Euroopan komissio

Lehdistötiedote

Bryssel 2. kesäkuuta 2014

Kasvun tukeminen: vuoden 2014 maakohtaiset suositukset

Bryssel 2. kesäkuuta 2014 – Euroopan komissio on tänään hyväksynyt yksittäisille jäsenvaltioille osoitettuja talouspoliittisia suosituksia, joiden tarkoituksena on vahvistaa vuosi sitten alkanutta elpymistä. Suositukset perustuvat kunkin maan tilanteen yksityiskohtaiseen analyysiin ja sisältävät ohjeita, joiden mukaan niiden olisi vauhditettava kasvua, lisättävä työllisyyttä ja luotava työpaikkoja vuosina 2014 ja 2015.

Tänä vuonna suositusten painopiste on siirtynyt kriisin aiheuttamien kiireellisten ongelmien ratkaisemisesta kestävän kasvun ja työllisyyden edellytysten vahvistamiseen kriisin jälkeisessä taloudessa. Tänään hyväksyttyihin suosituksiin huipentuu neljäs talouden eurooppalainen ohjausjakso. Komissio on antanut sen puitteissa suositusten ohella myös useita jäsenvaltioiden julkista taloutta koskevia päätöksiä vakaus- ja kasvusopimuksen perusteella. Yhdessä niistä muodostuu kunnianhimoinen EU:n talouden uudistussuunnitelma.

"Maakohtaisten suositusten tarkoituksena on antaa jäsenvaltioille ohjenuora, jonka avulla ne pääsevät ulos kriisistä, takaisin kasvuun", komission puheenjohtaja José Manuel Barroso totesi. "Eri puolilla Eurooppaa toteutetut toimet ja uhraukset ovat nyt alkaneet kantaa hedelmää. Kasvu on elpymässä, ja vaikka se onkin vielä liian haurasta, työllisyys alkaa parantua tästä vuodesta eteenpäin. EU:n keskeinen haaste on nyt poliittinen: Pystymmekö pitämään yllä uudistusmyönteisyyttä, kun kriisin tuomat paineet väistyvät? Jos poliitikot osoittavat johtajuutta ja keräävät uudistusten toteuttamiseen tarvittavan poliittisen tahdon – epäsuosiosta huolimatta – , elpyminen vahvistuu ja voimme parantaa kaikkien elinoloja", Barroso jatkoi.

Komission analyysin perusteella EU:n talous on nyt aiempaa vankemmalla pohjalla viime vuosina kaikilla tasoilla toteutettujen jatkuvien politiikkatoimien ansiosta. Kasvu on kuitenkin vuosina 2014 ja 2015 edelleen epätasaista ja haurasta, joten uudistusmyönteisyyttä on pidettävä yllä. Pidemmällä aikavälillä EU:n kasvupotentiaali on edelleen suhteellisen alhaisella tasolla: suuret työttömyysluvut ja vaikea sosiaalinen tilanne paranevat hitaasti ja suuren investointivajeen korjaaminen vie niin ikään aikaa.

Vuoden 2014 maakohtaiset suositukset

Tänä vuonna suosituksia on annettu 26 maalle (kaikille paitsi Kreikalle ja Kyprokselle, jotka noudattavat talouden sopeuttamisohjelmaa). Suosituksissa on otettu huomioon vuoden 2013 suositusten perusteella tapahtunut edistyminen, joka on tuottanut positiivisia tuloksia:

1. Kasvu on palannut, myös useimpiin kriisin eniten koettelemiin maihin. Talouskasvun odotetaan supistuvan tänä vuonna vain Kyproksessa ja Kroatiassa, mutta vuonna 2015 kaikkien EU:n talouksien odotetaan palaavan kasvuun.

2. Julkisen talouden tilanne paranee edelleen. Vuonna 2014 EU:n jäsenvaltioiden julkisten talouksien yhteenlasketun alijäämän odotetaan jäävän alle 3 prosentin viitearvon suhteessa BKT:hen ensi kertaa kriisin alkamisen jälkeen. Komissio suosittaa, että Alankomaiden, Belgian, Itävallan, Slovakian, Tanskan ja Tšekin alijäämämenettelyt lopetetaan, jolloin tämän menettelyn piiriin jää enää 11 jäsenvaltiota (vuonna 2011 niitä oli 24).

3. Haavoittuvimmissa maissa toteutetut uudistukset tuottavat tuloksia. Irlanti irtautui rahoitustukiohjelmastaan joulukuussa 2013, Espanja tammikuussa 2014 ja Portugali toukokuussa 2014. Kreikan odotetaan palaavan kasvuun vuonna 2014, ja myös Kyproksen tilanne on vakautunut. Määrätietoisten talousuudistusten ansiosta Latvia liittyi euroon tammikuussa 2014.

4. EU:n talous on tasapainottumassa, sillä vaihtotaseet paranevat useissa maissa. Maaliskuussa 2014 komissio katsoi ensi kertaa makrotalouden epätasapainotiloja koskevan menettelyn käyttöönoton jälkeen, että kahdessa maassa (Tanska ja Malta) ei ole enää epätasapainotiloja ja että Espanjassa ei ole enää liiallista epätasapainoa.

5. Työllisyyden odotetaan lisääntyvän hieman tästä vuodesta alkaen ja työttömyyden odotetaan vähenevän 10,4 prosenttiin viimeistään vuonna 2015, sillä työmarkkinoiden kehitys on yleensä jäljessä BKT:n kehityksestä puoli vuotta tai enemmänkin. Mittavia uudistuksia työmarkkinoiden häiriönsietokyvyn parantamiseksi on toteutettu useissa jäsenvaltioissa, mm. Espanjassa, Portugalissa, Italiassa ja Ranskassa.

Koska elpyminen on kuitenkin vielä epätasaista ja haurasta, talouksien rakenneuudistuksia on jatkettava. Erityisesti on puututtava seuraaviin haasteisiin:

1. Suuret työttömyysluvut, tuloerot ja köyhyys: Kriisillä on ollut vakava ja pysyvä vaikutus EU:n työttömyyteen, joka nousi vuonna 2013 dramaattisiin 10,8 prosenttiin – jäsenvaltiokohtaisen vaihtelun ääripäät olivat Itävalta 4,9 prosenttia ja Kreikka 27,3 prosenttia. Tilanne edellyttää työllisyyspolitiikkojen uudistusten jatkamista sekä koulutus- ja sosiaaliturvajärjestelmien kattavuuden ja tulosten parantamista. Suosituksissa kiinnitetään huomiota erityisesti nuorisotyöttömyyden vähentämiseen muun muassa nuorisotakuun avulla.

2. Verotuksen muuttaminen työllisyyttä paremmin edistäväksi: Monissa maissa on turvauduttu kriisin aikana mieluummin veronkorotuksiin kuin menoleikkauksiin, minkä seurauksena kokonaisverotaakka on kasvanut. Koska liikkumavaraa on julkisen talouden alalla vähän, monissa suosituksissa korostetaan verotuksen painopisteen siirtämistä pois työn verotuksesta juokseviin omaisuusveroihin ja kulutus- ja ympäristöveroihin sekä verosäännösten noudattamisen parantamista ja veronkierron torjuntaa.

3. Yksityisten investointien edistäminen: Erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten on edelleen vaikea saada pankkirahoitusta Italiassa, Kreikassa, Espanjassa, Liettuassa, Sloveniassa, Kroatiassa ja Kyproksessa. Suosituksissa korostetaan tarvetta jatkaa pankkisektorin vakauttamista ja vaihtoehtoisten rahoituslähteiden, esimerkiksi lainatakausjärjestelmien ja yritysten joukkovelkakirjojen, edistämistä.

4. Talouksien kilpailukyvyn parantaminen: Keskeisillä toimialoilla toteutettujen rakenneuudistusten suhteen on tapahtunut vain vähän edistymistä vuoteen 2013 verrattuna. Useissa tämän vuoden suosituksissa vaaditaan lisäuudistuksia palvelusektorilla sekä energia- ja liikenneinfrastruktuurien, T&K-järjestelmien ja kilpailulainsäädännön alalla.

5. Velan vähentäminen: Ajan myötä kasautuneiden alijäämien vuoksi julkisen velan odotetaan kasvavan huippuunsa tänä vuonna, minkä jälkeen se on saatettava lasku-uralle erityisesti Belgiassa, Irlannissa, Kreikassa, Espanjassa, Italiassa, Kyproksessa ja Portugalissa, joissa se on yli 100 prosenttia suhteessa BKT:hen. Julkisen talouden haasteena on selviytyä ikäsidonnaisista menoista, erityisesti eläkkeistä ja terveydenhuoltomenoista, ja säilyttää samalla kasvua edistävät menot koulutuksen, tutkimuksen ja innovoinnin alalla.

Julkista taloutta koskevat päätökset

Euroopan komissio on tänään suosittanut, että EU:n ministerineuvosto kumoaisi Alankomaiden, Belgian, Itävallan, Slovakian, Tanskan ja Tšekin alijäämämenettelyt.

Komissio on myös julkaissut kertomuksen, jossa analysoidaan syitä, joiden vuoksi Suomi suunnitelmiensa ja ennusteiden mukaan ylittää perustamissopimuksessa julkiselle velalle määrätyn viitearvon (60 % suhteessa BKT:hen). Komissio on päätynyt siihen, että alijäämämenettelyä ei ole syytä aloittaa, koska suunniteltu ylitys johtuu Suomen osallistumisesta euroalueen rahoitusvakauden turvaamiseksi perustettuihin mekanismeihin.

Lisäksi komissio on todennut, että kaksi muuta maata – Puola ja Kroatia – ovat toteuttaneet tuloksellisia toimia niiden suositusten perusteella, joita neuvosto on antanut niille alijäämämenettelyssä.

Mitä tapahtuu seuraavaksi?

EU:n johtajat ja ministerit keskustelevat komission suosituksista kesäkuussa. Valtiovarainministereistä muodostuva EU:n neuvosto vahvistaa suositukset virallisesti 8. heinäkuuta. Sen jälkeen jäsenvaltioiden on pantava suositukset täytäntöön ottamalla ne huomioon vuoden 2015 kansallisten talousarvioiden ja muiden politiikkatoimien suunnittelussa. EU:n valtiovarainministerit keskustelevat vakaus- ja kasvusopimuksen perusteella annetuista suosituksista 20. kesäkuuta pidettävässä kokouksessa.

Lisätietoja:

Vuoden 2014 maakohtaiset suositukset: http://ec.europa.eu/europe2020/making-it-happen/country-specific-recommendations/index_en.htm

Vakaus- ja kasvusopimuksen perusteella tehdyt päätökset: http://ec.europa.eu/economy_finance/economic_governance/sgp/corrective_arm/index_en.htm