Navigation path

Left navigation

Additional tools

Euroopan komissio

Lehdistötiedote

Bryssel 26. kesäkuuta 2014

EU:hun ilman huoltajaa saapuvia alaikäisiä koskevia sääntöjä selvennetään

Viime vuonna EU:n alueella jätti turvapaikkahakemuksen 12 690 ilman huoltajaa saapunutta alaikäistä. Osa heistä ei tunne ketään EU:ssa asuvaa. Sen vuoksi heidän asemansa on turvapaikkamenettelyn alkuvaiheissa erittäin suojaton ja haasteellinen.

Komissio ehdottaakin sääntöjen selventämistä siltä osin, mikä jäsenvaltio vastaa ilman huoltajaa saapuneiden alaikäisten tekemien hakemusten käsittelystä. Samalla otettaisiin huomioon myös unionin tuomioistuimen äskettäin antama asiaan liittyvä tuomio. Ehdotuksella pyritään erityisesti parantamaan sellaisten kansainvälistä suojelua hakevien alaikäisten asemaa, joilla ei ole EU:ssa perhettä, sisaruksia eikä sukulaisia.

Periaatteena on, että tällaisessa tilanteessa olevan kansainvälistä suojelua hakevan alaikäisen asia käsitellään siinä jäsenvaltiossa, jossa hän on jättänyt hakemuksen ja jonka alueella hän oleskelee. Hakija pysyy kyseisessä maassa koko hakemuksen käsittelyn ajan, ellei tämä ole hänen etunsa vastaista.

”Lapsen oikeuksien on oltava aina etusijalla. Ilman huoltajaa saapuvia alaikäisiä varten tarvitaan EU:ssa selkeämmät ja ennakoitavammat turvapaikkasäännöt”, totesi sisäasioista vastaava komissaari Cecilia Malmström. ”Ehdotuksella varmistetaan, että alaikäisten etu on Dublin-menettelyssä aina ensisijainen ja että näitä lapsia ei siirretä tarpeettomasti EU-maasta toiseen. Heidän kohdallaan menettely kansainvälistä suojelua saavan henkilön aseman määrittämiseksi käynnistetään nopeammin. Tämä parantaa yhteisen turvapaikkajärjestelmämme tehokkuutta tämän kaikkein suojattomimmassa asemassa olevan ryhmän kohdalla”, Malmström sanoi.

Tänään esitetyllä ehdotuksella muutetaan ns. Dublin-asetusta, ja sen myötä saadaan oikeusvarmuus siitä, mikä maa kulloinkin käsittelee sellaisten ilman huoltajaa olevien alaikäisten kansainvälistä suojelua koskevat hakemukset, joilla ei ole perhettä, sisaruksia eikä sukulaisia EU:n alueella. Se kattaa kaksi alaikäisten ryhmää:

Jos alaikäinen on jättänyt useita kansainvälistä suojelua koskevia hakemuksia, ja yhden niistä maassa, jossa hän parhaillaan oleskelee, tämä maa on vastuussa hakemuksen käsittelystä (edellyttäen, että tämä on alaikäisen edun mukaista).

Jos kansainvälistä suojelua hakeva alaikäinen oleskelee jonkin jäsenvaltion alueella ilman että hän on jättänyt hakemusta siellä, kyseisen maan on tarjottava hänelle mahdollisuus jättää hakemus siellä.

Jos alaikäinen päättää tehdä hakemuksen kyseisessä jäsenvaltiossa, hän jää tähän jäsenvaltioon, joka on vastuussa hakemuksen käsittelystä, edellyttäen että tämä on alaikäisen edun mukaista.

Jos alaikäinen päättää, että hän ei tee hakemusta jäsenvaltiossa, jossa hän oleskelee, vastuussa oleva jäsenvaltio on se, jossa hän on tehnyt viimeisimmän hakemuksensa, edellyttäen että tämä on alaikäisen edun mukaista.

Jotta voitaisiin yhdessä määrittää vastuussa oleva jäsenvaltio ja välttää eturistiriidat, asianomaisten jäsenvaltioiden on tehtävä yhteistyötä alaikäisen etujen arvioimisessa.

Lisäksi jäsenvaltioiden yhteistyön helpottamiseksi ja väärinkäytön estämiseksi jäsenvaltioiden on ehdotuksen mukaan tiedotettava toisilleen asiassa ottamastaan vastuusta.

Komission ehdotuksesta keskustellaan seuraavaksi Euroopan parlamentissa ja neuvostossa. Komissio toivoo, että ehdotuksesta päästäisiin yhteisymmärrykseen Italian puheenjohtajakauden aikana.

Tausta

Dublin-asetuksessa vahvistetaan kriteerit ja mekanismit sen määrittämiseksi, mikä maa on vastuussa jossakin jäsenvaltiossa jätetyn kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä. Vastuun määrittelyssä huomionarvoisia seikkoja (tärkeysjärjestyksessä) ovat perhesyyt, hiljattain saatu viisumi tai oleskelulupa jäsenvaltiossa ja se, onko hakija saapunut EU:hun laittomasti vai laillisesti.

Kun uudesta Dublin-asetuksesta (nk. Dublin III -asetus) sovittiin kesäkuussa 2013, komissio ilmoitti aikovansa ratkaista epäselvyydet, jotka liittyvät säännökseen ilman huoltajaa olevista alaikäisistä, joilla ei ole jäsenvaltioiden alueella oleskelevia perheenjäseniä tai sukulaisia. Lisäksi komissio halusi ottaa huomioon unionin tuomioistuimen antaman asiaan liittyvän tuomion (asia C-648/11, MA ym. v. Secretary of State for the Home Department, tuomio 6.6.2013).

Dublin III -asetukseen sisältyy myös takeita, jotka koskevat kaikkia Dublin-menettelyn piiriin kuuluvia alaikäisiä (6 artikla). Niiden mukaisesti huolehditaan siitä, että ilman huoltajaa olevalla alaikäisellä on edustaja, että tällaisen alaikäisen perheenjäseniä pyritään löytämään mahdollisimman pian ja että alaikäisen etua arvioitaessa otetaan huomioon perheen yhtenäisyys, lapsen hyvinvointi ja sosiaalinen kehitys sekä turvallisuusnäkökohdat ja hänen omat näkemyksensä.

Dublin III -asetusta on sovellettu 1. tammikuuta 2014 alkaen kaikissa jäsenvaltioissa, myös Yhdistyneessä kuningaskunnassa, Irlannissa ja Tanskassa (Euroopan yhteisön ja Tanskan vuonna 2006 tekemän kansainvälisen sopimuksen nojalla) sekä neljässä Schengen-alueeseen kuuluvassa EU:n ulkopuolisessa maassa (Islanti, Norja, Sveitsi ja Liechtenstein).

Linkkejä

Cecilia Malmströmin verkkosivut

Komissaari Malmström Twitterissä

Sisäasioiden pääosaston verkkosivut

Sisäasioiden pääosasto Twitterissä

Komission ehdotus Dublin-asetuksen 8 artiklan 4 kohdan muuttamiseksi

Yhteyshenkilöt:

Michele Cercone (+32-2) 298 09 63

Tove Ernst (+32-2) 298 67 64

Lisätietoa yleisölle: Europe Direct -palvelu, puh. 00 800 6 7 8 9 10 11 tai sähköposti


Side Bar