Navigation path

Left navigation

Additional tools

Euroopan komissio

Lehdistötiedote

Strasbourg, 15. huhtikuuta 2014

Euroopan komissio tarkastelee kansainvälisten perheiden ongelmia ja pyytää ehdotuksia lisätoimenpiteistä

Euroopan komission tänään julkaisemassa kertomuksessa käsitellään niitä oikeudellisia ongelmia, joihin kansainväliset pariskunnat (eli pariskunnat, joiden puolisot ovat eri maiden kansalaisia) edelleen törmäävät yrittäessään ratkaista avioliittoaan tai lastensa huoltoa koskevia ongelmia rajatylittävissä tilanteissa.

Kansalaisten lisääntynyt liikkuvuus Euroopan unionissa on johtanut siihen, että on yhä enemmän perheitä, joiden jäsenet ovat eri maiden kansalaisia tai jotka asuvat toisessa EU-maassa tai maassa, jonka kansalaisia kaikki perheenjäsenet eivät ole. Kun tällainen perhe hajoaa avioeron seurauksena, tarvitaan rajatylittävää oikeudellista yhteistyötä, jotta lapset voivat pitää yllä suhteita molempiin vanhempiin tai huoltajiin, jotka kenties asuvat toisessa maassa.

Tänään julkaistussa kertomuksessa korostetaan, että tarvitaan uusia toimenpiteitä, jotta voidaan parantaa kansainvälisten perheiden oikeusvarmuutta tällaisissa tilanteissa (on mm. selvennettävä, mikä tuomioistuin on toimivaltainen). Siksi Euroopan komissio käynnistää mahdollisten ratkaisujen kartoittamiseksi laajan julkisen kuulemisen. Lisäksi on tarkoitus tiedottaa kansalaisille, millaista apua kansainväliset perheet voivat saada avioerotilanteessa ja mitä sääntöjä tällöin voidaan soveltaa. Kaikki asiasta kiinnostuneet voivat osallistua kuulemiseen täällä. Kuuleminen jatkuu 18. heinäkuuta 2014 asti.

"Perheen hajoaminen on aina vaikea tilanne. Kun siihen lisäksi liittyy kansainvälinen ulottuvuus, mukaan tulee ylimääräisiä oikeudellisia hankaluuksia. Siksi EU:ssa on otettava käyttöön säännöt, joiden avulla avioerotilanteet voidaan selvittää mahdollisimman kivuttomasti, etenkin kun perheessä on lapsia", sanoi oikeusasioista vastaava komission varapuheenjohtaja Viviane Reding.

"Kansainvälisten perheiden tueksi EU:ssa on ollut jo vuodesta 2001 säännöt, joiden avulla mm. määritetään toimivaltainen tuomioistuin. Kolmentoista vuoden jälkeen näitä sääntöjä on kuitenkin aika kehittää edelleen. Kansalaiset, asianajajat, tuomarit, kansalliset viranomaiset ja alalla toimivat kansalaisjärjestöt voivat kaikki esittää mielipiteensä siitä, millaisia toimenpiteitä EU:ssa olisi toteutettava kansainvälisten perheiden elämän helpottamiseksi", Reding kehotti.

Euroopan parlamentin jäsen Roberta Angelilli huomautti, että vanhempien tekemiä kansainvälisiä lapsikaappauksia käsittelevän Euroopan parlamentin sovittelijan saamista kanteluista noin puolet koskee unionin oikeuden soveltamiseen liittyviä ongelmia. Sen vuoksi on tärkeää arvioida asetuksen (EY) N:o 2201/2003 soveltamista, jotta voidaan korjata siihen liittyvät puutteet ja varmistaa lainsäädännön yhdenmukainen ja tehokas soveltaminen.

"Siksi Euroopan parlamentti laatii myös selvityksen Euroopassa tehdyistä kansainvälisistä lapsikaappauksista. Selvityksessä tarkastellaan oikeudellista kehystä ja sen täytäntöönpanoa sekä unionin että jäsenvaltioiden tasolla, jotta voidaan parantaa oikeusvarmuutta kansalaisten kannalta ja varmistaa lasten parempi suojelu tällaisissa tilanteissa", Angelilli ilmoitti.

Euroopan komissio katsoo tänään julkaistussa kertomuksessa, että voimassa olevista EU:n säännöistä on ollut kansalaisille merkittävää apua avioeroa ja vanhempainvastuuta koskevien rajatylittävien riita-asioiden ratkaisemisessa. Vuoden 2003 asetus tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevissa asioissa on auttanut välttämään päällekkäiset oikeudenkäynnit eri jäsenvaltioissa. Asetuksen avulla määritetään, minkä jäsenvaltion tuomioistuimet ovat toimivaltaisia ratkaisemaan avioeroa ja vanhempainvastuuta koskevan asian (esimerkiksi lasten huoltoa ja tapaamista koskevat oikeudet) myös silloin, kun lapsi on syntynyt avioliiton ulkopuolella. Asetuksella on myös otettu käyttöön vanhempainvastuuta koskevia asioita käsittelevien jäsenvaltioiden viranomaisten välinen yhteistyöjärjestely. Lisäksi asetus on helpottanut sekä tapaamisoikeuksien että sellaisten palauttamismääräysten täytäntöönpanoa, joiden avulla voidaan varmistaa lapsen palauttaminen mahdollisimman nopeasti alkuperäiseen kotimaahan vanhemman tekemän kansainvälisen lapsikaappauksen jälkeen.

Toisaalta kertomuksessa tuodaan esiin myös voimassa olevaan oikeuskehykseen liittyviä merkittäviä puutteita:

Ei ole olemassa yhdenmukaista ja kattavaa kaikkiin tapauksiin sovellettavaa toimivaltasääntöä, jonka avulla määritettäisiin, minkä EU-maan tuomioistuin on toimivaltainen avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevissa asioissa. Tämä aiheuttaa oikeudellista epävarmuutta ja saattaa unionin kansalaiset epätasa-arvoiseen asemaan oikeussuojan saatavuudessa.

Tuomioiden vapaa liikkuvuus ei koske vielä aivan kaikkia avioliittoon ja vanhempainvastuuseen liittyviä asioita, vaan tietyntyyppiset tuomiot edellyttävät yhä pitkällisiä ja kalliita menettelyjä, ennen kuin ne voidaan tunnustaa toisessa EU-maassa.

Toisessa EU-maassa annettujen tuomioiden täytäntöönpanoon liittyy usein hankaluuksia, koska jäsenvaltioiden menettelysäännöt poikkeavat toisistaan esimerkiksi lapsen kuulemisen osalta.

Yhteistyötä jäsenvaltioiden keskusviranomaisten välillä olisi parannettava etenkin lapsikaappaustapauksiin liittyvien tietojen keräämisen ja vaihdon yhteydessä.

Mahdollisten ratkaisukeinojen selvittämiseksi aloitetaan nykyisten sääntöjen soveltamista koskeva julkinen kuuleminen, joka jatkuu seuraavat kolme kuukautta (15. huhtikuuta – 18. heinäkuuta). Samaan aikaan toteutetaan Euroopan laajuinen tiedotuskampanja, jonka yhteydessä kansainvälisille perheille annetaan kohdennetusti tietoa kansainvälisistä vanhempien tekemistä lapsikaappauksista sekä lasten huoltoa ja tapaamista koskevista oikeuksista, jotta voidaan parantaa näiden oikeuksien ja velvollisuuksien tuntemusta.

Tausta

Bryssel IIa -asetus (asetus N:o 2201/2003) on avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevan oikeudellisen yhteistyön kulmakivi unionissa. Perheoikeudellisten riita-asioiden määrä EU:ssa on lisääntynyt, kun kansalaiset liikkuvat entistä useammin maasta toiseen ja perustavat kansainvälisiä perheitä. Tätä taustaa vasten asetuksessa säädetään yhtenäiset säännöt toimivaltakiistojen ratkaisemiseksi jäsenvaltioiden välillä ja helpotetaan tuomioiden, virallisten asiakirjojen ja sopimusten vapaata liikkuvuutta EU:ssa vahvistamalla säännöt niiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta toisessa jäsenvaltiossa. Vanhempien tekemien rajatylittävien lapsikaappausten varalta asetuksessa otetaan käyttöön menettely lapsen palauttamiseksi vakituiseen asuinmaahan. Asetusta on sovellettu 1. maaliskuuta 2005 alkaen kaikissa jäsenvaltioissa Tanskaa lukuun ottamatta.

Komissio ehdotti vuonna 2006, että asetuksessa vahvistettuja toimivaltasääntöjä muutettaisiin ja että siihen lisättäisiin avioliittoasioissa sovellettavaa lakia koskevat säännöt. Neuvosto ei kuitenkaan päässyt yksimielisyyteen sovellettavaa lakia koskevista säännöistä, joten komissio peruutti ehdotuksensa. Se esitti sen sijaan uusia ehdotuksia, joiden pohjalta 14 jäsenvaltiota päätti aloittaa keskenään tiiviimmän yhteistyön antamalla asetuksen, jossa vahvistetaan avio- ja asumuseroon sovellettavaa lakia koskevat säännöt (nk. Rooma III -asetus). Sittemmin tiiviimpään yhteistyöhön on liittynyt kaksi muuta jäsenvaltiota (IP/13/975). Tämä on ensimmäinen kerta, kun unionissa on otettu käyttöön tällainen tiiviimpi yhteistyö (IP/10/1035).

Lisätietoja

Oikeus- ja kansalaisasioista sekä perusoikeuksista vastaavan komission varapuheenjohtajan Viviane Redingin kotisivu: http://ec.europa.eu/reding

Varapuheenjohtaja Reding Twitterissä: @VivianeRedingEU

Yhteyshenkilöt:

Mina Andreeva (+32-2) 299 13 82

Joshua Salsby (+32-2) 297 24 59

Lisätietoa yleisölle: Europe Direct -palvelu, puh. 00 800 6 7 8 9 10 11 tai sähköposti


Side Bar