Navigation path

Left navigation

Additional tools

Euroopan komissio

Lehdistötiedote

Bryssel 28. toukokuuta 2014

Euroopan komissio vastaa kansalaisaloitteeseen ”Yksi meistä”

Euroopan komissio on tänään vastannut eurooppalaisen kansalaisaloitteeseen ”Yksi meistä”. Tavattuaan aloitteen järjestäjät ja tutkittuaan heidän pyyntöään komissio on päättänyt, että se ei esitä lainsäädäntöehdotusta, koska jäsenvaltiot ja Euroopan parlamentti ovat aivan hiljattain neuvotelleet ja päättäneet tätä koskevasta EU-politiikasta. ”Yksi meistä” -aloitteessa pyydettiin EU:ta lopettamaan sellaisten toimien rahoitus, joissa edellytetään ihmisalkioiden tuhoamista, etenkin tutkimuksen, kehitysavun ja kansanterveyden alalla. Aloitteen järjestäjät olivat keränneet allekirjoituksia yli vaaditun määrän (eli miljoonan) vähintään seitsemästä EU-jäsenvaltiosta ehdotuksensa rekisteröinnin jälkeen. Järjestäjät tapasivat komission edustajat 9. huhtikuuta (STATEMENT/14/115), minkä jälkeen Euroopan parlamentissa pidettiin julkinen kuuleminen 10. huhtikuuta. Komissio on päätellyt, että nykyiset rahoituspuitteet, joista EU:n jäsenvaltiot ja Euroopan parlamentti hiljattain neuvottelivat ja sopivat, ovat asianmukaiset.

Tutkimus-, innovointi- ja tiedeasioista vastaava komissaari Máire Geoghegan-Quinn totesi, että komissio on tutkinut tätä kansalaisaloitetta ja siinä esitettyä pyyntöä huolellisesti. ”Jäsenvaltiot ja Euroopan parlamentti sopivat kuitenkin jatkavansa alan rahoitusta hyvästä syystä. Ihmisalkion kantasolut ovat ainutlaatuisia ja tarjoavat mahdollisuuden elintärkeisiin hoitoihin, joita koskevia kliinisiä tutkimuksia on jo käynnissä. Komissio soveltaa edelleen nykyisiä tiukkoja eettisiä sääntöjä ja rajoituksia EU-rahoitteiseen tutkimukseen, mukaan luettuna se, että EU ei rahoita alkioiden tuhoamista”, hän jatkoi.

Kehitysyhteistyöstä vastaava EU-komissaari Andris Piebalgs totesi lisäksi, että eurooppalaiset kansalaisaloitteet antavat ihmisille mahdollisuuden osallistua suoraan EU-politiikan kehittämiseen ja että ne saavat täyden huomion komissiossa. ”Raskauteen ja synnytykseen liittyvät ongelmat ovat vielä tänäkin päivänä liian monien naisten kuolinsyy. Sen vuoksi kansainvälinen yhteisö sisällytti vuosituhannen kehitystavoitteisiin erityistavoitteen äitiyskuolleisuuden vähentämiseksi ja lisääntymisterveydenhuollon yleisen saatavuuden parantamiseksi. EU, sen jäsenvaltiot ja muut kansainväliset lahjoittajat työskentelevät tiiviisti tämän saavuttamiseksi ja ovat asettaneet tämän ja yleisestikin terveydenhuollon etusijalle. Alan EU:n kehitysyhteistyöohjelmilla pyritään laajentamaan tehokkaiden perhesuunnittelupalvelujen saantia ja estämään näin aborttien tarvetta”, jatkoi komissaari Piebalgs.

Ihmisalkion kantasoluja koskeva tutkimus

Euroopan komissio soveltaa yksityiskohtaista ”kolmoislukkojärjestelmää” kaikkeen tutkimukseen, johon liittyy ihmisalkioiden kantasoluja. Komissio katsoo, että järjestelmä on täysin EU:n perussopimusten ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan mukainen. Järjestelmästä – jota sovellettiin jo edeltävässä EU:n tutkimusohjelmassa – sovittiin EU:n jäsenvaltioissa ja Euroopan parlamentissa, kun Horisontti 2020 -lainsääntö hyväksyttiin vuonna 2013. Säännöt ovat seuraavat:

  • Kansallista lainsäädäntöä noudatetaan – EU-hankkeissa on noudatettava sen maan lainsäädäntöä, jossa tutkimus tehdään.

  • Kaikki hankkeet on validoitava tieteellisesti vertaisarvioinnissa, ja niille on tehtävä tiukka eettinen tarkastus.

  • EU-rahoitusta ei saa käyttää uusien kantasolulinjojen tuottamiseen taikka tutkimukseen jossa tuhotaan alkioita, mukaan luettuna ihmisalkion kantasolujen hankinta.

Euroopan komissio ei nimenomaisesti pyri rahoittamaan tutkimusta, johon liittyy ihmisalkion kantasoluja. Komissio rahoittaa ennemminkin tutkimusta, joilla etsitään hoitoa tauteihin tai ratkaisua terveydenhuollon haasteisiin, esimerkiksi hoitoja Parkinsonin tai Huntingtonin tautiin tai diabetekseen. Tutkimuksessa voi olla mukana ihmisalkion kantasoluja, jos ne kuuluvat osana parhaisiin hanke-ehdotuksiin. Vuosina 2007–2013 EU on rahoittanut terveystutkimuksen alalla 27:ää yhteistyöhanketta, joissa on käytetty ihmisalkioiden kantasoluja, ja EU:n rahoitusosuus on ollut 156,7 miljoonaa euroa. Samaan aikaan kaikkeen terveystutkimukseen käytettiin noin 6 miljardia euroa.

EU:n tuki terveysalalla kehitysmaissa

Äitien ja lasten terveydenhuoltoon liittyvässä kehitysyhteistyössä ohjenuorana ovat seuraavat:

  • vuosituhannen kehitystavoitteet, joilla puututaan globaaliin köyhyyteen; mukana on erityistavoite, jonka mukaan äitiyskuolemia olisi vähennettävä kolmella neljänneksellä vuoteen 2015 mennessä ja olisi saavutettava lisääntymisterveydenhuollon yleinen saatavuus.

  • kansainvälisen väestö- ja kehityskonferenssin toimintaohjelma, jonka mukaan aborttia ei pitäisi missään tapauksessa pitää perhesuunnittelumenetelmänä, aborttihoidon on tapahduttava kunkin maan lainsäädännön puitteissa ja elleivät abortit ole lainsäädännön vastaisia, ne olisi suoritettava turvallisissa olosuhteissa.

EU-rahoituksen prioriteeteista terveydenhuollon alalla päätetään yhdessä kumppanimaiden kanssa, ja toimissa pyritään keskittymään kansallisten terveydenhuoltojärjestelmien ja niiden saatavuuden parantamiseen. EU käytti kehitysyhteistyövaroja terveydenhuoltoalalla 3,2 miljardia euroa vuosina 2008–2012. Tästä 1,5 miljardia euroa käytettiin äitien, vastasyntyneiden ja lasten terveyteen, 87 miljoonaa lisääntymisterveyteen ja 17 miljoonaa perhesuunnitteluun.

Kehitysyhteistyön rahoitusväline on yksi EU:n keskeisistä rahoitusvälineistä kehitysavun alalla. Siitä annetaan kahdenvälistä tukea kehitysmaille, jotka eivät kuulu Euroopan kehitysrahaston piiriin, ja aihekohtaista tukea kaikille kumppanimaille ensisijaisilla aloilla, kuten ihmisoikeudet, demokratia ja hyvä hallintotapa sekä osallistava ja kestävä kasvu. Vaikutustenarvioinnin ja muiden sisäisten arviointien lisäksi komissio järjesti vuosina 2010–2011 julkisen kuulemisen EU:n ulkoisten toimien tulevasta rahoituksesta. Kehitysyhteistyön rahoitusvälinettä koskeva asetus hyväksyttiin maaliskuussa 2014, kun Euroopan parlamentti ja neuvosto olivat ratifioineet sen. Rahoitusvälineeseen myönnetään 19,7 miljardia euroa EU:n budjetista vuosiksi 2014–2020.

Tausta

Eurooppalainen kansalaisaloite käynnistettiin huhtikuussa 2012 välineeksi, jonka avulla kansalaiset voivat tuoda tiettyjä aiheita EU:n asialistalle. Kansalaisaloitteella vähintään miljoona ihmistä vähintään neljäsosasta EU:n jäsenvaltioita voi kehottaa Euroopan komissiota toteuttamaan toimia aloilla, joilla komissiolla on toimivaltaa.

Nyt esitetyn kansalaisaloitteen järjestäjät viittasivat aloitettaan esittäessään Euroopan unionin tuomioistuimen nk. Brüstle-tuomioon (asia C-34/10). Kyseisessä tuomiossa, jossa käsiteltiin bioteknologiadirektiiviä (98/44/EY), tuomioistuin kuitenkin huomautti, että kyseessä olevan EU:n lainsäädännön tarkoituksena ei ole säännellä ihmisalkioiden käyttöä tieteellisessä tutkimuksessa. Tuomiossa rajoituttiin käsittelemään bioteknologian keksintöjen patentoitavuutta eikä käsitelty kysymystä siitä, pitäisikö tällaista tutkimusta tehdä ja pitäisikö sitä rahoittaa.

Lisätietoja

MEMO/14/385

Linkki tiedonantoon: http://ec.europa.eu/research/eci/one-of-us_en.html

Eurooppalaisen kansalaisaloitteen verkkosivusto:

http://ec.europa.eu/citizens-initiative/public/welcome

Yksi meistä -aloitteen verkkosivusto: http://www.oneofus.eu/

Yhteyshenkilöt:

Michael Jennings (+32 2 296 33 88) Twitter: @ECSpokesScience

Alexandre Polack (+32 2 299 06 77)

Monika Wcislo (+32 2 295 56 04)

Maria Sanchez Aponte (+32 2 298 10 35)


Side Bar

My account

Manage your searches and email notifications


Help us improve our website