli 40 prosenttia maailman laivastosta on EU:hun sijoittautuneiden yritysten hallinnassa.

EU:ssa ja EU-maissa toimii merivalvonnan alalla noin 300 viranomaista.

Lisätietoja:

MEMO/14/467

Tiedonanto ja lisätietoja: http://ec.europa.eu/maritimeaffairs/policy/integrated_maritime_surveillance/index_en.htm

Yhteyshenkilöt:

Helene Banner (+32 2 295 24 07)

Lone Mikkelsen (+32 2 296 05 67)

Lisätietoa yleisölle: Europe Direct -palvelu, puh. 00 800 6 7 8 9 10 11 tai sähköposti


Side Bar