Navigation path

Left navigation

Additional tools

Vuoteen 2030 ulottuvat ilmasto- ja energiatavoitteet kilpailukykyiselle, varmalle ja vähähiiliselle EU:n taloudelle

European Commission - IP/14/54   22/01/2014

Other available languages: EN FR DE DA ES NL IT SV PT EL CS ET HU LT LV MT PL SK SL BG RO HR

Euroopan komissio

Lehdistötiedote

Bryssel, 22.1. 2014

Vuoteen 2030 ulottuvat ilmasto- ja energiatavoitteet kilpailukykyiselle, varmalle ja vähähiiliselle EU:n taloudelle

Komissio esittelee tänään uudet vuoteen 2030 ulottuvat EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan puitteet: kasvihuonekaasujen päästöjen vähentäminen 40 prosentilla vuoden 1990 tasosta, EU:n laajuinen sitova tavoite uusiutuvan energian osuuden saamisesta vähintään 27 prosenttiin, kunnianhimoisemmat tavoitteet energiatehokkuudelle, uusi hallinnointijärjestelmä ja uudet indikaattorit kilpailukykyisen ja varman energiajärjestelmän varmistamiseksi.

Puitteet perustuvat yksityiskohtaiseen analyysiin energian hinnoista ja kustannuksista, ja niillä varmistetaan sääntelyvarmuus investoijille sekä koordinoitu lähestymistapa jäsenvaltioiden välillä. Tällä tuetaan uuden tekniikan kehittämistä. Puitteilla vauhditetaan siirtymistä vähähiiliseen talouteen sekä kilpailukykyiseen ja varmaan energiajärjestelmään, jolla varmistetaan kohtuuhintaisen energian saanti kaikille kuluttajille, lisätään energian toimitusvarmuutta EU:ssa, vähennetään riippuvuutta energian tuonnista ja luodaan uusia mahdollisuuksia kasvulle ja työllisyydelle ottamalla huomioon mahdolliset hintavaikutukset pitkällä aikavälillä.

Vuoteen 2030 ulottuvia puitteita koskevasta tiedonannosta keskustellaan korkealla tasolla erityisesti Euroopan neuvostossa ja Euroopan parlamentissa. Tiedonantoon liittyy säädösehdotus EU:n päästökauppajärjestelmää vahvistavasta markkinavakausvarannosta, joka käynnistyisi vuonna 2021. Tiedonannon kanssa samaan aikaan julkaistaan energianhintoja ja -kustannuksia koskeva kertomus, jonka mukaan nousevia energiahintoja voidaan osittain lievittää kustannustehokkailla energia- ja ilmastotoimilla, kilpailukykyisillä energiamarkkinoilla ja paremmalla energiatehokkuudella.

Euroopan komission puheenjohtajan José Manuel Barroson mukaan ilmastotoimet ovat ratkaisevia maapallon tulevaisuuden kannalta ja aidosti eurooppalainen energiapolitiikka keskeinen kilpailukykymme kannalta. ”Tänään esitetty paketti osoittaa, että kahden kysymyksen käsittely samaan aikaan ei ole ristiriitaista vaan ratkaisut vahvistavat toisiaan. On EU:n edun mukaista luoda talous, jossa on mahdollisimman paljon työpaikkoja ja joka on vähemmän riippuvainen tuodusta energiasta. Tähän päästään parantamalla energiatehokkuutta sekä tukeutumalla suuremmassa määrin itse tuotettuun puhtaaseen energiaan. Kunnianhimoinen tavoite kasvihuonekaasujen vähentämisestä 40 prosentilla vuoteen 2030 mennessä on kustannustehokkain välitavoite siirryttäessä vähähiiliseen talouteen. Lisäksi tavoite siitä, että uusiutuvan energian osuus on vähintään 27 prosenttia, on merkittävä signaali: se antaa vakautta investoijille, edistää vihreitä työpaikkoja ja tukee energiahuoltoa”, totesi puheenjohtaja Barroso.

Energiakomissaari Günther Oettinger totesi seuraavaa: ”Vuoteen 2030 ulottuvat puitteet ovat EU:n panos kohti kilpailukykyistä vähähiilistä taloutta, investointivakautta ja energian huoltovarmuutta. Tavoitteenani on varmistaa, että energian hinnat pysyvät kohtuullisina sekä kotitalouksille että yrityksille. Vuoteen 2030 ulottuvissa puitteissa asetetaan kunnianhimoiset tavoitteet ilmastonmuutoksen torjumiselle mutta otetaan myös huomioon, että tavoitteisiin on päästävä minimikustannuksin. Energian sisämarkkinat tarjoavat perustan näiden tavoitteiden saavuttamiseksi, ja aikomuksenani on jatkaa työtä sisämarkkinoiden toteuttamiseksi, jotta voimme hyödyntää sen täyden potentiaalin. Tähän kuuluu uusiutuvaa energiaa koskevan politiikan ”eurooppalaistaminen”."

Ilmastotoimista vastaava komissaari Connie Hedegaard totesi puolestaan: ”Huolimatta monista negatiivisista odotuksista komissio tekee tänään kunnianhimoisen esityksen. Tavoite päästöjen vähentämisestä 40 prosentilla on kaikkein kustannustehokkain tavoite EU:lle, ja siinä otetaan huomioon globaali vastuumme. Lisäksi EU:n on luonnollisesti jatkossakin keskityttävä voimakkaasti uusiutuvaan energiaan. Tämän vuoksi on tärkeää, että komissio esittää tänään sitovan EU:n tason tavoitteen. Nyt on sovittava puitteiden yksityiskohdista, mutta suunta EU:n toimille on osoitettu. Jos muut alueet olisivat yhtä kunnianhimoisia ilmastonmuutoksen torjumisessa, maailma olisi huomattavasti paremmassa kunnossa."

Komissio on asettanut vuoteen 2030 ulottuvien politiikan puitteiden keskeisiksi tavoitteiksi seuraavat:

  • Sitova kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoite: Vuoteen 2030 ulottuvan EU:n energia- ja ilmastopolitiikan keskeinen osa on tavoite päästöjen vähentämisestä 40 prosentilla vuoden 1990 tasosta. Se on tarkoitus saavuttaa ainoastaan EU:n omilla toimenpiteillä. EU:n päästökauppajärjestelmään kuuluvien alojen päästökattoa alennetaan vuosittain tietyllä prosenttimäärällä, jota on tarkoitus nostaa vuoden 2020 jälkeen 1,74 prosentista 2,2 prosenttiin. EU:n päästökaupan ulkopuolelle jääviltä aloilta peräisin olevia päästöjä olisi vähennettävä 30 prosentilla vuoden 2005 tasosta, ja tähän liittyvä taakka olisi jaettava tasapuolisesti jäsenvaltioiden kesken. Komissio kehottaa neuvostoa ja Euroopan parlamenttia sopimaan vuoden 2014 loppuun mennessä siitä, että EU sitoutuu vuoden 2015 alussa vähentämään päästöjä 40 prosentilla osana uutta maailmanlaajuista ilmastosopimusta koskevia kansainvälisiä neuvotteluja, jotka on tarkoitus saada päätökseen Pariisissa vuoden 2015 lopussa.

  • EU:n laajuinen sitova uusiutuvan energian tavoite: Uusiutuvalla energialla on ratkaiseva rooli siirryttäessä kilpaillumpaan, varmempaan ja kestävämpään energiajärjestelmään. EU:n laajuisesta sitovasta tavoitteesta, jonka mukaan uusiutuvan energian osuus vuonna 2030 on vähintään 27 prosenttia, saadaan merkittäviä hyötyjä, jotka liittyvät energiakauppataseisiin, tukeutumiseen kotimaisiin energialähteisiin, työllisyyteen ja kasvuun. Tavoitteeseen pyritään markkinaperusteisella lähestymistavalla, jolla tuetaan uusien teknologioiden kehittymistä. Uusiutuvaa energiaa koskeva EU:n tason tavoite on tarpeen, jotta voidaan edistää jatkuvia investointeja tällä alalla. EU:n tavoitetta ei kuitenkaan muunneta kansallisiksi tavoitteiksi EU:n lainsäädännön kautta. Näin jäsenvaltioille jää joustavuutta muuntaa energiajärjestelmä kansallisten mieltymysten ja olosuhteiden mukaisesti. Uusiutuvaa energiaa koskevan EU:n tavoitteen saavuttaminen varmistettaisiin uudella hallinnointijärjestelmällä, joka perustuu kansallisiin energiasuunnitelmiin (ks. jäljempänä).

  • Energiatehokkuus: Parantamalla energiatehokkuutta edistetään kaikkia EU:n energiapolitiikan tavoitteita eikä siirtyminen kohti kilpaillumpaa, varmempaa ja kestävämpää energiajärjestelmää ole mahdollista ilman sitä. Energiatehokkuuden roolia vuoteen 2030 ulottuvissa puitteissa käsitellään tarkemmin energiatehokkuusdirektiivin uudelleentarkastelun yhteydessä myöhemmin tänä vuonna. Komissio pohtii uudelleentarkastelun jälkeen sitä, onko direktiiviin tehtävä muutoksia. Jäsenvaltioiden kansallisissa energiasuunnitelmissa on käsiteltävä energiatehokkuutta.

  • EU:n päästökauppajärjestelmän uudistus: Komissio ehdottaa markkinavakausvarannon perustamista seuraavan päästökauppakauden alussa vuonna 2021. Varannolla puututtaisiin viime vuosina muodostuneeseen päästöoikeuksien ylijäämään. Lisäksi sillä parannettaisiin järjestelmän kykyä sietää vakavia häiriöitä, koska huutokaupattavien päästöoikeuksien määrää mukautettaisiin automaattisesti. Tällaisen varannon perustaminen sen lisäksi, että on jo sovittu 900 miljoonan päästöoikeuden huutokauppaamisen siirtämisestä vuosille 2019–2020, on saanut kannatusta monenlaisilta sidosryhmiltä. Tänään ehdotetun lainsäädännön mukaan varanto toimisi täysin ennalta määritettyjen sääntöjen mukaisesti, joten komissiolle tai jäsenvaltioille ei jäisi harkintavaltaa sen täytäntöönpanossa.

  • Kilpaillumpi, varmempi ja kestävämpi energia: Komissio ehdottaa keskeisiä indikaattoreita, joiden avulla arvioidaan edistymistä ajan myötä ja tarjotaan asiaperusteet mahdollisia toimia varten. Nämä indikaattorit liittyvät esimerkiksi energian hintaeroihin merkittäviin kauppakumppaneihin verrattuna, energiahuollon monipuolistamiseen ja tukeutumiseen kotimaisiin energialähteisiin sekä jäsenvaltioiden väliseen yhteenliittämiskapasiteettiin. Käyttämällä näitä indikaattoreita toimilla varmistetaan, että vuonna 2030 EU:lla on kilpailukykyinen ja varma energiajärjestelmä, joka jatkossakin perustuu markkinoiden yhdentymiseen, energiahuollon monipuolistamiseen, lisääntyneeseen kilpailuun, kotimaisten energialähteiden kehittämiseen sekä tutkimuksen, kehittämisen ja innovoinnin tukemiseen.

  • Uusi hallinnointijärjestelmä: Vuoteen 2030 ulottuvissa puitteissa ehdotetaan uusia hallinnointipuitteita, jotka perustuvat kilpailtua, varmaa ja kestävää energiaa koskeviin kansallisiin suunnitelmiin. Jäsenvaltiot laativat nämä suunnitelmat komission tulevien ohjeiden perusteella käyttämällä yhteistä lähestymistapaa, jolla varmistetaan investointivarmuus ja suurempi avoimuus sekä parannetaan yhdenmukaisuutta, EU:n koordinaatiota ja valvontaa. Komission ja jäsenvaltioiden välisellä monivaiheisella prosessilla varmistetaan, että suunnitelmat ovat riittävän kunnianhimoisia sekä yhdenmukaisia ja vaatimustenmukaisia pitkällä aikavälillä.

Vuoteen 2030 ulottuvia puitteita koskevaan tiedonantoon liittyy energianhintoja ja ‑kustannuksia koskeva kertomus, jossa arvioidaan hintoihin vaikuttavia keskeisiä tekijöitä ja verrataan EU:ta hintojen osalta sen pääasiallisiin kauppakumppaneihin. Energian hinnat ovat nousseet miltei jokaisessa jäsenvaltiossa vuodesta 2008. Tämä johtuu pääasiassa veroista ja maksuista mutta myös korkeammista verkkokustannuksista. Vertailussa kansainvälisiin kumppaneihin näkyvät kasvavat hintaerot, erityisesti verrattuna kaasun hintaan USA:ssa. Tämä voisi heikentää Euroopan kilpailukykyä, erityisesti energiaintensiivisillä aloilla. Tästä huolimatta nousevia energianhintoja voidaan osittain kompensoida kustannustehokkaalla energia- ja ilmastopolitiikalla, kilpailukykyisillä energiamarkkinoilla ja paremmilla energiatehokkuustoimenpiteillä, kuten energiatehokkaampien tuotteiden käytöllä. Euroopan teollisuuden energiatehokkuustoimissa on mahdollisesti mentävä vielä pidemmälle (ottaen huomioon fyysiset rajat), kun kilpailijat tekevät samoin ja EU:n teollisuus päättää investoida ulkomaille päästäkseen lähemmäksi laajentuvia markkinoita. Tämä on otettu huomioon vuoteen 2030 ulottuvissa puitteissa.

Seuraavat vaiheet

Eurooppa-neuvoston odotetaan käsittelevän puitteita kevätkokouksessaan 20.–21. maaliskuuta.

Tausta

Puitteet perustuvat vuoteen 2020 ulottuviin tavoitteisiin, jotka sisältyvät ilmasto- ja energiapakettiin sekä vuoteen 2050 ulottuviin komission etenemissuunnitelmiin, jotka koskevat energiaa ja siirtymistä kilpailukykyiseen vähähiiliseen talouteen. Vuoteen 2030 ulottuvia puitteita koskeva tiedonanto on jatkoa vuoden 2013 maaliskuussa annetulle vihreälle kirjalle, jolla käynnistettiin laaja julkinen kuuleminen vuoteen 2030 ulottuvien ilmasto- ja energiatavoitteiden ulottuvuudesta ja rakenteesta. Nämä asiakirjat heijastavat EU:n tavoitetta kasvihuonekaasujen päästöjen vähentämisestä 80–95 prosentilla vuoteen 2050 mennessä vuoden 1990 tasosta osana teollisuusmailta tarvittavia toimia.

Lisätietoja:

Energiaa koskevat näkökohdat:

http://ec.europa.eu/energy/2030_en.htm

Ilmastoa koskevat näkökohdat:

http://ec.europa.eu/clima/policies/2030/index_en.htm

Katso myös:

MEMO/14/39 – Q&A on ETS market stability reserve

MEMO/14/40 – Q&A on the 2030 framework

MEMO/14/38 - Q&A on the energy prices study

Yhteyshenkilöt :

Pia Ahrenkilde Hansen (+32 2 295 30 70) - Alejandro Ulzurrun (+32 2 295 48 67)

Isaac Valero Ladron (+32 2 296 49 71) - Mirna.bratoz (+32 2 298 72 78)

Sabine Berger (+32 2 299 27 92) - Nicole Bockstaller (+32 2 295 25 89)

Yleisölle: Europe Direct, puhelimitse 00 800 6 7 8 9 10 11 tai sähköpostitse


Side Bar

My account

Manage your searches and email notifications


Help us improve our website