Chemin de navigation

Left navigation

Additional tools

Euroopan komissio

Lehdistötiedote

Bryssel 21. tammikuuta 2014

Sosiaalinen ja työllisyyskehitys: Vuotuisessa tarkastelussa korostetaan tarvetta torjua työssäkäyvien köyhyysriskiä

Työikäisen väestön köyhyyden merkittävä lisääntyminen on yksi talouskriisin konkreettisimmista sosiaalisista surauksista. Työttömyystasojen asteittainen lasku ei ehkä riitä tilanteen korjaamiseksi, jos palkkaerojen lisääntyminen jatkuu, etenkin osa-aikatyön yleistymisen vuoksi. Tämä on yksi päähavainnoista työllisyyttä ja sosiaalista kehitystä käsittelevässä vuoden 2013 Employment and Social Developments in Europe Review -julkaisussa, jossa tarkastellaan myös sosiaalietuuksien positiivista vaikutusta työelämään palaamisen todennäköisyyteen, sitkeästi esiintyvän sukupuolten välisen epätasapainon vaikutuksia ja talous- ja rahaliiton sosiaalista ulottuvuutta.

Julkaisussa osoitetaan, miten työpaikan saaminen auttaa ihmisiä pois köyhyydestä, joskin vain puolessa tapauksista: paljon riippuu saadun työn tyypistä mutta myös kotitalouden kokoonpanosta ja kumppanin työmarkkinatilanteesta.

”On kiinnitettävä huomiota työpaikkojen luomisen lisäksi myös työpaikkojen laatuun, jotta saadaan aikaan kestävää elpymistä, jolla vähennetään niin työttömyyttä kuin köyhyyttäkin”, korosti työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioista vastaava komissaari László Andor.

Työttömyys- ja sosiaalietuuksien positiivinen vaikutus

Julkaisuun sisältyy myös analyysi, josta käy ilmi, että vastoin yleisiä käsityksiä työttömyysetuuksia saavat ihmiset löytävät todennäköisemmin työtä kuin sellaiset, jotka eivät saa etuuksia (jos heidän tilanteensa muutoin vastaavat toisiaan). Tämä pätee erityisesti hyvin suunniteltuihin etuusjärjestelmiin (kuten sellaisiin, joissa etuuksien taso laskee ajan mittaan), joihin liittyy asianmukaisia ehtoja, kuten työnhakuvaatimus. Tällaiset järjestelmät tukevat yleensä paremmin ammattitaitoisen työvoiman ja työpaikkojen kohtaamista ja näin laadukkaampien työpaikkojen täyttämistä, mikä puolestaan auttaa ihmisiä pois köyhyydestä.

Julkaisussa tuodaan myös esiin, että joissakin maissa (esim. Puolassa ja Bulgariassa) merkittävä osuus työttömistä jää normaalien turvaverkkojen (työttömyysetuudet, sosiaaliavustukset) ulkopuolelle ja joutuu turvautumaan perheen tukeen tai pimeään työhön. Työttömillä, jotka eivät saa työttömyysetuuksia, on pienempi todennäköisyys löytää työpaikka, koska heihin ei kohdistu niin todennäköisesti aktivointitoimia eikä heitä edellytetä etsimään työpaikkaa etuuksien saamiseksi.

Sitkeästi esiintyvät sukupuolierot

Vaikka kriisin aikana jotkin perinteiset sukupuolten väliset erot kaventuivat (suureksi osaksi siksi, että kriisi vaikutti pahiten miesvaltaisiin sektoreihin), sukupuolieroja esiintyy silti edelleen työmarkkinoille osallistumisessa, palkassa ja köyhyysriskissä. Lisäksi naisten työtuntien kokonaismäärä on edelleen pienempi kuin miesten, ja vaikka tämä saattaa kuvastaa henkilökohtaisia valintoja, se johtaa silti heikompiin uramahdollisuuksiin, alempaan palkkaan ja eläkkeeseen, inhimillisen pääoman alihyödyntämiseen ja näin alempaan talouskasvuun ja taloudelliseen vaurauteen. Sen vuoksi sukupuolierot aiheuttavat sekä taloudellisia että sosiaalisia kustannuksia ja niihin olisi puututtava tehokkaasti, kun ne johtuvat yhteiskunnallisista tai institutionaalisista esteistä tai rajoitteista.

Työtuntien määrään liittyvien sukupuolierojen osalta jäsenvaltioissa voidaan havaita joitakin selkeitä malleja: joissakin tapauksissa naisista suuri osuus työskentelee mutta työtunteja on suhteellisen vähän (esim. Alankomaissa, Saksassa, Itävallassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa), toisissa taas naisten osallistuminen on vähäisempää, mutta työelämässä olevat naiset työskentelevät pidempiä päiviä (monissa Keski- ja Itä-Euroopan maissa, Espanjassa ja Irlannissa). Vain joissakin maissa (pääasiassa Pohjoismaissa ja Baltian maissa) on onnistuttu yhdistämään naisten korkea työllisyysaste ja pienet sukupuolierot työtuntien määrässä. Tehokkaassa politiikassa vaikuttavat yhdistyvän sukupuolten yhtäläinen työaika, laajalti hyödynnettävät joustavat työjärjestelyt, kannustimet palkattoman työn jakamiseksi perheissä sekä työllisyyttä suosivien kohtuuhintaisten lastenhoitopalvelujen saatavuus, myös pitkien työpäivien ajaksi.

EMUn sosiaalinen ulottuvuus

Jatkuvasti kasvavat makrotaloudelliset sekä työllisyys- ja sosiaalierot uhkaavat perussopimuksissa asetettuja EU:n perustavoitteita, joita ovat kaikkien jäsenvaltioiden hyödyttäminen edistämällä talouden lähentymistä ja kansalaisten elämän parantaminen. Tuoreessa tarkastelussa tulee esiin, miten nykyisten erojen siemenet kylvettiin jo euron alkuvuosina, kun joidenkin jäsenvaltioiden epävakaaseen kasvuun, joka perustui velan kerryttämiseen alhaisten korkojen ja voimakkaiden pääomavirtojen avulla, liittyi usein tuottavuuden heikko kehitys ja kilpailukykyyn liittyviä ongelmia.

Koska valuuttaa ei voida devalvoida, euroalueen maiden, jotka pyrkivät saamaan takaisin kustannuskilpailukykyään, on luotettava sisäiseen devalvointiin (palkkojen ja hintojen hillintä). Tällä politiikalla on kuitenkin rajoitteensa ja ongelmansa, joista vähäisimpiä eivät ole työttömyys ja sosiaalinen ahdinko, ja sen tehokkuus riippuu monista tekijöistä, kuten talouden avoimuudesta, ulkoisen kysynnän voimakkuudesta sekä muuta kuin kustannuskilpailukykyä vahvistavista toimista ja investoinneista.

Komissio ehdotti työllisyyden ja sosiaalisen kehityksen tehostettua seurantaa lokakuussa 2013 julkaistussa talous- ja rahaliiton sosiaalista ulottuvuutta koskevassa tiedonannossa (ks. IP/13/893). Pitkällä aikavälillä ja perussopimuksen muutosten jälkeen EMUn laajuisella yhteisellä rahoituskapasiteetilla, johon sisältyy häiriöitä vaimentava toiminto, voitaisiin täydentää nykyisiä politiikan koordinointivälineitä.

Lisätietoa

Uutinen työllisyys- ja sosiaaliasioiden pääosaston verkkosivustolla

Työllisyyden ja sosiaalisen kehityksen analyysit

László Andorin verkkosivut

Seuraa László Andoria Twitterissä

Tilaa Euroopan komission julkaisema työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioita käsittelevä maksuton sähköpostitiedote osoitteesta
http://ec.europa.eu/social/main.jsp?catId=371&langId=fi

Yhteyshenkilöt:

Jonathan Todd (+32 2 299 41 07)

Cécile Dubois (+32 2 295 18 83)

Kansalaisille: Europe Direct -palvelu: puhelin 00 800 6 7 8 9 10 11 tai sähköposti


Side Bar

Mon compte

Gérez vos recherches et notifications par email


Aidez-nous à améliorer ce site